Jakob Gadolin

suomalainen luonnontieteilijä, poliitikko ja piispa

Jakob Gadolin (13. lokakuuta 1719 Strängnäs Ruotsi26. syyskuuta 1802 Turku) oli suomalainen luonnontieteilijä, poliitikko ja piispa.

Turun piispa Jakob Gadolin, Johan Erik Hedbergin maalaama muotokuva noin vuodelta 1800.

ElämäkertaMuokkaa

Gadolinin isä oli isovihaa Ruotsiin paennut pappi Jakob Gadolinius, joka Suomeen palattuaan toimi muun muassa Merikarvian kirkkoherrana.[1] Gadolin kävi aluksi Porin triviaalikoulua ja opiskeli sen jälkeen teologiaa sekä matematiikkaa Turun akatemiassa.

Gadolin oli Turun akatemian matematiikan dosentti vuodesta 1745 ja akatemian ensimmäinen tähtitieteen professori vuodesta 1748. Hän sai myös fysiikan professorin viran vuonna 1753 ja teologian professoriksi hänet nimitettiin vuonna 1762. Lisäksi Hän oli Turun piispa vuosina 1788–1802 ja akatemian sijaiskansleri vuodesta 1788.

Gadolin oli edustajana kolmilla valtiopäivillä vuosien 1755–1772 välillä ja osallistui yhteensä seitsemille valtiopäiville. Gadolin kannatti vapauden aikana hattupuoluetta. Kuningas Kustaa III vangitutti Gadolinin vuonna 1772 vallankaappauksen yhteydessä, mutta myöhemmin Gadolin kannatti kuningasta julkisesti.

Gadolin oli yksi Suomen talousseuran perustajista vuonna 1797 ja toimi seuran ensimmäisenä puheenjohtajana.

Jakob Gadolinin veli oli maanmittari Daniel Gadolin. Hänen poikiaan olivat kemisti Johan Gadolin ja kirkkoherra, professori ja valtiopäivämies Gustaf Gadolin. Jakob Gadolinin vaimon Elisabet Brovalliuksen isä Johan Brovallius oli puolestaan fysiikan professori ja piispa.

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

  Edeltäjä:
Jakob Haartman
Turun piispa
1788–1802
Seuraaja:
Jakob Tengström
Tämä pappiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.