Alavieska

kunta Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa

Alavieska on Suomen kunta, joka sijaitsee Oulun Eteläisessä, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 2 435 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 253,02 km², josta 1,52 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 9,68 asukasta/km². Alavieskan naapurikunnat ovat Kalajoki, Merijärvi, Oulainen ja Ylivieska.

Alavieska

vaakuna

sijainti

Alavieskan kirkko
Alavieskan kirkko
Sijainti 64°09′55″N, 024°18′25″E
Maakunta Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Ylivieskan seutukunta
Kuntanumero 009
Hallinnollinen keskus Alavieskan kirkonkylä
Perustettu 1879
Kokonaispinta-ala 253,02 km²
270:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 251,50 km²
– sisävesi 1,52 km²
Väkiluku 2 435
239:nneksi suurin 31.12.2023 [2]
väestötiheys 9,68 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 19,3 %
– 15–64-v. 55,8 %
– yli 64-v. 24,9 %
Äidinkieli 2022 [4]
suomenkielisiä 98,9 %
ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 0,9 %
Kunnallisvero 9,30 %
92:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja Kari Pentti
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2021–2025[6]
 • Kesk.
 • PS
 • Vas.

13
7
1
www.alavieska.fi

Alavieskassa toimii urheiluseura Alavieskan Viri.

Maantiede muokkaa

Alavieska on tyypillistä Pohjanmaan lakeutta, jossa korkeuserot pysyttelevät 5–10 metrissä. Vain kunnan itäosassa maasto on hieman vaihtelevampaa. Kallioperä on pääasiassa liuskeita, kvartsi- ja granodioriitteja sekä muita syväkiviä. Kallioperässä on myös pieniä määriä jalometalleja. Yleisimmät maalajit ovat moreeni ja turve, jotka peittävät varsinkin kunnan reuna-alueita. Savea, hiesua ja hietaa on Kalajoki- ja Talusojalaaksossa, mutta sen sijaan soraa ja hiekkaa on kunnassa hyvin vähän.[7]

Alavieskan päävesistö on kunnan halki kaakosta luoteeseen virtaava Kalajoki. Kalajokeen laskee Alavieskassa kaksi sivujokea, Kähtävänoja ja Jukulaisoja. Kunnan pohjoisosa kuuluu Pyhäjokeen laskevaan Talusojan vesistöalueeseen. Järviä kunnassa ei ole lainkaan.

Metsät peittävät yli puolet Alavieskan maa-alasta. Soita, pääasiassa rämeitä, on paljon. Suurimpia soita ovat Sivakkaneva, Aittoneva ja Koiraneva, jotka on reunaosiltaan paikoin kuivattu.[7]

Kylät ja kulmakunnat muokkaa

Alavieskassa on kuusi henkikirjakylää (tieto vuodelta 1967):[8]

Kulmakuntia ovat lisäksi Jukulainen ja Saarenkylä.

Historia muokkaa

 
Alavieskan kirkko ennen vuotta 1916.

Alavieskan seudulla on ollut asutusta jo kivikaudella. Kivikautisia asuinpaikkoja on löydetty muun muassa Takkulan ja Naamakankaan alueelta. Lisäksi kunnan alueelta on löydetty lukuisia kivikautisia esineitä, kuten kirveitä ja talttoja. Seutua hallitsivat pitkään lappalaiset, jotka saivat väistyä vasta keskiajan lopulla yläsatakuntalaisten ja hämäläisten erämiesten tieltä. Seutu kuului aluksi Salon ja vuodesta 1540 alkaen Kalajoen seurakuntaan. Perimätiedon mukaan seudun ensimmäiset vakinaiset asukkaat olivat Jotunin eli Jutilan veljekset, jotka tulivat alueelle Kalajoen ankaraa kirkkoherraa pakoon. Jutila onkin Alalan ja Vuotilan ohella Alavieskan vanhimpia taloja. Vuonna 1548 seudulla oli jo 12 taloa.[7]

