Ōkurayama (jap. 大倉山) on hyppyrimäki Ōkurayaman mäkihyppystadionilla (jap. 大倉山ジャンプ競技場, Ōkurayama janpu-kyōgijō) Sapporossa Japanissa.

Ōkurayaman mäkihyppystadion
Sijainti
Paikkakunta Japani Sapporo, Japani
Katsomopaikat 44 000
Koordinaatit 43°03′04″N, 141°17′20″E
Avattu 1931
Remontoitu 1952, 1957, 1969–1970, 1982, 1984, 1996, 1998, 2006, 2018
Seura SA Sapporo
Ōkurayama
K-piste 123 metriä
Mäkikoko 137 metriä
Mäkiennätys 148,5 metriä
Puola Kamil Stoch
(26.1.2019)
Naisten mäkiennätys 139,5 metriä
Norja Maren Lundby
(12.1.2020)
Kesämäkiennätys 147,5 metriä
Japani Ren Nikaidō
(29.10.2023)
Naisten kesämäkiennätys 144,0 metriä
Japani Sara Takanashi
(2.11.2018)
Avattu 1931
Remontoitu 1952, 1969–1970, 1984, 1996, 1998, 2006, 2018
Muovitus Kyllä
Tornin korkeus Luonnonmäki
Vauhtimäen pituus 100,5 m
Vauhtimäen kulma 35°
Keulan pituus 7 m
Keulan korkeus 3,3 m
Keulan kulma 11°
Alastulorinteen kulma 34°
Yukijirushi / Snow Brand
K-piste 60 metriä
Avattu 1957
Suljettu 1969
Purettu 1969
Muovitus Ei

Ōkurayaman mäkihyppystadionin pinta-ala on 8,2 ha. Stadionilla on hyppyrimäen lisäksi Sapporon talviurheilumuseo ja Ōkurayama Crystal House -kauppakeskus, jossa toimii muun muassa Lamb Dining Ōkurayama -ravintola.[1][2] Hyppyrimäen tornin katolla on näköalatasanne, josta on avoimet näkymät Sapporon kaupunkiin ja ympäröiville vuorille.

Ōkurayama muokkaa

Ōkurayamasta on hypätty enimmäkseen mäkihypyn maailmancupia, Continental Cupia ja kansallisia kilpailuja. Hyppyrimäessä on myös järjestetty vuoden 1972 talviolympialaisten, vuoden 1991 talviuniversiadien ja vuoden 2007 hiihdon maailmanmestaruuskilpailujen kilpailuja.

Historia muokkaa

Sapporoon rakennettiin ensimmäinen hyppyrimäki lumesta maaliskuussa 1917. Samalle paikalle rakennettiin vuotta myöhemmin puinen K20-hyppyrimäki. Tämän lähelle rakennettiin vuonna 1922 K50-hyppyrimäki ja seuraavana vuonna viereen K25-hyppyrimäki.

Ensimmäisellä vierailullaan Sapporossa helmikuussa 1929 prinssi Chichibu Yasuhito lupasi rakennuttaa suurmäen Sapporoon. Vuotta myöhemmin hyppyrimäelle löydettiin sopiva rinne ja paroni Kishichirō Ōkura hankki tarvittavat varat rakennustöitä varten. Rakennustyöt alkoivat heinäkuussa 1931, ja lokakuussa 1931 K60-hyppyrimäki 100 metrin pituisella vauhtimäellä valmistui. Jälkeenpäin hyppyrimäki nimettiin paroni Ōkuran mukaan, ja avajaiskilpailu järjestettiin 17. tammikuuta 1932.

Toisen maailmansodan aikana hyppyrimäki tuhoutui, ja se rakennettiin uudelleen K80-hyppyrimäeksi vuonna 1952. Vuoden 1972 talviolympialaisten valmisteluissa hyppyrimäki ja stadion uusittiin kokonaan vuosina 1969–1970. Uuden hyppyrimäen K-piste oli 110 metrissä, ja uudella stadionilla paikkoja oli 50 000:lle katsojalle. Uusi stadion nimettiin Ōkurayaman mäkihyppystadioniksi.

Marraskuussa 1982 hyppyrimäen tornille rakennettiin hiihtohissi, ja vuoden 1984 remontin yhteydessä K-piste siirrettiin 115 metriin. Vuonna 1996 hyppyrimäki remontoitiin vastaamaan FIS:n kriteereitä, ja hyppyrimäen K-piste siirrettiin 120 metriin. Remontti alkoi huhtikuussa ja valmistui joulukuussa. Huhtikuussa 1998 vanha hiihtohissi purettiin, ja uusi hiihtohissi valmistui 10. toukokuuta 1998, samalla hyppyrimäkeen asennettiin muovitus ja valaistus. Vuoden 2007 hiihdon maailmanmestaruuskilpailuja varten hyppyrimäkeä modernisoitiin.

