Kutveleen kanava

kanava Ruokolahden ja Taipalsaaren rajalla Saimaalla

Kutvele [1] on avokanava Saimaalla Ruokolahden ja Taipalsaaren rajalla Etelä-Karjalassa. Se on kaivettu Kyläniemen tyveen sen kapeimman kohdan poikki. Kanava on 90–100 metriä leveä ja 250 metriä pitkä. Kanavassa kulkee laivaväylä, jonka syväys on 2,4 metriä.[2][3]

Kutveleen kanava
Kyäniemen lossi

Kanava katkaisi Kyläniemen saareksi, jonne ei kulkenut enää tietä. Yhteysliikenne hoituu nykyään Kyläniemen lossilla, jonka reitti on 450 metriä pitkä. Lossia käyttää noin 20–30 vakituista asukasta, 400 kesäasukasta sekä kesäkausien matkailijat [4]. Vaikka saari kuuluukin Taipalsaarelle, ei saaren länsipäästä ole tieyhteyttä kirkonkylälle. Kanavassa käy virtaus, joka tuo Suur-Saimaan pohjoispuoliset vedet Kyläniemen eteläpuolelle. Suur-Saimaan päävirtaus käy kuitenkin Kyläniemen länsipuolelta Rastinvirrassa.[1][3]

Historiaa muokkaa

Kanava kuuluu niin sanottuihin Suvorovin kanaviin, jotka rakennettiin osana linnoitustyötä vahvistamaan venäläisten kohteiden puolustusta. Pikkuvihan (1742–1743) jälkeen Ruotsin ja Venäjän välinen raja kulki eteläisen Saimaan halki niin, että Puumalansalmi jäi Ruotsin puolelle. Tämä hankaloitti venäläisen puolustusta ja kaupankäyntiä, sillä venäläiset joutuivat maksamaan tullia Puumalassa. Siksi keisarinna Katariinalle ehdotettiin Puumalan ohittavan kanavaketjun rakentamista Suur-Saimaan ja Pihlajaveden välille. Rakennustyöt aloitettiin vuonna 1791.[5][3]

Kutveleen kanavaa rakennettiin vuosina 1792–1793 ja rakentamiseen osallistui satoja työntekijöitä. Kanavan rannat muurattiin muotoonsa hakatuista luonnonkivistä ja kanavan ympäristöön piilotettiin puolustuslaitteita hankaloittamaan ruotsalaisten navigoimista niissä sota-aikana. Kanava menetti puolustuksellisen merkityksensä Suomen sodan (1808–1809) jälkeen, kun valtionraja siirtyi muualle. Kanavasta tuli 100 metriä pitkä ja noin 10 metriä leveä.[3]

Kanavaa laajennettiin 1900-luvun alussa (1902). Kanavan pituudeksi mainitaan yli 200 metriä. Kanavan molemmilla rannoilla korotettiin kivimuurausta 2,5 metriin vedenpinnasta, ja maalla muurit olivat kaksi metriä leveät. Vuosina 1949–1950 suoritettiin laajennustöitä ja viimeinen laajennus suoritettiin vuonna 1977. Alkuperäisen kanavan rakenteita ei ole säilynyt laajennustöissä.[3]

Lähteet muokkaa

  1. a b Kutveleen kanava (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 10.4.2021.
  2. Facta2001, WSOY 1981, 9. osa, palsta 360
  3. a b c d e Manninen, Ari: ”Kutveleen kanava”, Saimaa – koko tarina, s. 563–566. Helsinki: A Bonnier Group Company/Readme.fi, 2020. ISBN 978-952-321-783-6.
  4. Manninen, Ari: Saimaa – koko tarina, s. 439–441. Helsinki: A Bonnier Group Company/Readme.fi, 2020. ISBN 978-952-321-783-6.
  5. Suvorovin kanavista julkaistu raportti verkkoon, Etelä-Saimaa (Arkistoitu – Internet Archive), 5.6.2012

Aiheesta muualla muokkaa