Wikipedia

Olympia-Skistadion

(Ohjattu sivulta Große Olympiaschanze)

Olympia-Skistadion on neljän muovitetun hyppyrimäen ja laskettelurinteen muodostama hiihtostadion Garmisch-Partenkirchenissä Saksassa.

Olympia-Skistadion
Sijainti
Paikkakunta Saksa Garmisch-Partenkirchen, Saksa
Katsomopaikat 20 000
Koordinaatit 47°28′54″N, 11°7′3″E
Avattu 1902
Remontoitu 1922, 1933–1935, 1950, 1978, 1996, 2000, 2007–2010, 2011
Muut mäet K20
Seura SC Partenkirchen
Große Olympiaschanze
K-piste 125 metriä
Mäkikoko 142 metriä
Mäkiennätys 144,0 metriä
Puola Dawid Kubacki
(1.1.2021)
Naisten mäkiennätys 133,0 metriä
Slovenia Nika Prevc
(30.12.2023)
Kesämäkiennätys 140,5 metriä
Slovenia Jurij Tepeš
Tšekki Lukáš Hlava
(8.7.2010)
Avattu 5. helmikuuta 1934
Remontoitu 1950, 1978, 1996, 2000, 2007–2008, 2011
Muovitus Kyllä
Tornin korkeus 60,4 m
Vauhtimäen pituus 96 m
Vauhtimäen kulma 35°
Keulan pituus 6,9 m
Keulan korkeus 3,2 m
Keulan kulma 11°
Alastulorinteen kulma 34,7°
Kleine Olympiaschanze
K-piste 80 metriä
Mäkikoko 89 metriä
Mäkiennätys 89,0 metriä
Tšekki Antonín Hájek
Naisten mäkiennätys 80,0 metriä
Saksa Jenny Nowak
(12.2.2017)
Kesämäkiennätys 88,0 metriä
Itävalta Gregor Schlierenzauer
(31.7.2005)
Naisten kesämäkiennätys 71,5 metriä
Itävalta Eva Ganster
(17.8.2002)
Avattu 1902
Remontoitu 1922, 1934–1935, 2002, 2014
Muovitus Kyllä
Tornin korkeus 24 m
Vauhtimäen pituus 86,5 m
Vauhtimäen kulma 30°
Keulan pituus 6 m
Keulan korkeus 2,76 m
Keulan kulma 11,75°
Alastulorinteen kulma 32°
Jugendschanze
K-piste 43 metriä
Mäkikoko 47 metriä
Kesämäkiennätys 46,0 metriä
Tšekki Michal Szymeczek
Itävalta Thomas Thurnbichler
(3.8.2001, 16.9.2001)
Naisten kesämäkiennätys 42,5 metriä
Latvia Šarlote Šķēle
(26.7.2013)
Remontoitu 2010
Muovitus Kyllä
Tornin korkeus Luonnonmäki
Vauhtimäen pituus 50 m
Vauhtimäen kulma 32,6°
Keulan pituus 4,8 m
Keulan korkeus 1,25 m
Keulan kulma 10°
Alastulorinteen kulma 33°

Olympia-Skistadionilla sijaitsevat Große Olympiaschanze (suom. Suuri olympiamäki), Kleine Olympiaschanze (suom. Pieni olympiamäki), HS47 ja K20-hyppyrimäet sekä Gudiberg-laskettelurinne. Se toimi vuoden 1936 talviolympialaisten olympiastadionina ja olisi toiminut sinä myös vuoden 1940 talviolympialaisissa.

Uudenvuodenpäivän mäkihyppykilpailu on hypätty Garmisch-Partenkirchenissä vuodesta 1922 alkaen, ensimmäisenä vuonna Hausbergschanzesta ja sen jälkeen vuosittain Olympiaschanzesta.[1] Se on ollut perinteisen Keski-Euroopan mäkiviikon osakilpailu sen alusta, vuodesta 1953 lähtien.

Historia muokkaa

Ensimmäiset hyppyrimäet Garmisch-Partenkirchenissä avattiin vuonna 1902 keskustan eteläpuolelle Kochelbergille ja itäpuolelle Gudiberg-vuorelle, hyppyrimäen nimi oli tuolloin Gudibergschanze.[1] Gudibergschanzea remontoitiin vuonna 1922 toista uudenvuodenpäivän mäkihyppykilpailua varten ja se sai uuden nimen Olympiaschanze am Gudiberg, tuolloin K-piste sijaitsi 45 metrissä. Nykyisten hyppyrimäkien nimet ovat peräisin talviolympialaisista, jotka pidettiin vuonna 1936. Olympialaisia varten rakennettiin uusi Große Olympiaschanze -suurmäki ja Olympiaschanze am Gudiberg remontoitiin normaalimäeksi. Uuden Große Olympiaschanzen puisen tornin korkeus oli 43 metriä ja K-piste sijaitsi 76 metrissä. Olympialaisissa 131 000 katsojaa todisti norjalaisen Birger Ruudin olympiavoittoa. Yhdistetyn mäkiosuus hypättiin Kleine Olympiaschanzesta.

Nykyinen Olympia-Skistadion on rakennettu vuoden 1940 talviolympialaisiin, jotka olisi myös pidetty Garmisch-Partenkirchenissä, ellei toinen maailmansota olisi aiheuttanut kilpailujen peruuttamista.

Vuonna 1950 rakennettiin kokonaan uusi Große Olympiaschanze, jossa oli teräsbetonitorni. K-piste oli remontin jälkeen 80 metrissä. Ensimmäinen Keski-Euroopan mäkiviikko alkoi uudenvuodenpäivänä 1953 järjestetyllä kilpailulla. Vuonna 1978 hyppyrimäkeä remontoitiin ja K-piste siirrettiin 80 metristä 107 metriin. Vuoden 1996 remontissa hyppyrimäki remontoitiin vastaamaan silloisia vaatimuksia ja K-piste siirrettiin 115 metriin ja HS-piste asetettiin 125 metriin. Vuonna 2000 rakennettiin hiihtohissi ja hyppääjien lämpiö torniin. Normaalimäen alastulorinne muovitettiin kesällä 2002[2].

Vuoden 2007 uudenvuodenpäivänkilpailu jäi vanhan hyppyrimäen viimeiseksi ja 57 vuotta vanha teräsbetonitorni räjäytettiin 14. huhtikuuta 2007, kun museoviranomaiset antoivat viimein periksi, koska uudelle hyppyrimäelle ei löytynyt sopivaa paikkaa muualta. Vanha torni purettiin koska se ei enää täyttänyt FIS:n vaatimuksia. Tiukassa aikataulussa piti rakentaa uusi ”Lumikin kengäksi” kutsuttu kiiltävästä teräksestä valmistettu hyppytorni vuoden 2008 uudenvuodenpäivänkilpailua varten. Uusi hyppyrimäki maksoi 14 miljoonaa euroa.[3] Uuden K125 HS140 -hyppyrimäen avajaiset olivat Continental Cupin kilpailujen yhteydessä 21.–22. joulukuuta 2007. Viimeistelytyöt ja alastulorinteen muovitus valmistui kesäkuussa 2008.

22. elokuuta 2010 valmistui K43- ja K20-hyppyrimäkien rekonstruointi. Molempien hyppyrimäkien alastulorinteeseen asennettiin muovitus ja K20-hyppyrimäki siirrettiin Große Olympiaschanzen ja Kleine Olympiaschanzen välistä Kleine Olympiaschanzen ja HS47-hyppyrimäen väliin.

Tuuliongelmien takia Große Olympiaschanzen ja tuomaritornin väliin asennettiin 1 500 m2:n tuuliverkko joulukuussa 2011. Lisäksi vauhtimäkeen asennettiin ponnistusvoimaa, -tasapainoa ja -ajoitusta mittaava mittausjärjestelmä, mittausjärjestelmää käytettiin ensimmäisen kerran vuoden 2012 uudenvuodenpäivänkilpailun yhteydessä. Kesällä 2017 HS-piste siirrettiin 140 metristä 142 metriin, kuitenkin uudenvuodenpäivänkilpailussa 2018 HS-piste oli 140 metrissä.

Große Olympiaschanze muokkaa

Mäkiennätyksen kehittyminen (miehet) muokkaa

Mäkiennätyksen 144,0 metriä on hypännyt Dawid Kubacki, epävirallisen mäkiennätyksen 145,0 metriä on hypännyt Anders Jacobsen.

Päivämäärä Hyppääjä Pituus Kilpailu Kommentti
5.2.1934   Anton Bader Avajaiset Avajaishyppy
  Randmod Sørensen 68,0 m [4]
  Knut Kobberstad
  Rolf Kaarby 70,0 m
15.2.1934   Randmod Sørensen 82,0 m Kansainvälinen kilpailu [4]
1.1.1935 84,0 m Uudenvuodenpäivänkilpailu K76-mäen pisin hyppy
16.2.1936   Albin Novšak 54,0 m Talviolympialaiset 1936 [4]
  Iwao Miyajima 63,5 m
  Karl Johan Baadsvik
  Hans Mariacher 65,5 m
  Roy Mikkelsen 69,5 m
  Kåre Walberg 73,5 m
  Arnholdt Kongsgård 74,5 m
  Birger Ruud 75,0 m
  Sven Eriksson 76,0 m K76-mäen mäkiennätys
  Shinji Tatsuta 77,0 m Kaatunut
  Sven Eriksson 76,0 m K76-mäen mäkiennätys
29.1.1939   Hilmar Myhra 84,0 m Kansainvälinen kilpailu K76-mäen pisin hyppy
  Josef Bradl
1.1.1953   Josef Bradl 81,5 m Keski-Euroopan mäkiviikko
25.1.1953   Eino Kirjonen 84,5 m Kansainvälinen kilpailu
  Sepp Hohenleitner 88,0 m
1.1.1957   Nikolai Kamenski 83,0 m Keski-Euroopan mäkiviikko
  Nikolai Šamov 91,5 m Kaatunut
1.1.1958   Willi Egger 88,0 m
10.2.1958   Otto Leodolter Kongsberg Cup
1.1.1962   Georg Thoma Keski-Euroopan mäkiviikko
21.2.1965   Heini Ihle 89,5 m Kansainvälinen kilpailu Kaatunut
1.1.1967   Bjørn Wirkola 91,5 m Keski-Euroopan mäkiviikko
1.1.1968 92,5 m
1.1.1969   František Rydval 94,5 m
  Horst Queck 96,5 m
  Anatoli Šeglanov 97,0 m K80-mäen mäkiennätys
1.1.1971   Jiří Raška
1.1.1979   Josef Samek 101,0 m
1.1.1981   Masahiro Akimoto 102,0 m Maailmancup
1.1.1983   Steinar Bråten 103,5 m Maailmancup
1.1.1984   Matti Nykänen 104,0 m Maailmancup
  Jens Weißflog 108,0 m
1.1.1989   Matti Nykänen 109,0 m Maailmancup
1.1.1994   Takanobu Okabe Maailmancup
  Jens Weißflog 110,0 m
  Espen Bredesen 111,0 m
1.1.1995   Jani Soininen 112,5 m Maailmancup
  Janne Ahonen 114,0 m K107-mäen mäkiennätys
1.1.1997   Primož Peterka 117,5 m Maailmancup
118,0 m
31.12.1997   Kazuyoshi Funaki 121,0 m Maailmancup
  Masahiko Harada  
1.1.1998 122,0 m
1.1.1999   Martin Schmitt 123,0 m Maailmancup
1.1.2001   Adam Małysz 129,5 m Maailmancup HS125-mäen mäkiennätys
20.12.2007   Andreas Vilberg 131,5 m Continental Cup Kaksi kertaa
  Mario Innauer 134,5 m
  Andreas Vilberg 136,5 m  
21.12.2007
1.1.2008   Shōhei Tochimoto 130,0 m Maailmancup
  Dmitri Vasiljev 135,0 m
  Janne Ahonen 139,0 m
  Gregor Schlierenzauer 141,0 m
1.1.2010   Simon Ammann 143,5 m Maailmancup HS140-mäen mäkiennätys
31.12.2014   Anders Jacobsen 145,0 m Maailmancup HS140-mäen pisin hyppy
1.1.2020   Marius Lindvik 143,5 m Maailmancup
1.1.2021   Dawid Kubacki 144,0 m Maailmancup

Mäkiennätyksen kehittyminen (naiset) muokkaa

Naisten mäkiennätyksen 133,0 metriä on hypännyt Nika Prevc.

Päivämäärä Hyppääjä Pituus Kilpailu Kommentti
30.12.2023   Tamara Mesíková 93,5 m Maailmancup
  Annika Belshaw 99,5 m
  Emma Chervet 116,0 m
  Sina Arnet
  Anežka Indráčková 118,0 m
  Julia Kykkänen 123,0 m
  Sara Takanashi 129,0 m
  Jenny Rautionaho 131,0 m
  Eirin Maria Kvandal 138,0 m Kaatunut?
131,0 m
  Juliane Seyfarth 117,5 m
  Eva Pinkelnig 129,5 m Kaksi kertaa
  Abigail Strate 131,0 m
  Nika Prevc 133,0 m

Kesämäkiennätyksen kehittyminen muokkaa

Kesämäkiennätyksen 140,5 metriä ovat hypänneet Jurij Tepeš ja Lukáš Hlava.

Päivämäärä Hyppääjä Pituus Kilpailu Kommentti
8.7.2010   Markus Eisenbichler 117,0 m Continental Cup
  David Winkler 118,5 m
  Erik Simon 125,5 m
  Marinus Kraus 127,0 m
  Maximilian Mechler 132,5 m
  Lukas Müller 135,0 m
  Jurij Tepeš 140,5 m
  Lukáš Hlava

Kleine Olympiaschanze muokkaa

Mäkiennätyksen kehittyminen (miehet) muokkaa

Mäkiennätyksen 89,0 metriä on hypännyt Antonín Hájek.

Päivämäärä Hyppääjä Pituus Kilpailu Kommentti
25.1.1935   Alfred Stoll 53,0 m Avajaiset
  Birger Ruud
13.2.1936   Lauri Valonen 54,5 m Talviolympialaiset 1936
1963   Helmut Kurz 66,0 m
1964   Heini Ihle 72,5 m
  Franz Keller 74,0 m
1967   Willy Schuster
1971   Sepp Schwinghammer 75,5 m
1985   Stefan Obinger 80,0 m
1987   Manfred Steiner 81,0 m
  Werner Schuster 82,5 m
  Antonín Hájek 89,0 m

Mäkiennätyksen kehittyminen (naiset) muokkaa

Naisten mäkiennätyksen 80,0 metriä on hypännyt Jenny Nowak.

Päivämäärä Hyppääjä Pituus Kilpailu Kommentti
12.2.2017   Jenny Nowak 80,0 m

Kesämäkiennätyksen kehittyminen (miehet) muokkaa

Kesämäkiennätyksen 88,0 metriä on hypännyt Gregor Schlierenzauer.

Päivämäärä Hyppääjä Pituus Kilpailu Kommentti
2.8.2003   Akseli Kokkonen 85,0 m Continental Cup
31.7.2005   Gregor Schlierenzauer 88,0 m FIS nuorten kesä-GP Kaksi kertaa

Kesämäkiennätyksen kehittyminen (naiset) muokkaa

Naisten kesämäkiennätyksen 71,5 metriä on hypännyt Eva Ganster.

Päivämäärä Hyppääjä Pituus Kilpailu Kommentti
17.8.2002   Eva Ganster 71,5 m

Jugendschanze muokkaa

Kesämäkiennätyksen kehittyminen (miehet) muokkaa

Kesämäkiennätyksen 46,0 metriä on hypännyt Thomas Thurnbichler.

Päivämäärä Hyppääjä Pituus Kilpailu Kommentti
3.8.2001   Michal Szymeczek 46,0 m
16.9.2001   Thomas Thurnbichler

Kesämäkiennätyksen kehittyminen (naiset) muokkaa

Naisten kesämäkiennätyksen 42,5 metriä on hypännyt Šarlote Šķēle.

Päivämäärä Hyppääjä Pituus Kilpailu Kommentti
30.7.2005   Elina Knutsson 29,0 m FIS nuorten kesä-GP Kaksi kertaa [5]
29.7.2011   Nika Križnar 32,5 m
  Anita Seretinek 40,0 m
26.7.2013   Lidia Yakovleva 40,5 m
  Šarlote Šķēle 42,5 m

K20 muokkaa

Hyppyrimäen K-piste sijaitsee 20 metrissä, alastulorinteessä on muovitus ja se on luonnonmäki.

Mäkiennätyksen 22,0 metriä on hypännyt saksalainen Christoph Zornig. Naisten kesämäkiennätyksen 14,0 metriä on hypännyt saksalainen Sabrina Bader 16. syyskuuta 2001.

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. ↑ a b Kochelberg skisprungschanzen.com. Viitattu 1.1.2017. (englanniksi, saksaksi, puolaksi)
  2. ↑ Certificat of Plastic Hill – Garmisch-Partenkirchen HS89 (pdf) fis-ski.com. 26.7.2011. Kansainvälinen hiihtoliitto. Viitattu 14.1.2021. (englanniksi)
  3. ↑ Olympia-Skistadion skisprungschanzen.com. Viitattu 4.1.2016. (englanniksi, saksaksi, puolaksi)
  4. ↑ a b c IV. Olympische Winterspiele 1936 Amtlicher Bericht digital.la84.org. Viitattu 4.1.2016. (saksaksi)
  5. ↑ 17. FIS Schüler Grand Prix 2005 (pdf) fis-ski.com. 30.7.2005. Viitattu 4.1.2016. (saksaksi)

Aiheesta muualla muokkaa

Mäkihypyn maailmancup kaudella 2010–2011

Ruka, Kuusamo | Puijo, Kuopio | Lysgårdsbakken, Lillehammer | Čerťák, Harrachov | Gross-Titlis-Schanze, Engelberg

Keski-Euroopan mäkiviikko: Schattenbergschanze, Oberstdorf | Große Olympiaschanze, Garmisch-Partenkirchen | Bergiselschanze, Innsbruck | Paul-Ausserleitner-Schanze, Bischofshofen

Čerťák, Harrachov | Ōkurayama, Sapporo | Wielka Krokiew, Zakopane

Team Tour: Mühlenkopfschanze, Willingen | Vogtlandarena, Klingenthal | Heini-Klopfer-Skiflugschanze, Oberstdorf

Vikersundbakken, Vikersund | Salpausselkä, Lahti | Letalnica, Planica

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Olympia-Skistadion&oldid=22088693”