Elokuva Luotola
Elokuva Luotola Oy oli lappeenrantalainen elokuva-alan perheyritys, joka esitti elokuvia Lappeenrannassa vuodesta 1929 vuoteen 2017.[2] Sillä oli kaksi elokuvateatteria, Kino-Aula ja Nuijamies, jotka sijaitsivat vierekkäisissä rakennuksissa Valtakadulla Kylpylän kaupunginosassa.[3][4]
| Elokuva Luotola Oy | |
|---|---|
| Yritysmuoto | osakeyhtiö |
| Toimitusjohtaja | Merja Luotola-Maarnela[1] |
| Puheenjohtaja | Raija Luotola[1] |
| Kotipaikka | Lappeenranta |
| Toimiala | elokuvien esittäminen |
| Liikevaihto | 933 000 € (2014)[1] |
| Nettotulos | −20 000 € (2014)[1] |
| Kotisivu |
nuijamies |
Elokuva Luotolan teatterit esittivät 120–140 elokuvaa vuodessa,[2] ja vuosittaisia kävijöitä oli 70 000 – 98 000.[5] Yrityksen liikevaihto vuonna 2014 oli 933 000 euroa ja tulos −20 000 euroa.[1]
Elokuva Luotola valittiin Lappeenrannan vuoden yrittäjäksi vuonna 2014.[6]
Vuonna 2017 Elokuva Luotola myi Nuijamiehen ja Kino-aulan teatterit Finnkinolle,[7] joka lakkautti elokuvateatterit saman vuoden kesäkuussa.[8]
Historiaa muokkaa
1920-luvun alun Lappeenrannassa elokuvia esittivät työväenyhdistys, vapaapalokunta ja yksityinen elokuvateatteri Star.[9] Luotolat aloittivat toimintansa Jussi Luotolan johdolla vuonna 1929 ostamalla Starin. Teatterin nimeksi vaihdettiin Kino-Pirtti, ja se toimi Kino-Aulan valmistumiseen eli vuoteen 1938 asti.[2][10] Kino-Pirtti sijaitsi Valtakadulla[9] nykyisen kävelykatu Oleksin kulmalla.[2]
Jussi Luotolan kuoltua vuonna 1947 teatterin johtamista jatkoi hänen vaimonsa Linda Luotola, jonka alaisuudessa avattiin toinen teatteri Nuijamies vuonna 1954. Vuodesta 1967 alkaen yritystä johti Jussi ja Linda Luotolan poika Matti Luotola vaimonsa Raijan kanssa.[2][10] Tällöin yritys toimi nimellä Ky Matti Luotola.[10]
Vuonna 1988 Luotolat ostivat Finnkinolta Kauppakadulla Lappeenrannan VPK:n talon yläkerrassa toimineet Adams-teatterit. Ne lopetettiin vuonna 2001. Vuonna 2003 yrityksen johtoon siirtyi Matti ja Raija Luotolan tytär Merja Luotola-Maarnela.[10] Nykyinen yhtiö Elokuva Luotola Oy perustettiin vuonna 2004.[11]
2010-luvulle tultaessa Elokuva Luotolan toiminta joutui vaakalaudalle. Kylpylän kaupunginosan yhdeksännessä korttelissa toimivien teatterien vuokrasopimus Etelä-Karjalan Osuuspankin kanssa päättyi vuoden 2016 lopussa.[2][12] Vuonna 2007 vireillä olleessa asemakaavan muutosluonnoksessa Nuijamiehen rakennusta suunniteltiin suojeltavaksi ja Kino-Aulan rakennusta purettavaksi,[13] mutta vuoden 2014 tiedon mukaan suojelu- tai purkupäätöstä ei ole tehty.[6] Syksyllä 2015 yhtiö sai Lappeenrantaan jälleen kilpailijakseen Finnkinon, joka avasi neljäsalisen Strand-teatterin laajennetussa kauppakeskus IsoKristiinassa,[2][14] mikä söi sen kannattavuutta.
Teatterit muokkaa
Kino-Aula muokkaa
Kino-Aula avattiin Lappenrannan Valtakadulla vuonna 1938.[2] Rakennus ja teatteri ovat tyyliltään funktionalismia. Rakennusta korotettiin etuosastaan vuonna 1962.[13] Teatterissa oli alkuperäistä muun muassa valaisimet ja aulan lattia koristekuvioineen.[2][13]
Elokuvissa käymisen suosio romahti 1960-luvulla television saavuttua suomalaiskoteihin, minkä myötä Kino-Aula muutettiin rullaluisteluradaksi. 1970-luvun alussa paikka toimi diskona, kunnes se remontoitiin jälleen elokuvateatteriksi vuonna 1975.[2][10] Pave Maijasen ensimmäinen soolokeikka oli Kino-Aulan diskossa.[2]
Suurimmillaan Kino-Aulan kapasiteetti on ollut 420 paikkaa. Ennen 1970-lukua käytössä oli myös 96-paikkainen parvi, joka on sittemmin toiminut konehuoneena.[2] Teatterin äänijärjestelmä digitalisoitiin vuonna 2002.[10] Videojärjestelmä digitalisoitiin ja 3D-laitteet asennettiin vuodenvaihteessa 2010–2011.[15]
Nuijamies muokkaa
- Avattu: 1954
- Paikkoja: 371
- Äänijärjestelmä: 5.1 DTS
- 3D-järjestelmä: Dolby 3D
- Projektori: 35 mm
- Muuta: satelliittivastaanotin
Nuijamies avattiin Kino-Aulan vieressä vuonna 1954.[2] Rakennuksen ja teatterin suunnitteli arkkitehti Per Björkvall.[16] Nuijamiehen julkisivu, aulan peilikatto, salin seinämateriaali ja valaisimet olivat alkuperäisessä asussaan.[2][13] Etelä-Karjalan museon edustajan mukaan teatteri oli säilyttänyt hyvin 1950-luvun tunnelman.[13]
Nuijamies koki yleisöryntäyksen pian avaamisensa jälkeen, kun joulukuussa 1955 ensi-iltansa saanut Tuntematon sotilas toi Lappeenrantaan saavuttuaan teatteriin enemmän katsojia kuin kaupungissa oli asukkaita. Toisin kuin Kino-Aula, Nuijamies toimi elokuvateatterina koko historiansa ajan.[2]
Suurimmillaan Nuijamiehen kapasiteetti oli 501 katsojaa.[2] Teatterin äänijärjestelmä digitalisoitiin 2000-luvun alussa.[10] Videojärjestelmä digitalisoitiin ja 3D-laitteet asennettiin alkuvuodesta 2009. Ensimmäinen Nuijamiehessä ja Lappeenrannassa esitetty 3D-elokuva oli Bolt.[17]
Ennen teattereiden lopettamista viimeinen esitetty elokuva oli Cinema Paradiso.