Tammikuussa 2017 hyppyrimäen lumiprofiilissa K-piste siirrettiin 120 metristä 123 metriin ja HS-piste 134 metristä 137 metriin, kun kesäprofiili säilyi samana. Kesällä 2018 myös kesäprofiili uudistettiin, jotta hyppyrimäen FIS-sertifikaatti pysyi voimassa.[3][4]

Arvokilpailuvoittajat muokkaa

Ōkurayamasta hypättyjen arvokisojen henkilökohtaisten kilpailujen voitot ovat ratkenneet hyvin pienillä eroilla. Olympialaisissa ensimmäiseksi ja toiseksi sijoittuneen väli oli pisteen kymmenys ja maailmanmestaruuskilpailussa se oli 0,2 pistettä. Normaalimäen kilpailut on pidetty läheisellä Miyanomorin mäkihyppystadionilla.

Talviolympialaisissa 1972 suurmäen voiton otti puolalainen Wojciech Fortuna, joka yllättäen voitti pisteen kymmenyksellä sveitsiläisen Walter Steinerin. Talviuniversiadeissa 1991 suurmäen kilpailun voitti japanilainen Naoto Itō.

Hiihdon maailmanmestaruuskilpailuissa 2007 suurmäessä henkilökohtaisen kilpailun voitti sveitsiläinen Simon Ammann ja joukkuekilpailun Itävalta joukkueella Wolfgang Loitzl, Gregor Schlierenzauer, Andreas Kofler ja Thomas Morgenstern.

 
Näkymä Sapporon keskustaan.

Mäkiennätyksen kehittyminen (miehet) muokkaa

Virallisen mäkiennätyksen 148,5 metriä on hypännyt Kamil Stoch.

Päivämäärä Hyppääjä Pituus Kilpailu Kommentti
1932   Kenji Hama 34,0 m
  Shiro Yamada 44,5 m
  Shunji Tatta 47,0 m
  Kenji Hama 48,0 m
  Kinya Kojima 49,5 m
  Shigetada Matsuyama 51,5 m
1933   Takeo Asagi 56,0 m
1934   Shunji Tatta 61,5 m
  Masaji Iguro 67,0 m
1937   Noboru Hoshino 70,0 m
1938   Gorō Adachi
1939   Fumio Asaki 79,0 m K60-mäen mäkiennätys
1952   Shibono Hiroaki 84,0 m
1955   Hiroji Yoshizawa 86,5 m
1956   Sadao Kikuchi 87,0 m
1957   Kōichi Satō 90,0 m
  Sadao Kikuchi 91,0 m
1958   Kōichi Satō 92,0 m
1961   Takashi Matsui 94,0 m
1962   Sadao Kikuchi
1963 102,0 m STV Cup
1964 103,5 m
1969   Josef Matouš 104,0 m HTB Cup K80-mäen mäkiennätys
7.1.1971   Yukio Kasaya 112,5 m NHK Cup
20.3.1971   Akitsugu Konno 114,5 m Japanin-mestaruuskilpailut 1971
11.2.1972   Wojciech Fortuna 111,0 m Talviolympialaiset 1972
13.1.1974   Yukio Kasaya 115,0 m STV Cup
16.1.1977   Walter Steiner 115,5 m
15.1.1978   Bjarne Næs 118,0 m
12.1.1980   Bogdan Norčič 113,0 m Maailmancup
  Hirokazu Yagi 113,5 m
13.1.1980   Masahiro Akimoto 114,0 m K110-mäen mäkiennätys
7.3.1982   Hirokazu Yagi 119,0 m K110-mäen pisin hyppy
22.1.1984   Manfred Stainer 114,0 m Maailmancup K110-mäen mäkiennätys
16.2.1985   Masahiro Akimoto 122,5 m HTB Cup
26.1.1986   Matti Nykänen 120,0 m Maailmancup
18.1.1987   Hiroo Shima 120,0 m STV Cup
25.1.1987   Primož Ulaga 121,0 m Maailmancup
14.1.1990   Anssi Nieminen 123,5 m STV Cup
15.12.1991   Werner Rathmayr 122,0 m Maailmancup
11.1.1992   Masahiko Harada 123,5 m HTB Cup
7.3.1992   Jinya Nishikata HBC Cup
20.12.1992   Akira Higashi 122,0 m Maailmancup
24.1.1993   Kenji Suda 124,5 m NHK Cup
23.1.1994   Jens Weißflog 125,0 m Maailmancup K115-mäen mäkiennätys
29.1.1994   Noriaki Kasai 127,0 m HTB Cup
30.1.1994 135,0 m Japanin-mestaruuskilpailut 1994 K115-mäen pisin hyppy
19.1.1997   Roar Ljøkelsøy 126,0 m Maailmancup
  Takanobu Okabe 129,0 m
  Dieter Thoma 134,5 m
9.3.1997   Falko Krismayr 138,0 m
1.2.1998   Takanobu Okabe 138,5 m TVH Cup
  Masahiko Harada 140,5 m
23.1.1999   Dieter Thoma 135,5 m Maailmancup
24.1.1999   Martin Schmitt 139,0 m
13.1.2002   Masahiko Harada 141,0 m STV Cup
25.1.2003   Florian Liegl 139,0 m Maailmancup
6.2.2005   Risto Jussilainen Maailmancup
25.3.2005   Yusuke Kaneko 145,0 m Ito Cup
22.1.2006   Roar Ljøkelsøy 140,0 m Maailmancup
11.1.2010   Noriaki Kasai 145,0 m HBC Cup
21.1.2012   Taku Takeuchi 145,5 m HTB Cup
  Daiki Itō 146,0 m
26.1.2014   Andreas Kofler 140,0 m Maailmancup
18.1.2015   Anže Lanišek 146,5 m Continental Cup HS134-mäen pisin hyppy
25.1.2015   Kamil Stoch 140,0 m Maailmancup
29.1.2016   Domen Prevc 141,0 m Maailmancup
31.1.2016   Daiki Itō 141,5 m
  Anders Fannemel 143,5 m HS134-mäen mäkiennätys
12.2.2017   Maciej Kot 144,0 m Maailmancup
  Stefan Kraft
24.2.2018   Ryōyū Kobayashi 154,0 m Kaatunut
26.1.2019   Kamil Stoch 148,5 m Maailmancup

