Valtatiet Suomessa

tieluokka Suomessa

Valtatiet (lyhenne vt; ruots. riksväg) ovat Suomen tieverkon pääteitä. Suomen maantieverkon pituudesta on valtateitä noin kymmenesosa, mutta maanteiden liikennesuoritteesta ne välittävät noin puolet.[1] Suomen tienumerointijärjestelmässä valtateille on varattu numerot 1–39, joista nykyisin ovat käytössä numerot 1–16 ja 18–29. Tieopasteisiin valtatien numero on merkitty valkoisin numeroin punaiselle pohjalle. Merkittävimmät valtatiet lähtevät Helsingistä ja Turusta. Ennen valtateitä kutsuttiin Suomessa nimellä viertotie, ruotsiksi chaussé.lähde?

Liikenne- ja viestintäministeriö määrää, mitkä tiet ovat valtateitä. Vuoden 2014 alussa Suomessa oli 8 602 kilometriä valtateitä. Kaikki valtatiet on päällystetty, ja noin 91 prosenttia valtateistä on kestopäällysteisiä. Noin 13 prosenttia valtateistä on kaksiajorataisia.[2]

Valtatiet Suomessa muokkaa

 
Valtatiet on merkitty karttaan punaisella
 
Liikennemerkki nro 664: "Valtatien numero".

Valtatienumerot 17 ja 30–39 eivät ole käytössä, vaan ne on varattu mahdollisille tuleville valtateille.

Tulevaisuus muokkaa

Yksittäisiä uusia valtateitä ja nykyisten valtateiden jatkeita on suunniteltu maakuntakaavoissa. Maakuntakaavojen merkinnät ovat kuitenkin vain tilanvarauksia, eivätkä ne välttämättä koskaan johda tien toteuttamiseen. Toteutuspäätökset tehdään muualla kuin maakuntakaavat valmistelevissa organisaatioissa.

  •   saatetaan tulevaisuudessa siirtää kulkemaan reitille JalasjärviSeinäjokiLaihia. Tampereen ja Vaasan välillä on huomattava ero liittymänumeroinnissa (liittymä 50 on viimeinen liittymä Tampereella ja liittymä 114 ensimmäinen liittymä Vaasassa). Lisäksi valtaväyläverkkoon on merkitty reitti Seinäjoen kautta. Tulevaisuudessa moottori- tai moottoriliikennetien rakentaminen Vaasaan voi olla perusteltua vain Seinäjoen kautta (liikennemäärät kaksinkertaiset verrattuna Kurikan reittiin).
  •   on merkitty maakuntakaavoissa jatkettavaksi reitille KyyjärviViitasaariSiilinjärvi.
  •   on mainittu useassa yhteydessä jatkettavaksi reitille JyväskyläPieksämäkiJuvaSavonlinnaParikkalaSyväoro. Tie muodostaisi yhden tärkeimmistä poikittaisyhteyksistä erityisesti yhdessä Merenkurkun sillan ja Parikkalan rajanylityspaikan kanssa Norjasta Uumajan kautta Pietariin ja Petroskoihin. Ilman jatkettakin tien liikennemäärien on arvioitu kaksinkertaistuvan parissa vuosikymmenessä. Valtatie 18 on jäänyt käytännössä suunnitelmapöydälle, tie on ainoa keskeneräinen valtatie ja "salaisesta" jatkeesta on vain mainintoja lehtijutuissa eikä sitä ole merkitty virallisiin suunnitelmiin. Jos valtatietä 18 joskus jatketaan, tullaan valtatie 14 lakkauttamaan samassa yhteydessä.
  •   on mainittu ainakin Kajaani–Oulu-projektin yhteydessä nimellä Kajaani – Oulu – (Vartius) jatkettavaksi reitille KajaaniKontiomäkiVartius.
  •   jatketaan todennäköisesti Kehä V -viitoituksen yhteydessä reitille MäntsäläPorvoo

Uusia valtateitä on merkitty maakuntakaavoihin seuraavasti:

Entiset valtatieosuudet muokkaa

Seuraavien valtateiden entiset reitit poikkeavat merkittävästi nykyisistä, tai ne on kokonaan lakkautettu.

Ahvenanmaan päätiet muokkaa

Ahvenanmaalla on oma tienumerointijärjestelmänsä, joka on osin päällekkäinen muun Suomen kanssa. Päätiet 1–4 merkitään samoin kuin vastaavat tiet muualla Suomessa, valkoisella numerolla punaiselle pohjalle. Ruotsiksi näistä käytetään kuitenkin nimitystä huvudväg eikä riksväg.

Eurooppatiet muokkaa

Osa valtateistä kuuluu eurooppateihin. Ne ovat liikenteellisesti merkittäviä reittejä Euroopassa. Seuraavassa on lueteltu eurooppatiet, joista vähintään osa kulkee Suomessa. Suomen kunnat reiteillä on lihavoitu.

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Tietilasto 2012, s. 12.
  2. Liikenneviraston tietilasto 2014, 2015. Helsinki: Liikennevirasto. ISSN 1796-0479. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 20.4.2016. (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla muokkaa