Avaa päävalikko

Savon prikaati (lyh. SavPr) oli Suomen puolustusvoimien 31. joulukuuta 2006 lakkautettu joukko-osasto, jolla oli pitkät perinteet.

Savon prikaati
Savon prikaatin lippu
Savon prikaatin lippu
Toiminnassa 1775 – 2006
Valtio Ruotsin lippu Ruotsi (1775–1809)
Suomen lippu Suomi (1918–1945, 1957–2006)
Puolustushaarat Maavoimat
Aselajit jalkaväki
Osa joukkoa Itäinen maanpuolustusalue
Koko prikaati
Tukikohta Mikkeli
Marssi Terve Suomeni maa (vahvistettu 27. marraskuuta 1956)
Vuosipäivät 13. kesäkuuta vuoden 1789 Porrassalmen taistelun muistona
Komentajat
Tunnettuja komentajia Hjalmar Siilasvuo
Göran Magnus Sprengtporten,
Seppo Tanskanen

Sisällysluettelo

HistoriaMuokkaa

Savon ja Savonlinnan läänin jalkaväkirykmenttiMuokkaa

Kustaa II Adolfin vuoden 1626 rykmenttiuudistuksessa määrättiin Kustaa Horn perustamaan rykmentti, joka perustettiin savolaisista ruotujakoisena. Se osallistui perustamisensa jälkeen kolmikymmenvuotiseen sotaan.lähde?

Vuoden 1743 Turun rauhan jälkeen savolaisista tuli rajarykmentti, minkä vuoksi sitä alettiin vahvistaa. Rykmentin pataljoonia vahvistettiin perustamalla niihin lisäksi jääkärikomppaniat. Mikkelin seudun ruotusotaväki ja lisäksi vuodesta 1770 alkaen neljänsataa värvättyä sotilasta kuuluvat Savon ja Savonlinnan läänin jalkaväkirykmenttiin, mistä tuli 1775 Savon kevyt jalkaväkirykmentti. Kustaa III määräsi 1775 Göran Magnus Sprengtportenin itäisen Suomen kaikkien joukkojen komentajaksi virkatalonaan Ristiinan Brahelinna. Tätä määräystä on pidetty Savon prikaatin perustamiskäskynä. Vasta 1778 Sprengtportenin komentamat Itä-Suomen joukot yhdistettiin Savon prikaatiksi.[1] Prikaati osallistui Kustaan sotaan 1788-1790.

Suomen sodan alkaessa 1808 Savon prikaatiin kuuluivat:

Kesällä 1808 joukko-osastoon liittyivät Limingan nostoväki, Heintziuksen vapaakomppania ja Sahlsteinin vapaakomppania.[3]

Ruotsin kärsittyä sodassa tappion ja luovutettua Suomen Venäjän keisarikunnalle suomalaiset joukko-osastot lakkautettiin.

Mikkelin ruotuväkipataljoonaMuokkaa

Seuraavan kerran Savoon perustettiin Oolannin sodan aikana Mikkelin ruotuväkipataljoona 1854. [4]

2. jääkärirykmenttiMuokkaa

Pääartikkeli: 2. jääkärirykmentti

Saksassa koulutettujen jääkäreiden palattua vapauttamaan Suomea perustettiin 2. jääkärirykmentti, joka osallistui muun muassa Tampereen taisteluihin. Sotatoimien päätyttyä rykmentti päätyi monien nimen ja sijoituspaikkavaihdosten jälkeen Karjalankannakselle.

Talvisodan perinnejoukko-osastotMuokkaa

Sen talvisodan aikaiset perinnejoukko-osastot olivat Keski-Suomen sotilasläänin 10. divisioonalle perustama Jalkaväkirykmentti 28 (1. tammikuuta 1940 alkaen Jalkaväkirykmentti 19), Jalkaväkirykmentti 30 (1. tammikuuta 1940 alkaen Jalkaväkirykmentti 21), 3. prikaatin I pataljoona ja Jalkaväkirykmentti 35.

Jatkosodan perinnejoukko-osastotMuokkaa

Talvisodan jälkeen perustettiin joukoista 7. prikaati, jonka pataljoonat sijoitettiin Pääskylahteen, Sääminkiin ja Kerimäkeen. Jatkosodan alla prikaatista muodostettiin Jalkaväkirykmentti 7, Sodan jälkeen yksikkö sijoitettiin Savonlinnaan, Mikkeliin ja Jyväskylään, joista se 1948 koottiin Mikkeliin. Joukko-osasto nimettiin 1. joulukuuta 1952 6. prikaatiksi ja edelleen 1. tammikuuta 1957 Savon Prikaatiksi.lähde?