Mäkiennätyksen kehittyminen (naiset) muokkaa

Naisten mäkiennätyksen 139,5 metriä on hypännyt Maren Lundby, epävirallisen mäkiennätyksen 145,0 metriä on hypännyt Yūki Itō.

Päivämäärä Hyppääjä Pituus Kilpailu Kommentti
1976   Anita Wold 97,5 m  [5] K110-mäen mäkiennätys
6.3.2005   Izumi Yamada 112,5 m FIS Race
  Daniela Iraschko 118,0 m
2.3.2008   Izumi Yamada 124,0 m
125,0 m
24.1.2009   Ayumi Watase 127,0 m
8.3.2009   Daniela Iraschko 139,0 m FIS Race Kaksi kertaa
9.1.2011   Sara Takanashi 141,0 m
19.3.2016   Yūki Itō 145,0 m HS134-mäen mäkiennätys
11.1.2019   Kaede Narita 86,5 m Maailmancup
  Ren Mikase 90,0 m
  Shihori Ōi 99,0 m
  Misaki Shigeno 105,0 m
  Katra Komar 105,5 m
  Julia Kykkänen 108,0 m
  Maja Vtič 112,0 m
  Nozomi Maruyama 119,5 m
  Eva Pinkelnig 122,0 m
  Daniela Iraschko-Stolz 125,5 m
  Maren Lundby 134,0 m
12.1.2019 135,0 m
11.1.2020 139,0 m Maailmancup
12.1.2020 139,5 m

Kesämäkiennätyksen kehittyminen (miehet) muokkaa

Kesämäkiennätyksen 147,5 metriä on hypännyt Ren Nikaidō.

Päivämäärä Hyppääjä Pituus Kilpailu Kommentti
5.9.2001   Stefan Horngacher 132,0 m Kesä-GP HS134-mäen kesämäkiennätys
28.10.2007   Noriaki Kasai 141,0 m
4.11.2017   Junshiro Kobayashi 147,0 m HS134-mäen pisin hyppy
29.10.2023   Ren Nikaidō 147,5 m Japanin-kesämestaruuskilpailut 2023

Kesämäkiennätyksen kehittyminen (naiset) muokkaa

Naisten kesämäkiennätyksen ja samalla kesämaailmanennätyksen 144,0 metriä on hypännyt Sara Takanashi.

Päivämäärä Hyppääjä Pituus Kilpailu Kommentti
28.10.2007   Yoshiko Kasai 131,0 m
3.8.2013   Sara Takanashi 141,0 m Kaatunut
19.10.2014 134,5 m
6.8.2017   Yūki Itō 135,5 m HS134-mäen kesämäkiennätys
2.11.2018   Sara Takanashi 144,0 m  

Yukijirushi / Snow Brand muokkaa

Hyppyrimäki rakennettiin vuonna 1957 lähelle Ōkurayamaa ja siinä järjestettiin Japanin kansallisia kilpailuja vuoteen 1969 asti. Hyppyrimäkeä suunniteltiin remontoitavaksi vuoden 1972 talviolympialaisten normaalimäeksi, kunnes päätettiin rakentaa kokonaan uusi normaalimäki, Miyanomori.[6]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Okurayama Viewing Point Sapporo Development Corporation. Arkistoitu 2.9.2015. Viitattu 20.10.2015. (englanniksi)
  2. History of the Okurayama Jump Stadium Sapporo Development Corporation. Arkistoitu 28.8.2017. Viitattu 20.10.2015. (englanniksi)
  3. Certificate of Jumping Hill – Ōkurayama (pdf) skisprungschanzen.com. 9.1.2017. Viitattu 16.3.2017. (englanniksi)
  4. Certificate of Plastic Hill – Ōkurayama (pdf) fis.ski.com. 24.11.2018. Viitattu 13.1.2023. (englanniksi)
  5. The history of ladies ski jumping skisprungschanzen.com. 9.3.2008. Viitattu 20.10.2015. (englanniksi)
  6. Miyanomori skisprungschanzen.com. Viitattu 11.11.2015.

Aiheesta muualla muokkaa