Himanka
Himanka (ruots. Himango,[4] entinen nimi Rauma[5]) on entinen Suomen kunta ja nykyään osa Kalajoen kaupunkia Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Ennen vuoden 2010 alussa tapahtunutta kuntaliitosta Himangan kunta oli osa Keski-Pohjanmaan maakuntaa ja Länsi-Suomen lääniä. Kunnan väkiluku oli 3 023 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala oli 649,84 km2, josta 1,84 km2 oli sisävesistöjä.[1] Väestötiheys oli 11,87 asukasta/km2. Himangan kunta liittyi Kalajoen kaupunkiin vuoden 2010 alussa ja tuli samalla osaksi Pohjois-Pohjanmaan maakuntaa.[6]
| Himanka Himango |
|
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Kalajoki |
|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Sijainti | |
| Lääni | Länsi-Suomen lääni |
| Maakunta | Keski-Pohjanmaan maakunta |
| Seutukunta | Kokkolan seutukunta |
| Kuntanumero | 095 |
| Hallinnollinen keskus | Himangan kirkonkylä |
| Perustettu | 1868 |
| Liitetty | 2010 |
| – liitoskunnat |
Kalajoki Himanka |
| – syntynyt kunta | Kalajoki |
| Pinta-ala |
649,84 km² [1] (1.1.2009) |
| – maa | 254,63 km² |
| – sisävesi | 1,84 km² |
| – meri | 393,37 km² |
| Väkiluku |
3 023 [2] (31.12.2009) |
| – väestötiheys | 11,87 as./km² (31.12.2009) |
| Ikäjakauma | 2008 [3] |
| – 0–14-v. | 17,1 % |
| – 15–64-v. | 61,8 % |
| – yli 64-v. | 21,1 % |
Himangan naapurikunnat ennen kuntaliitosta olivat Kalajoki, Kannus ja Kokkola (vuoteen 2008 asti Lohtaja).
Nimen alkuperä
muokkaaHimanka on saanut nimenssä joen alajuoksulla sijainneen talon mukaisesti. Paikkakunnasta on käytetty myös nimeä Rauma.[7] Kirkonkylän vanhin alue on nimeltään Raumankari, joka oli myös vanha markkinapaikka.lähde?
Historia
muokkaaEsihistoria ja asutuksen syntyminen
muokkaaHimangan seudulta on vähän historiallisia löytöjä, sillä alue oli pitkään meren alla. Muutamat hautaröykkiöt ovat peräisin pronssikaudelta, useimmat rautakaudelta. Keskiajalla Himangalle saapui Ylä-Satakunnasta erämiehiä, jotka jäivät seudulle pysyvästi asumaan, etenkin jokisuistoihin.[7]
Ensimmäiset himankalaiset saivat elantonsa metsästyksestä, kalastuksesta ja maanviljelystä. Merikalastus oli niin tärkeää, että jopa käräjät pidettiin usein kiireisimpinä aikoina saaressa, ns. Käräjäluodossa. Talvisin harjoitettiin hylkeenpyyntiä jäällä.[7]
1600-luvulla tervanpoltosta muodostui merkittävä tulonlähde talonpojille. Lestijoen suulla sijainneesta Rauman satamasta kehittyi tärkeä kauppapaikka, jossa Kokkolan porvarit ostivat sisämaasta jokea pitkin kuljetettua tervaa. Sataman kautta kuljetettiin myös sahatavaraa ja turkiksia ulkomaille. Satamassa veistettiin myös aluksia talollisille sekä rannikkokaupunkien porvareille. Ensimmäisen ison sahan Raumankoskeen perusti Anders Roos vuonna 1797.[8] Sahasta on edelleen jäljellä kookas punatiilinen piippu ja tulipesä. Paikkaa kutsutaan vieläkin Sahanmäeksi.lähde?
Himanka kuului aluksi Pietarsaaren suurpitäjään, mutta siirtyi keskiajan lopulla osaksi Lohtajan pitäjää. Vuonna 1794 himankalaiset rakensivat oman, yhä käytössä olevan, kirkon Lestijoen rannalle.[8]
Kehittyminen kuntana (1846–2010)
muokkaaHimangasta tuli oma kappeliseurakuntansa vuonna 1846 ja itsenäinen seurakunta vuonna 1898.[8]
Kalajoen kaupungin osana (2010–)
muokkaaHimangan kunta liittyi Kalajoen kaupunkiin vuoden 2010 alussa ja tuli samalla osaksi Pohjois-Pohjanmaan maakuntaa.[6]
Maantiede
muokkaaSaaristo
muokkaaHimangan saaristoon kuuluvat muun muassa Iso- ja Pikku-Mansikka, Somero sekä Laitapauha. Rautilan kylällä on Kuninkaankivi muistuttamassa Ruotsin kuninkaan käynnistä paikalla. Perimätiedon mukaan kuningas pysähtyi paikalla matkalla pohjoiseen.
Kylät
muokkaa- Ainali
- Hillilä
- Himankakylä
- Kekolahti
- Lahdensuu
- Pahkala
- Pernu
- Pöntiö
- Rautila
- Saarenpää
- Tomujoki
- Torvenkylä
- Kannuskylä
Talous
muokkaaPääelinkeinot
muokkaaHimangan alueen pääelinkeinoja ovat maatalous, turkistuotanto, metalliteollisuus, mekaaninen puunjalostus sekä historiallisesti veneenrakennus. Suurin yksityinen työnantaja on Kensapuu Oy.
