Tilaääni

äänentoisto, jonka avulla pyritään luomaan vaikutelma tilasta

Tilaääni eli surround-ääni tarkoittaa sellaista äänentoistoa, jonka avulla pyritään luomaan vaikutelma tilasta[1]. Esimerkiksi elokuvassa näkyvän auton ääni voidaan saada kuulostamaan siltä, kuin auto liikkuisi tilassa katsojan ohi.[1] Tämän toteutuksessa käytetään monikanavatekniikkaa.[1]

Ensimmäinen monikanavaäänen kaupallinen sovellus oli Walt Disneyn elokuvassa Fantasia vuonna 1940 (6-kanavainen Fantasound). Nykyään tunnetuimpia järjestelmiä ovat Dolby Digital ja DTS (Digital Theater Sound) sekä vähemmän tunnettu mutta nykyisin kohtalaisen yleinen SDDS. Kotiteatterien äänijärjestelmistä yleisin on 5.1-ääni, mutta Blu-ray-tallenteissa voi olla tarjolla jopa 7.1-kanavainen ääni tai Dolby Atmos -tilaääni. lähde?

Numeromerkinnät

muokkaa

Monikanavaista ääntä merkitään usein numeroin, yleisesti käytössä olevat tilaäänikanavat ovat 5.1, 7.1, 7.2, 9.1 ja 9.2. Näistä numeroista ensimmäinen kertoo kuinka monta normaalin taajuusalueen kaiutinta kuuntelijan ympärillä on ja jälkimmäinen, kuinka monta matalien taajuuksien subwoofer-kaiuttimia on. Mitä suurempia nämä luvut ovat, eli mitä enemmän kaiuttimia on käytössä, sitä tarkemmin eri äänien tulosuunnat erottuvat. lähde?

Dolby Atmos -kokoonpanossa äänikanavien määrä esitetään kolmella luvulla. Esimerkiksi merkinnässä 5.1.2 ensimmäinen numero tarkoittaa, että käytössä on viisi tavallista kanavaa (esimerkiksi kaksi etukaiutinta, keskikaiutin ja kaksi takakaiutinta). Toinen numero kertoo subwooferien määrän (tässä tapauksessa niitä on yksi). Kolmas numero kertoo, että käytössä on kaksi yläkanavaa.[2]

Objektipohjaiset järjestelmät

muokkaa

Varhaiset monikanavaisen äänentoiston formaatit, kuten Dolby Digital ja DTS, perustuvat siihen, että tallenteen valmistusvaiheessa on määritelty, miltä kanavilta ja millä voimakkuudella mikäkin ääni kuuluu kaiuttimista. Siksi on tuotettava useita miksauksia erilaisia kokoonpanoja varten: jos tallenne on valmistettu esimerkiksi 5.1 -muotoon (eli kolme etukaiutinta, kaksi takakaiutinta ja subwoofer), mutta huoneessa onkin 7.1-järjestelmä, silloin jotkut kaiuttimet jäävät ilman ääntä. [2]

Dolby Atmos toimii eri tavalla. Atmos-järjestelmässä äänille ei määritellä kiinteää äänikanavaa, vaan ääniä käsitellään ääniobjekteina, jotka liikkuvat tilassa. Järjestelmä jakaa äänet sopiville äänikanaville kulloisenkin tarpeen mukaan. Järjestelmä sopeutuu yhtä hyvin kotiteatterin viidelle äänikanavalle kuin elokuvateatterin sadalle äänikanavalle.[2]

Atmos -miksatun äänen voi myös toistaa monentyyppisillä laitteilla, kuten kuulokkeilla, soundbarilla, älykaiuttimella tai erillisistä kaiuttimista koostuvassa kotiteatterissa.[3]

Vastaavaa tekniikkaa sovelletaan muissakin järjestelmissä, kuten Auro-3D, Dts:x ja Sony 360 Reality Audio, mutta vuoteen 2024 mennessä Dolby Atmos on onnistunut saavuttamaan markkinoilla kilpailijoitaan vahvemman aseman.[3]

Dolby Atmosin toinen poikkeuksellinen piirre ovat yläkanavat. Aiemmissa tilaäänijärjestelmissä äänellä oli sijainti kaksiulotteisella tasolla vaakasuunnassa, mutta Atmoksessa äänimaisema on kolmiulotteinen, koska ääniobjektille voidaan määritellä myös pystysuuntainen sijainti. Atmos-järjestelmän mukaisessa esityspaikassa kaiuttimia sijoitetaan myös kattoon. Elokuvateatterissa kattokaiuttimia voi olla kymmenittäin, mutta kotiteattereissa niitä on vähemmän.[3]

Yläkanavat voidaan toteuttaa kahdella tavalla. Parhaiten kolmiulotteinen vaikutelma syntyy, kun yläkanavien kaiuttimet asennetaan kattoon. Jos se ei ole ole mahdollista, voidaan käyttää etukaiuttimia, joissa on ylös suunnattu kaiutinelementti, joka heijastaa yläkanavien äänen katon kautta kuulijaa kohti. Näin toteutettuna lopputulos ei ole yhtä hyvä kuin kattokaiuttimien kautta.[2]

Katso myös

muokkaa

Kirjallisuutta

muokkaa
  • Toivanen, Jarmo: ”Kaiuttimet”, Teknillinen akustiikka, s. 261–359. Espoo: Otakustantamo, 1976. ISBN 951-671-123-5.
  • Eero Aro: Tilaääni. Idemco oy / Riffi-julkaisut, 2006. ISBN 951-98245-6-1

Lähteet

muokkaa
  1. a b c tilaääni | TEPA-hakutulos erikoisalojen sanastoista ja sanakirjoista termipankki.fi. Viitattu 21.8.2022.
  2. a b c d Kaj Laaksonen: Opas: Miten Dolby Atmos toimii, osa 1 – vanhan kotiteatterin päivitys pienellä budjetilla Mikrobitti. 18.12.2023. Viitattu 18.12.2023.
  3. a b c Harri Slip: Näin tehdään tilaääntä musiikkiin tekniikanmaailma.fi. 18.2.2024. Viitattu 26.3.2024.

Aiheesta muualla

muokkaa