Piippola

Suomen entinen kunta, nykyisin osa Siikalatvaa
Tämä artikkeli käsittelee Suomen entistä kuntaa. Entisen kunnan kuntakeskuksesta, nykyisestä Siikalatvan kunnan taajamasta on oma artikkelinsa.

Piippola on entinen Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan eteläosassa. Lakkautushetkellä kunnassa asui 1 251 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala oli 464,98 km², josta 9,28 km² oli vesistöjä[1]. Väestötiheys oli 2,75 asukasta/km².

Piippola
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Siikalatva

vaakuna

sijainti

Sijainti 64°10′30″N, 025°57′45″E
Lääni Oulun lääni
Maakunta Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Siikalatvan seutukunta
Kuntanumero 603
Hallinnollinen keskus Piippolan kirkonkylä
Perustettu 1865
Liitetty 2009
– liitoskunnat Kestilä
Pulkkila
Rantsila
Piippola
– syntynyt kunta Siikalatva
Pinta-ala 464,98 km² [1]
(1.1.2008)
– maa 455,7 km²
– sisävesi 9,28 km²
Väkiluku 1 251  [2]
(31.12.2008)
väestötiheys 2,75 as./km² (31.12.2008)
Ikäjakauma 2007 [3]
– 0–14-v. 16,2 %
– 15–64-v. 62,3 %
– yli 64-v. 21,5 %

Vuonna 2009 Piippola liitettiin osaksi Siikalatvan kuntaa.[4]

Yleistä

muokkaa
 
Suomen keskipisteen merkkipylväs.

Piippolan kunnan entisellä alueella on Suomen manneralueen keskipiste, joka sijaitsee Kestilän ja Piippolan välillä Talasnevan suoalueella. Keskipisteen merkki (64°10′50.55″N, 25°48′11.6″E) pystytettiin vuonna 1958 Suomen Kuvalehden avustuksella Leskelän kylään valtatie 4:n varteen. Leskelä on Lamun ohella yksi Piippolan sivukylistä. Kunnan matkailukohteita ovat Viitainahon kotiseutumuseo ja kirjaston Haanpää-huone.

Ensimmäisen kerran Piippola mainitaan vuoden 1562 voudintileissä nimellä Korteiskylä.[5] Piippolaksi sitä alettiin kutsua vasta saman vuosisadan lopulla suurimman talon ja suvun Piipon mukaan. Piippola oli kauan aikaa osa Siikajoen ja sittemmin Pulkkilan pitäjää. Vuonna 1768 Lamun, Piippolan ja Tavastkengän talolliset rakensivat oman kirkon Piippolaan, ja muutaman vuosikymmenen kuluessa alue itsenäistyi omaksi kappeliseurakunnakseen. Seuraava aluemuutos tapahtui vuonna 1899, kun Lamun ja Tavastkengän kylät erotettiin Piippolasta ja niistä muodostettiin Pyhännän seurakunta.[6]

Piippolassa on kolme oppilaitosta, Pentti Haanpään koulu, Koulutuskeskus JEDU Piippola (entinen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto) ja vuodesta 2018 Pulkkilasta muuttanut Siikalatvan lukio.

Piippolan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla lihavelli, ohraryynipuuro ja puolukkasoppa.[7]

Kyliä

muokkaa

Kirkonkylä, Kangaskylä, Lamu, Leskelä

Kuuluisia piippolalaisia

muokkaa

Kuvitteellisia piippolalaisia

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  • Kansallisarkisto, Helsinki (KA), Vanhempi tilikirjasarja, Pohjanmaa (mikrofilmit Oulun yliopiston historian laitoksella).
  • Mauno Hiltunen, Aulis Forss, Janne Vilkuna, Siikajokilaakson historia I. Siikajokilaakson kunnat ja seurakunnat, Oulu 1996.

Viitteet

muokkaa
  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
  2. a b Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
  3. Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2017.
  4. Pohjois-Pohjanmaalle tulee uusi Siikalatvan kunta YLE Uutiset. 25.2.2008 kello 21:37. Helsinki: Yleisradio Oy. Viitattu 25.2.2008.
  5. KA 4646:29
  6. Siikajokilaakson historia I
  7. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 173. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1
  8. Kangosjärvi, Jaakko: Tuhansien julkkisten maa. Helsingin Sanomat, 5.7.2008. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 12.3.2024.

Aiheesta muualla

muokkaa