Alavieskaan perustettiin 1733 Kalajoen saarnahuonekunnaksi ja 1782 se sai kappelin oikeudet. Seurakunta itsenäistyi lopullisesti vasta 1870. Alavieskan kunta oli perustettu jo 1866. Asukkaat saivat toimeentulonsa maataloudesta ja kalastuksesta. Lisäksi poltettiin tervaa ja valmistettiin salpietaria ja potaskaa. 1800-luvun alkupuolella Alavieskanjärvi kuivatettiin peltoalan lisäämiseksi. Kuivatuskanavan rakentaminen Alavieskanjärvestä Kalajokeen oli hyvin työlästä maaston kallioisuuden vuoksi.[7]

Hallinto muokkaa

Alavieskan kunnanjohtaja on vuoden 2019 marraskuusta Kari Pentti. Kunnanvaltuustossa on 21 paikkaa, joista 13 on Keskustan, 7 Perussuomalaisten ja 1 Vasemmistoliiton hallussa kaudella 2021–2025.[6]

Talous muokkaa

Alavieska on elinkeinoluonteeltaan perinteinen maatalouspitäjä, mutta nykyisin (lähinnä) puu- ja metalliteollisuus sekä erilaiset palvelut työllistävät jo 80 prosenttia ammatissa toimivasta väestöstä.

Vuonna 2020 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat RAU-Service Oy, Louhinta Kääntä Oy sekä Auto- ja Konekorjaamo Marjakangas. [9] Kunnan eniten työllistävä yritys on Vieskan Elementti Oy.

Väestönkehitys muokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Alavieskan väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
2 990
1985
  
3 040
1990
  
3 072
1995
  
3 051
2000
  
2 940
2005
  
2 854
2010
  
2 770
2015
  
2 687
2020
  
2 514
Lähde: Tilastokeskus.[10]

Taajamat muokkaa

Vuoden 2017 lopussa Alavieskassa oli 2 610 asukasta, joista 1 364 asui taajamassa, 1 228 haja-asutusalueilla ja 18:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Alavieskan taajama-aste on 52,6 %.[11] Kunnassa on vain yksi taajama, Alavieskan kirkonkylä.[12]

Seurakunnat muokkaa

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Alavieskassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[13]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Alavieskan alueella toimii Oulun ortodoksinen seurakunta.[14]

Palvelut muokkaa

Alavieskassa toimii yksi koulu, Alavieskan yhtenäiskoulu.[15] Someronkylän, Kähtävän ja Taluskylän kyläkoulut on lakkautettu 2010-luvulla.[16] Elinkeino- ja maaseutupalveluja ostetaan Kalajoelta ja ympäristöpalveluja Ylivieskasta. Sosiaali- ja terveyspalveluja tuottaa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue - Pohde.

Kuuluisia alavieskalaisia muokkaa

Välimatkoja muokkaa

Ruokakulttuuri muokkaa

Alavieskan pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla uunissa valmistettu naudanliharuoka pöysti.[17]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. a b Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuonna 2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2024.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. Väestörakenne 26.5.2022. Tilastokeskus. Viitattu 12.9.2023.
  5. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. a b Kunnanvaltuusto 2021 - 2025 Alavieskan kunta. Viitattu 3.11.2021.
  7. a b c d Kalevi Rikkinen ym.: Finlandia, Otavan iso maammekirja 8. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-09142-5.
  8. Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 1, Ahlainen – Hausjärvi, s. 30. Helsinki: WSOY, 1967.
  9. Alueen Alavieska yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 10.11.2021.
  10. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 6.3.2019. Viitattu 11.1.2018.
  11. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 2.12.2018.
  12. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 2.12.2018.
  13. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  14. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/oulun-ortodoksinen-seurakunta
  15. Sivistyspalvelut Alavieska. Arkistoitu 7.2.2018. Viitattu 6.2.2018.
  16. Kyläkoulu on kunnan ve­to­voi­ma­te­ki­jä Kaleva. 2007. Viitattu 6.2.2018.
  17. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 168. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.

Aiheesta muualla muokkaa