Jatkosodan aikaisia perinnejoukko-osastoja olivat varsinaisesti välirauhan aikaisesta 7. prikaatista muodostettu Jalkaväkirykmentti 7 eli Tyrjän Rykmentti sekä Jalkaväkirykmentti 49 sekä 2. divisioonan (Murtaja-divisioona) joukko-osastot.[5]

Alueelliseksi joukoksiMuokkaa

Savon prikaati toimi aluksi Mikkelin kaupunkialueella, josta se siirrettiin 1958 tapahtuneesta aliupseerikoulun siirrosta alkaen lopuksi kokonaan Karkialammen varuskunta-alueelle.

Savon prikaatin huolto- ja kuljetuskomppania lakkautettiin 1. joulukuuta 1991, kun 3. erillinen autokomppania siirrettiin Kouvolan varuskunnasta Mikkelin varuskuntaan. Sotilasopetus autokomppaniassa suuntautui Savon prikaatin ja paikallisten esikuntien lisäksi Karjalan prikaatin, Kymen pioneeripataljoonan ja maanpuolustusopiston tarpeisiin. Myös Itäisen maanpuolustusalueen sotilaspoliisiopetus keskitettiin 1993 Savon prikaatiin. Prikaatissa järjestettiin 1991 kaksi pataljoonan kertausharjoitusta sekä seuraavana vuonna vajaan kolmentuhannen sotilaan VISA-92 -harjoitus Mikkelin ja Kangasniemen alueilla. [6]

Prikaati lakkautettiin osana puolustusvoimien uudelleenjärjestelyjä. Mikkelin kaupunkiin työpaikkojen vähennystä tuli 25, vaikka prikaatin tilalle kaupunkiin perustettiin Maavoimien esikunta. Esikuntatehtävät ovat jonkin verran paremmin palkattuja kuin jalkaväkiprikaatin tehtävät keskimäärin.

PerinteetMuokkaa

Yksikön perinteitä vaali 11. kesäkuuta 1961 perustettu Savon Prikaatin kilta, jonka toiminta lakkasi prikaatin mukana 31. joulukuuta 2006. Sen työn jatkajaksi suunniteltiin perustettavaksi perinneyhdistystä. Savon prikaatin kunniamarssi oli Emil Genetzin säveltämä "Terve, Suomeni maa" ja prikaatin vuosipäivä oli Porrassalmen taistelun vuosipäivä.

KomentajiaMuokkaa

Prikaatin komentajina ovat toimineet muun muassa:

ArkistoMuokkaa

Suomen Kansallisarkisto osti 2013 Stedingkin suvun arkiston, joka sisältää muun muassa 14 kansiota Savon prikaatin historiaa ja everstiluutnantti Berndt Johan Hastferin asiakirjat. Arkisto tuli digitoinnin jälkeen vapaasti käytettäväksi kesällä 2013.[7]

LähteetMuokkaa

  • Kyösti Väänänen, Savon Prikaatin historiaa - Savon prikaatin ja sen perinnejoukkojen vaiheita Suomen itsenäisyyden ajalla, Savon Prikaatin Kilta 1978 Mikkeli ISBN 951-99180-6-X

ViitteetMuokkaa

  1. Halonen, Timo: Mikkeli jalkaväen kaupunkina ennen ja nyt, s. 36–37. Helsinki: Jalkaväen Säätiö, 2017. ISBN 951-96717-0-6. Jalkaväen vuosikirja 2017-2018.
  2. Suomen sodan sankari, Duncker ja Savon Prikaati, Bertil Nelsson, sivu 34, Ajatus Kirjat, Gummerus Kustannus Oy, ISBN 978-951-20-7353-5
  3. http://webcache.googleusercontent.com/search?q=cache:hqzYPj_1jZwJ:gamma.nic.fi/~sakinseu/aakustit/Aakusti_2_2008.pdf+Sulkavan+komppania&hl=fi&ct=clnk&cd=7&gl=fi&client=firefox-a [vanhentunut linkki]
  4. https://puolustusvoimat.fi/documents/1951210/8529440/Operaatio-ja-taktiikka_Janne-M%C3%A4kitalo_TEKSTI/1a7cac65-3f52-41db-b1f6-27d22ec988a0/Operaatio-ja-taktiikka_Janne-M%C3%A4kitalo_TEKSTI.pdf
  5. Väänänen s. 107
  6. Yrjölä, Vesa, toim.: SavPr, SAVON PRIKAATI, s. 180–181. Helsinki: Jalkaväen Säätiö, 1993. ISBN 951-96717-0-6. Jalkaväen Vuosikirja XX 1993.
  7. Uusi arkistolöytö kertoo Savon prikaatin historiaa 1780-luvulta. Yle.fi Uutiset. Viitattu 22.1.2013

Aiheesta muuallaMuokkaa