Simon Sechter

Simon Sechter (11. lokakuuta 1788 Böömi10. syyskuuta 1867) oli itävaltalainen musiikkiteoreetikko, musiikkipedagogi ja säveltäjä.[1][2]

Simon Sechter

Sechter opiskeli Wienissä Leopold Koželuhin johdolla. Hän pääsi musiikin opettajaksi Gumpendorfin Sokeain instituuttiin ja sai vuonna 1824 nimityksen hovikapellin urkuriksi.[2] Vuonna 1851 Sechter nimitettiin henkilökunnan jäseneksi Wienin konservatorioon[2], jossa hän opetti kontrapunktia ja musiikin teoriaa. Hänen tärkeimpään perintöönsä kuuluvatkin hänen teoreettiset kirjoituksensa, joiden joukossa on kolmiosainen Die Grunsatz der musikalischen Komposition.[1] Omien näkemystensä lähtökohdaksi hän omaksui Jean-Philippe Rameaun bassoteorian.[2]

Sechterin johdolla opiskelivat muiden muassa Henri Vieuxtemps, Gustav Nottebohm, Sigismond Thalberg ja Anton Bruckner. Bruckner seurasi Sechteriä tämän jäätyä eläkkeelle työstään konservatoriossa.[1] Hän omaksui Sechterin opit oman teoreettisen opetuksensa pohjaksi.[3] Myös Franz Schubert otti 4. marraskuuta 1828 – pari viikkoa ennen kuolemaansa – Sechteriltä oppitunnin fuugassa.[2]

Säveltäjänä Sechter kuului historian tuotteliaimpiin. Hänen kerrotaan säveltäneen vähintään fuugan päivittäin. Säilyneiden teosten joukossa ovat ooppera Ali Hitsch-Hatsch ja Friedrich Schillerin Messinan morsiameen sävelletty kuorokohtaus.[1]

LähteetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa