Avaa päävalikko

Wielka Krokiew im. Stanisława Marusarza

(Ohjattu sivulta Wielka Krokiew)

Wielka Krokiew im. Stanisława Marusarza, lyhyemmin Wielka Krokiew, on hyppyrimäki Zakopanessa Puolassa.

Wielka Krokiew im. Stanisława Marusarza
Wielka krokiew 2.jpg
Sijainti
Paikkakunta Puola Zakopane, Puola
Katsomopaikat 26 000
Koordinaatit 49°16′45″N, 19°57′50″E
Avattu 1925
Remontoitu 1928, 1938, 1946, 1960, 1977, 1989, 2000, 2004, 2016, 2017
Muut mäet Średnia Krokiew
Seura AZS Zakopane,
WKS Zakopane,
TS Wisła Zakopane,
Start Krokiew Zakopane
Rakenne
K-piste 125 metriä
Mäkikoko 140 metriä
Mäkiennätys 143,5 metriä
Puola Dawid Kubacki
(19.1.2019)
Naisten mäkiennätys 140,0 metriä
Norja Line Jahr
(30.11.2011)
Kesämäkiennätys 139,5 metriä
Norja Daniel Forfang
Puola Adam Małysz
(5.9.2004, 25.8.2007)
Muovitus Kyllä
Tornin korkeus Luonnonmäki
Vauhtimäen pituus 92,2 m
Vauhtimäen kulma 35°
Keulan pituus 6,5 m
Keulan korkeus 3,13 m
Keulan kulma 11°
Alastulorinteen kulma 34,3°

Mäestä hypätään maailmancupin osakilpailuja. Siellä on myös järjestetty hiihdon maailmanmestaruuskilpailut vuosina 1929, 1939 ja 1962. Talviuniversiadit Zakopanessa on järjestetty vuosina 1993 ja 2001.

Suurmäen maailmanmestaruudet voittivat 1929 norjalainen Sigmund Ruud, 1939 itävaltalainen Josef Bradl ja vuonna 1962 itäsaksalainen Helmut Recknagel. Talviuniversiadeissa suurmäen kilpailun voitti vuonna 1993 japanilainen Yukitaka Fukita ja 2001 puolalainen Łukasz Kruczek.

HistoriaMuokkaa

Ensimmäistä hyppyrimäkeä paikalle alettiin rakentaa vuonna 1924 Karol Stryjeńskin suunnitelmien mukaan ja se oli jo kolmas hyppyrimäki Zakopanessa, ensimmäinen oli rakennettu Krokiew-vuoren toiselle puolen Kalatówkiin vuonna 1910. Hyppyrimäki, nimeltään Wielka Krokiew im. Karola Stryjeńskiego, avattiin 22. maaliskuuta 1925. Neljä vuotta myöhemmin hiihdon MM-kilpailut järjestettiin Zakopanessa, joita varten hyppyrimäki remontoitiin kokonaan vuonna 1928. Wielka Krokiewin K-piste sijaitsi remontin jälkeen 60 metrissä. Norjalaiset ottivat MM-kilpailusta kolmoisvoiton Sigmund Ruudin johdolla.

Seuraavan kerran hiihdon MM-kilpailut järjestettiin Zakopanessa vuonna 1939, joita varten edellisenä vuotena hyppyrimäki uusittiin jälleen kokonaan. Remontissa K-piste siirrettiin 80 metriin. MM-kilpailuissa 30 000 katsojaa todisti, kun itävaltalainen Josef Bradl voitti mäkihypyn maailmanmestaruuden. Zakopanelainen Stanisław Marusarz, jonka mukaan hyppyrimäki myöhemmin nimettiin, sijoittui viidenneksi. Hyppyrimäki remontoitiin välittömästi Toisen maailmansodan päättymisen jälkeen vuonna 1946 hyppykuntoon.

Kolmannen kerran Zakopanessa järjestetyissä hiihdon MM-kilpailuissa vuonna 1962 hypättiin ensimmäistä kertaa myös normaalimäestä. MM-kilpailuja varten vuonna 1960 myös Wielka Krokiewia remontoitiin, remontissa K-piste siirrettiin 100 metriin. Suurmäen maailmanmestaruuden voitti 125 000 katsojan edessä itäsaksalainen Helmut Recknagel.

Vuonna 1977 hyppyrimäki remontoittin K115 kokoiseksi ja vuonna 1980 siinä järjestettiin ensimmäistä kertaa maailmancupin osakilpailu. Vuonna 1989 se nimettiin Wielka Krokiew im. Stanisława Marusarzaksi, sitä remontoitiin hieman ja K-piste siirtyi 116 metriin. Talviuniversiadit järjestettiin Zakopanessa vuonna 1993 ja suurmäen kilpailun voitti japanilainen Yukitaka Fukita. Vuodesta 1996 lähtien siitä on hypätty säännöllisesti maailmancupia täydelle katsomolle, kun fanaattiset puolalaiset fanit haluavat nähdä kilpailun paikan päällä, esimerkiksi vuoden 2002 kilpailua seurasi paikan päällä 100 000 katsojaa.

6. heinäkuuta 1997 paavi Johannes Paavali II piti messun stadionilla,[1] jota seurasi paikan päällä 250 000 kuulijaa.

Vuonna 2000 Wielka Krokiew remontoitiin kokonaan K120 HS134 kokoiseksi. Vuonna 2004 sen alastulorinteeseen asennettiin muovitus ja sen jälkeen siitä on hypätty myös kesä-GP:n osakilpailuja. Talviuniversiadit järjestettiin Zakopanessa toisen kerran vuonna 2001 ja suurmäen kilpailun voitti puolalainen Łukasz Kruczek, joka toimi Puolan mäkihyppymaajoukkueen päävalmentaja vuosina 2008–2016.

20. tammikuuta 2007 Jan Mazoch kaatui pahasti mäessä ja hänet vietiin koomassa Krakovalaiseen sairaalaan.

Vuonna 2016 vauhtimäki remontoitiin ja uusittuun vauhtimäkeen asennettiin jäädytettävä latuprofiili. Vuonna 2017 alastulorinne muotoiltiin uudelleen, jonka seurauksena K-piste siirrettiin 120 metristä 125 metriin ja HS-piste 134 metristä 140 metriin.

Mäkiennätyksen kehittyminenMuokkaa

Mäkiennätyksen 143,5 metriä on hypännyt Dawid Kubacki.