Himanka on myös eräs Suomen merkittävimmistä ruokaperunan tuottaja-alueista.lähde?.
Kulttuuri
muokkaaHimangan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla lakslooja eli lohilaatikko ja ohrarieska.[9]
Tapahtumat
muokkaaSahanmäellä sijaitsee Sautinkarin leirintäalue, missä järjestettiin vuosittain kansainvälinen moottoripyöräilijöiden Kokko-Treffen -kokoontumisajo aina vuoteen 2013 saakka, jonka jälkeen tapahtuma siirrettiin Alaveteliin.[10]
Kesäisin Himangan keskustassa järjestetään perinteikkäät Raumankarin markkinat, joissa vierailee vuosittain kävijöitä myös kaikista lähikunnista. [11]
Vuodesta 2023 Himangalla on järjestetty myös Satamarock-musiikkifestivaali, joka on saanut merkittävää huomiota paikallisesti, mutta erityisesti myös valtakunnallisesti sosiaalisessa mediassa.[12]
Liikunta ja urheilu
muokkaaPaikallisia urheiluseuroja ovat Himangan Urheilijat, Himangan Roima sekä Himangan Pallo.
Liikenne
muokkaaVälimatkoja
muokkaa- Kalajoen hiekkasärkät 25 km
- Kannus 24 km
- Kokkola 38 km
- Kruunupyyn lentoasema 60 km
- Oulu 158 km
- Vaasa 160 km
- Rautio 33 km
Lähteet
muokkaa- Rikkinen, Kalevi & Sihvo, Hannes: Finlandia: Otavan iso maammekirja 7. (Etelä-Pohjanmaa) Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-08930-7
- Ahti Pöyhtäri ja Olavi Himanka: "Ratkaisun vuodet : Himanka 1917-1918, 1939-1940, 1941-1945[vanhentunut linkki]; ISBN 952-90-1628-X
- Risto Tuorila: Himanka[vanhentunut linkki]; omakustanne: Pekka Tuorila, 2000; ISBN 951-97460-5-6
- Ari-Veikko Anttiroiko: "Himangan sataman historia"[vanhentunut linkki]; Himangan kunta 1984; ISBN 951-99567-9-4
- Anni Kohtala, Maija Märsylä, Sakari Pöyhtäri: Himanka - kotiseutumme : lastuja ja sirpaleita, kuvia ja kipinöitä menneiltä ajoilta Himangalla[vanhentunut linkki]; Himangan Kotiseutuyhdistys 1979; ISBN 951-99206-9-2
- Teuvo Tuorila Himankalaiset opintiellä 1876-2001 : koululaitoksen historia[vanhentunut linkki]; Himangan kunta 2001; ISBN 952-91-3625-0
- Ahti Pöyhtäri: Himangan rauhanyhdistyksen historiaa 100-vuotiselta taipaleelta[vanhentunut linkki]; Himangan rauhan sana, 1994; ISBN 952-90-6048-3
- Pekka Tuorila: Kotiseudun Kaikuja, omakustanne: Pekka Tuorila, 2004; ISBN 952-91-7092-0
Viitteet
muokkaa- ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2009 1.1.2009. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2010.
- ↑ a b Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot kuukausittain 31.12.2009. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2010.
- ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2008. Tilastokeskus: demography. Viitattu 15.12.2017.
- ↑ https://kaino.kotus.fi/svenskaortnamn/?a=find&qfind=Himango
- ↑ toim. Karilas, Yrjö: ”Suomenmaa: Maamme kuntien entiset nimet”, Pikku jättiläinen, s. 469. (18. p.) Helsinki: WSOY, 1958.
- ↑ a b Uusitalo, Heikki: Kalajoki ja Himanka virallistivat liittonsa Kaleva.plus. 29.4.2008. Oulu: Kaleva. Arkistoitu 7.1.2019. Viitattu 14.3.2009.
- ↑ a b c Rikkinen & Sihvo 1986, s. 50
- ↑ a b c Rikkinen & Sihvo 1986, s. 51
- ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 162. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1
- ↑ Kokko-Treffenit 44 kerran (Uutinen siirrosta Alaveteliin) motouutiset.fi.
- ↑ Raumankarin markkinat ovat Himangan -kesatapahtumien kohokohta tanakin vuonna, Keskipohjanmaan artikkeli Raumankarin Markkinoista] keskipohjanmaa.fi.
- ↑ Ihmismeri ja musiikki tayttivat himangan katso tunnelmia ensimmaisesta satamarockista Artikkeli Keskipohjanmaassa 8.7.2023 Satamarockista] keskipohjanmaa.fi.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Himanka Wikimedia Commonsissa
- Himangan kunnan kotisivut
- Keskipohjalaisia museoita ja kulttuuriperintöä: Himanka (Arkistoitu – Internet Archive)
- Laitapauha
- Keskipohjalaiset kylät (Arkistoitu – Internet Archive)
- Lestinjoki-lehti[vanhentunut linkki]
- Keskipohjanmaa-lehti
- Himangan Roima (Arkistoitu – Internet Archive)
- Himangan Urheilijat
- Himangan Pallo, HiPa (Arkistoitu – Internet Archive)
- Himanka DC (Arkistoitu – Internet Archive)
- Sautinkari (Arkistoitu – Internet Archive)
- Kokko-treffen