Vuoden 2017 lopulla tyhjilleen jääneestä tilasta alettiin havitella purkamisen sijaan kulttuuritilaa, ja sen ympärille rakentui kansanliike sekä Kulttuuritila Nuijamies ry.[18]
Viimeiset vaiheet muokkaa
Finnkinon ostettua teatterit se lupauksistaan huolimatta lopetti molempien toiminnan ja repi penkit irti ja poisti kaiken irtaimiston teattereista, vaikka hankkeilla oli suojelupäätös.[19]
Syyskuussa 2018 tilaan avattiin kulttuuritila Nuijamies, jota ylläpitää Kulttuuritila Nuijamies ry.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e Elokuva Luotola Oy Suomen Asiakastieto. Viitattu 23.1.2016.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p Kino-aula ja Nuijamies ovat kauniita leffateattereita täynnä historiaa – ja toinen niistä on Pave Maijasen ensimmäinen soolokeikkapaikka 26.8.2014. Hito Hyvä. Viitattu 23.1.2016.
- ↑ a b Teatterit Elokuva Luotola. Arkistoitu 13.1.2016. Viitattu 23.1.2016.
- ↑ Lappeenrannan karttapalvelu Lappeenrannan karttapalvelu. Viitattu 23.1.2016.
- ↑ Kukkola, Liisa: Finnkino havittelee kaikkia Lappeenrannan elokuvakävijöitä Etelä-Saimaa. 2.8.2015. Kaakon Viestintä. Arkistoitu 7.2.2016. Viitattu 23.1.2016.
- ↑ a b Nuijamiestä ja Kino-Aulaa ei ole suojeltu Etelä-Saimaa. 7.9.2014. Kaakon Viestintä. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 23.1.2016.
- ↑ Elokuva Luotola myy Nuijamiehen ja Kino-Aulan Finnkinolle Etelä-Saimaa. Arkistoitu 27.3.2017. Viitattu 3.5.2017.
- ↑ Ylönen, Ulla: Viimeiset lopputekstit – Finnkino osti Lappeenrannan vanhat elokuvateatterit ja lakkautti ne Yle Uutiset. 25.6.2017. Viitattu 25.6.2017.
- ↑ a b Antikainen, Jyrki et al: Lappeenrannan kaupungin historia 1917–1966, nide I, s. 654. Lappeenrannan kaupunki, 1988. ISBN 951-9278-44-3.
- ↑ a b c d e f g Lappeenrannan elokuvateatterit Usko ja Urheilu. Arkistoitu 26.8.2003. Viitattu 23.1.2016.
- ↑ Elokuva Luotola Oy Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä. Patentti- ja rekisterihallitus. Viitattu 23.1.2016.
- ↑ Tapaninen, Joonas: Elokuva Luotolan toimitusjohtaja: ”Yöunet ovat menneet” Lappeenrannan Uutiset. 16.11.2014. Etelä-Suomen Media. Arkistoitu 29.1.2016. Viitattu 23.1.2016.
- ↑ a b c d e Kino- Aulan ja Nuijamiehen kortteli muuttuu, kuinka käy elokuvateattereiden? Rakennusperinto.fi. 27.8.2007. Ympäristöministeriö, Museovirasto. Arkistoitu 28.1.2016. Viitattu 23.1.2016.
- ↑ Lappeenrantaan avautuva Finnkino Strand nostaa elokuvakokemuksen uudelle tasolle 19.8.2015. Finnkino. Arkistoitu 21.9.2015. Viitattu 23.1.2016.
- ↑ Kino-Aula digitalisoituu 3.11.2010. Yle Etelä-Karjala. Viitattu 23.1.2016.
- ↑ Lappeenrannan palvelukeskussäätiön ja vapaapalokunnan tonttien asemakaavan muutos ja tonttijako 17.12.2015. Lappeenrannan kaupunki. Arkistoitu 29.1.2016. Viitattu 23.1.2016.
- ↑ Elokuvateatteri Nuijamies digiaikaan Lappeenrannassa Etelä-Saimaa. 2.1.2009. Kaakon Viestintä. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 23.1.2016.
- ↑ Kaakon Viestintä Oy: Nuijamiehelle suunnitteilla uusi elämä — taiteilijaryhmä on jo neuvotellut osuuspankin kanssa - Etelä-Saimaa esaimaa.fi. Viitattu 14.4.2018.
- ↑ Finnkino repi suojelua odottaneiden teattereiden penkit mennessään – elokuvajätti osti legendaariset teatterisalit ja lakkautti ne saman tien yle 11.7.2017