Päivämäärä Hyppääjä Pituus Kilpailu Kommentti
25.3.1925   Stanisław Gąsienica-Sieczka 36,0 m
1925 39,0 m
24.1.1926   Tadeusz Zaydel 40,5 m
1.2.1927   Józef Lankosz 47,0 m
2.2.1927 49,5 m Alkuperäisen mäen mäkiennätys
18.3.1928   Bronisław Czech 61,0 m
5.2.1929   Hans Kleppen 58,0 m MM-kilpailut 1929
10.2.1929   Franciszek Cukier 63,0 m
  Bronisław Czech
  Stanisław Gąsienica-Sieczka 66,0 m K60-mäen mäkiennätys
  Birger Ruud 71,5 m Kaatunut
1932   Stanisław Marusarz 72,0 m
11.2.1934 74,0 m Puolan mestaruuskilpailut 1934
24.2.1935   Reidar Andersen 76,0 m Puolan mestaruuskilpailut 1935
22.1.1938   Andrzej Marusarz 76,5 m K60-mäen pisin hyppy
19.2.1939   Josef Bradl 80,0 m MM-kilpailut 1939
  Birger Ruud 81,5 m K80-mäen mäkiennätys
  Jan Kula 85,5 m
1948   Stanisław Marusarz 83,5 m
85,0 m
1954 92,5 m Kaatunut
1955   Antoni Wieczorek 86,5 m
18.3.1956   Harry Glaß 88,0 m
2.4.1956   Roman Gąsienica-Sieczka 93,5 m K80-mäen pisin hyppy
  Andrzej Gąsienica-Daniel 98,0 m Kaatunut
1961   Karl Schramm 98,5 m
25.2.1961   Nikolai Šamov 99,5 m
26.2.1961 100,0 m
25.2.1962   Helmut Recknagel 103,0 m MM-kilpailut 1962 K100-mäen mäkiennätys
20.3.1966   Horst Queck 105,5 m
24.1.1967   Jiří Raška 107,5 m
1967   Józef Kocyan
10.3.1968   Józef Przybyła 108,5 m
1968 109,0 m
5.3.1969   Manfred Wolf 111,5 m
20.3.1971   Hans Schmid 112,0 m
1.4.1973   Tadeusz Pawlusiak 113,0 m
9.2.1975   Marek Pach 114,0 m Puolan mestaruuskilpailut 1975
  Stanisław Bobak 115,5 m K100-mäen pisin hyppy
20.3.1978   Keijo Korhonen 116,0 m
18.2.1979   Piotr Fijas 116,5 m
1985 117,0 m
  Jiří Malec 119,0 m
1986   Jan Kowal 122,5 m
4.3.1987 123,0 m K115-mäen mäkiennätys
1992   Zbigniew Klimowski 124,0 m
22.1.1995   Arve Vorvik 128,0 m Continental Cup
11.3.1995   Wojciech Skupień 130,0 m Puolan mestaruuskilpailut 1995
27.1.1996   Primož Peterka 130,0 m Maailmancup K116-mäen mäkiennätys
1996   Aleksander Bojda 130,5 m K116-mäen pisin hyppy
4.3.2001   Stefan Kaiser 135,5 m Continental Cup
19.1.2002   Martin Schmitt 136,0 m Maailmancup
  Matti Hautamäki 131,0 m
20.1.2002   Christof Duffner 131,5 m
26.12.2002   Adam Małysz 136,5 m Puolan mestaruuskilpailut 2003
17.1.2003   Lars Bystøl 134,0 m Maailmancup
18.1.2003   Primož Peterka
  Sven Hannawald 140,0 m
11.3.2005   Juha-Matti Ruuskanen 141,5 m Continental Cup HS134-mäen pisin hyppy
23.1.2010   Gregor Schlierenzauer 140,0 m Maailmancup
  Simon Ammann 140,5 m HS134-mäen mäkiennätys
24.3.2015   Klemens Murańka 144,0 m Puolan mestaruuskilpailut 2015 Kaatunut
  Piotr Żyła 141,5 m Kaatunut
  Kamil Stoch 141,5 m HS134-mäen pisin hyppy
27.1.2018 141,5 m Maailmancup
18.2.2018   Piotr Kudzia 143,5 m Yhdistetyn kansallinen kilpailu
19.1.2019   Markus Eisenbichler 143,0 m Maailmancup
  Dawid Kubacki 143,5 m

Kesämäkiennätyksen kehittyminenMuokkaa

Kesämäkiennätyksen 139,5 metriä ovat hypänneet Daniel Forfang ja Adam Małysz, epävirallisen kesämäkiennätyksen 140,0 metriä on hypännyt Anže Semenič.

Päivämäärä Hyppääjä Pituus Kilpailu Kommentti
3.9.2004   Andreas Kofler 124,0 m Kesä-GP
  Kazuyoshi Funaki 128,0 m
  Alexander Herr 133,0 m
  Andreas Widhölzl 134,5 m
  Michael Neumayer 135,5 m
  Jakub Janda 137,5 m  
4.9.2004   Krystian Długopolski 108,5 m
  Andreas Kofler 114,0 m
  Daniel Forfang 117,0 m
  Robert Kranjec 122,0 m
  Andreas Küttel 122,5 m
  Georg Späth
  Michael Neumayer
123,5 m
  Martin Höllwarth 124,0 m
  Daniel Forfang 126,5 m
  Robert Kranjec 127,0 m
  Jakub Janda 131,0 m
  Adam Małysz 134,0 m
5.9.2004   Daniel Forfang 139,5 m   HS134-mäen kesämäkiennätys
25.8.2007   Adam Małysz HS134-mäen kesämäkiennätys
18.8.2013   Adam Ruda 139,5 m FIS Cup
23.9.2018   Anže Semenič 140,0 m Continental Cup

LähteetMuokkaa