Pallo–Tyysterniemi

Lappeenrannan kaupunginosa

Pallo–Tyysterniemi on Lappeenrannan kaupunginosa keskustan luoteissuunnassa. Se muodostuu lähempänä keskustaa Pallonlahden rannalla olevasta Pallosta ja pitkulaisesta Tyysterniemestä.[1][2][3]

Pallo–Tyysterniemi
Kaupunki Lappeenranta
Kaupunginosa nro 4
Väkiluku 2 104 (31.12.2020)
Lappeenrannan kirkko
Huokausten silta Pallon ja Keskuksen välillä

Pallo ja Tyysterniemi muodostavat yhteisen kaupunginosan, mutta Pallo kuuluu Keskustan alueeseen ja Tyysterniemi Pohjoiseen alueeseen.[4][5] Väestötilastoissa Pallo ja Tyysterniemi ovat omia tilastoalueitaan, jotka kuuluvat Voisalmen suuralueeseen. Vuoden 2020 lopussa Pallossa oli 1 399, Tyysterniemessä 705 ja alueilla yhteensä 2 104 asukasta.[6]

Kaupunginosaa halkovat Taipalsaarentie (seututie 408), joka ylittää Voisalmen ja yhdistää Voisalmensaaren mantereeseen ja edempänä jatkuu Taipalsaarelle ja Savitaipaleelle, ja Metsä Woodin sahalle Voisalmensaaren Suolahteen johtava rautatie. Voisalmen ylittää myös vanhempi Tyysterniemi-Voisalmentie. Pallon–Tyysterniemen naapurikaupunginosia ovat Linnoitus, Keskus, Leiri, Voisalmi ja Kariniemi. Kaupunginosaa rajaavat Saimaa pohjoisessa, etelässä ja lännessä, rautatie idässä ja Leiriin kuuluva Rakuunamäki kaakossa.[3]

Pallo muokkaa

Pallo (aik. Paldo) on vanhaa pientä esikaupunkia, joka muodostui 1700-luvun lopulla, kun sen koillispuolella sijaitsevan Lappeenrannan linnoituksen siviiliasutusta siirrettiin linnoituksen ulkopuolelle. Kaakossa oli Suuri esikaupunki, joka vuonna 1857 jaettiin nykyisiksi Keskuksen ja Kylpylän kaupunginosiksi.[1][7]

1880-luvulta alkaen Pallossa on ollut myös teollisuutta. Vuonna 1886 perustettiin Lappeenrannan konepaja, jonka tiloissa ovat myöhemmin toimineet Larox ja Outotec.[1][8] Valtion rikkihappotehdas perustettiin Tyysterniemen ja Pallon rajalle vuonna 1922. Tehdas lopetti toimintansa vuonna 1963.[2][9] Tehtaasta muistuttaa Pallonlahden ”kiisutorni”, jonka avulla materiaaleja siirrettiin laivoista tehtaalle.[10] Nykyisin rakennuksissa on Saimaan ammattiopisto Sampon toimipiste.[3] Vuosina 1970–2007 Pallossa toimi Pola Oy:n vaatetehdas[11].

Pallon asutus on kerrostalovaltaista. Alueen palveluihin kuuluvat muun muassa liikuntahalli, päiväkoti, huoltoasema ja päivittäistavarakauppa.[1] Rakuunamäen kupeessa sijaitseva vuonna 1924 valmistunut Lappeenrannan kirkko kuuluu myös Palloon.[1][3]

Tyysterniemi muokkaa

Tyysterniemi on saanut nimensä Carl Dysterin mukaan. Dyster oli pitäjän nimismies ja Lappeenrannan vouti, joka omisti talon alueella 1600-luvun lopulla.[2][12] Tyysterniemi oli vuonna 1778 perustetun Venäjän Saimaan laivaston tukikohta.[2] 1800-luvulla alueelle kehittyi huvila-asutusta.[2]

Tyysterniemen etelärannalle perustettiin vuonna 1937 Viipurin vaneritehdas, jonka myöhemmin omistivat vuorollaan Jens Zachariassen, Rauma-Repola ja Kymi-Strömberg.[13] Viimeksi tiloissa toimi Puukeskus, joka muutti toukokuussa 2011 Myllymäkeen. Tehdasalue on sittemmin purettu, puhdistettu ja muutettu asuinalueeksi.[14]

Tyysterniemessä on sekä pien- että kerrostaloasustusta.[2] Tyysterniemen kärki on luonnontilainen, mutta myös sinne on suunniteltu asutusta.[15] Tyysterniemen lounaispuolella avautuu Sunisenselkä ja vastarannalla sijaitsee Skinnarila ja saaria. Tyysterniemen koillispuolella salmen toisella puolella on Kariniemi. Kariniemen eteläpuolella näkyy myös Pikisaari.

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e Linnoitus, Leiri ja Pallo – historian havinan ympäröimiä keskustan kaupunginosia Lappeenrannan kaupunki. Arkistoitu 18.5.2015. Viitattu 12.5.2015.
  2. a b c d e f Viihtyisää asumista Saimaan ympäröimällä niemellä ja saarella Lappeenrannan kaupunki. Arkistoitu 18.5.2015. Viitattu 12.5.2015.
  3. a b c d Lappeenrannan karttapalvelu Lappeenrannan kaupunki. Viitattu 12.5.2015.
  4. Keskustan alue Lappeenrannan kaupunki. Arkistoitu 18.5.2015. Viitattu 12.5.2015.
  5. Pohjoinen alue Lappeenrannan kaupunki. Arkistoitu 18.5.2015. Viitattu 12.5.2015.
  6. Lappeenrannan keskustan ja aluekeskusten väkiluku 31.12.2020 Lappeenrannan kaupunki. Arkistoitu 30.12.2021. Viitattu 30.12.2021.
  7. Veijovuori, Matti: Rakennetun ympäristön historia Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys, osa 2. 2008. Etelä-Karjalan liitto. Arkistoitu 6.10.2014. Viitattu 12.5.2015.
  8. Lappeenrannan konepajan historiaa koottu yksiin kansiin 5.2.2015. Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Arkistoitu 9.4.2016. Viitattu 12.5.2015.
  9. Historia Kemira. Arkistoitu 3.12.2017. Viitattu 12.5.2015.
  10. Myyrä, Sinikka: Teemana teollisuus Museoviesti 2014. Etelä-Karjalan museo. Viitattu 12.5.2015.
  11. Maijala, Juho: Polan vaatetehdasta Pallossa myydään nyt alle miljoonalla Etelä-Saimaa. 24.6.2015. Arkistoitu 26.12.2015. Viitattu 14.6.2017.
  12. Bilund, Antti: Lappeenranta Keskustaajaman osayleiskaava-alueen historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointi 2014 Mikroliitti. Arkistoitu 28.4.2015. Viitattu 12.5.2015.
  13. Arkisto Suomen elinkeinoelämän keskusarkisto. Viitattu 12.5.2015. [vanhentunut linkki]
  14. Viipurin Vanerin alueen rakentaminen alkaa 23.8.2011. Yle Etelä-Karjala. Viitattu 12.5.2015.
  15. Mielonen-Jumisko: Tyysterniemen kärki halutaan pitää luonnonvaraisena — tekeillä kuntalaisaloite Etelä-Saimaa. 9.4.2015. Kaakon Viestintä. Arkistoitu 15.4.2015. Viitattu 12.5.2015.

Aiheesta muualla muokkaa

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.