Nyrölä
Nyrölä (myös nimellä Soukkajärvi[2]) on kylä ja kaupunginosa Jyväskylän kaupungin (vuoden 2008 loppuun Jyväskylän maalaiskunnan) luoteisosassa Uuraisten ja Petäjäveden välissä.
| Nyrölä | |
|---|---|
 |
|
| Kaupunki | Jyväskylä |
| Suuralue | Tikkakoski-Nyrölä |
| Kaupunginosa nro | 39 |
| Väkiluku | 275 ()[1] |
| Osa-alueet | Nyrölä |
Virallinen Nyrölän kaupunginosa rajoittuu pohjoisessa Uuraisiin, idässä Kuikkaan ja Vertaalaan sekä etelässä Petäjäveteen. Varsinaisen Nyrölän lisäksi myös Mökkiperän ja Hepoperän alueet kuuluvat Nyrölän kaupunginosaan. Lähes täysin kaupunginosaa vastaavaan Nyrölän tilastoalueeseen kuuluu myös Sikomäki, joka on kaupunginosajaossa määritelty Kuikan osaksi.[3]
Nyrölässä on Jyväskylän tähtitieteellisen yhdistyksen Siriuksen observatorio.
Luonto ja ympäristö
muokkaaNyrölän alueella sijaitsevia järviä ovat muun muassa Iso-Soukka, Iso-Musta ja Vasarainen.[3] Ison-Mustan pohjoisrannan kautta kulkee vuonna 2004 avattu, 3,6 kilometrin pituinen luontopolku.[4]
Historiaa
muokkaaEnnen nykyisen asutuksen syntymistä Nyrölän ja naapurikylän Vesangan alue oli Saarioisten erämaata.[5]
Varhaisin tieto Soukkajärven uudisasutuksesta on vuodelta 1565, kun luultavasti Pellosniemeltä tullut Paavali Rahikainen eli Paavali Nyrönen kirjattiin alueen asukkaaksi. Kantatalo jakautui kahtia vuonna 1570: Nyrölän kantatalo sijaitsi Ison-Soukan itärannalla, Oikarin talo puolestaan nykyisen Uuraisten Oikarinperän alueella. Alkuperäisen jakamattoman kantatalon paikasta ei ole varmaa tietoa.[6]
Soukkajärvi ja koko Jyväskylän seutu kuului kirkollisesti alun perin joko Rautalammin tai Jämsän pitäjään, kunnes kylät vuonna 1646 liitettiin Laukaan kirkkopitäjään. Jyväskylän kappeliseurakunta erotettiin Laukaasta vuonna 1856 erilliseksi seurakunnaksi.[7]
1830-luvulla Sikomäen uudistilat siirrettiin Vesangan rekisterikylästä Nyrölän rekisterikylään.[8] Vuonna 1853 Soukkajärven pohjoisosan (myöhemmän Höytiän rekisterikylän[9][10]) asukkaat pyysivät siirtoa Uuraisten kappeliseurakuntaan, joka toteutui vuonna 1868 Uuraisten erotessa Saarijärvestä erilliseksi pitäjäksi.[11][12]
Nyrölästä tuli osa Jyväskylän kaupunkia vuonna 2009 Jyväskylän maalaiskunnan lakkauttamisen jälkeen.
Nyrölän koulu
muokkaaNyrölän koulu perustettiin vuonna 1896 ja oli toiminnassa vuoteen 2016 asti, jolloin koulu lakkautettiin. Vuodesta 2019 koulurakennus on toiminut Nyrölätalo-nimisenä kylätalona.[13] Koulun oppilaat siirrettiin Tikkakosken yhtenäiskouluun.[14]
Lähteet
muokkaa- Huovila, Aaro: Nyrölä - Kylä Keski-Suomen katolla. Jyväskylä: Nyrölän historiatoimikunta, 1988. ISBN 952-90-0148-7
- Lappalainen, Jussi T.: Jyväskylän maalaiskunnan kirja. Jyväskylä: Jyväskylän maalaiskunta ja maaseurakunta, 1977. ISBN 951-99104-3-3
Viitteet
muokkaa- ↑ http://web.archive.org/web/20110721223801/http://www.jyvaskyla.fi/tikkakoski. Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ Jyväskylän maalaiskunnan kirja, Jussi T. Lappalaisen kirjoitus Pitäjän synty ja aluemuutokset, s. 53
- ↑ a b Jyväskylän karttapalvelu (kts. Aluejaot > Kaupunginosat) kartta.jkl.fi. Arkistoitu 22.11.2020. Viitattu 23.9.2023.
- ↑ Nyrölän luontopolku - Nyrölä nyrola.fi. Viitattu 23.9.2023.
- ↑ Aulis Oja: Suur-Jämsän historia I, s. 144. Forssa: Jämsän, Korpilahden, Petäjäveden, Muuramen, Säynätsalon, Jämsänkosken ja Koskenpään kunnat, 1954.
- ↑ Huovila 1988, s. 30-31.
- ↑ Jyväskylän maalaiskunnan kirja, s. 46.
- ↑ Vuokko Lintunen: Wesanka – Kylä Sydän-Suomessa. Vesangan kyläkirja, s. 24. Jyväskylä: Vesangan kyläyhdistys, 2003.
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2243 10 Höytiä. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1964. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 23.9.2023)
- ↑ Huovila 1988, s. 135.
- ↑ Jyväskylän maalaiskunnan kirja, s. 52-53.
- ↑ Huovila 1988, s. 16-17.
- ↑ Nyrölän kylä - Nyrölä nyrola.fi. Viitattu 23.9.2023.
- ↑ Sanna Savela: Nyrölän koulu lakkautetaan - Yle Uutiset yle.fi. 28.4.2016. Viitattu 23.9.2023.
Aiheesta muualla
muokkaa