Avaa päävalikko

Letalnica bratov Gorišek

(Ohjattu sivulta Letalnica)

Letalnica bratov Gorišek on yksi maailman kuudesta lentomäestä. Se sijaitsee Planicassa Kranjska Gorassa Sloveniassa.

Letalnica bratov Gorišek
Planica HS225.JPG
Sijainti
Paikkakunta Slovenia Rateče, Kranjska Gora, Slovenia
Katsomopaikat 50 000
Koordinaatit 46°28′34.1″N, 13°43′18.3″E
Avattu 19.3.1969
Remontoitu 1984, 1994, 2003, 2013–2015
Muut mäet Bloudkova Velikanka
Seura ŠD Planica
Rakenne
K-piste 200 metriä
Mäkikoko 240 metriä
Mäkiennätys 252,0 metriä
Japani Ryōyū Kobayashi
(24.3.2019)
Muovitus Ei
Vauhtimäen pituus 133,8 m
Vauhtimäen kulma 35,1°
Keulan pituus 8 m
Keulan korkeus 2,93 m
Keulan kulma 11,25°
Alastulorinteen kulma 33,2°

Letalnica bratov Gorišek on lentomäistä toiseksi suurin Vikersundbakkenin jälkeen. Lentomäestä voi pystyä hyppäämän uuden maailmanennätyshypyn. Letalnica bratov Gorišek on osa Planica Nordic Centeriä, johon kuuluvat myös Bloudkova Velikankan mäkihyppystadion ja maastohiihtostadion.

HistoriaMuokkaa

Planican ensimmäinen lentomäki oli Bloudkova Velikanka, joka avattiin jo vuonna 1934. Se oli maailmanennätysmäki vuoteen 1948 asti. Silloisesta mäestä Josef Bradl hyppäsi ensimmäisen yli 100 metrin hypyn. Kun Heini-Klopfer-Skiflugschanzesta ja Kulmin lentomäestä hypättiin pidemmälle, ensimmäiset suunnitelmat uudesta lentomäestä kehitettiin vuonna 1954.

Vuonna 1968 slovenialaiset veljekset Lado ja Janez Gorišek rakennuttivat Planicaan uuden Letalnica K153 -lentomäen. Alastulorinteen suurin kulma oli 42,24° ja vauhtimäen pituus oli 145 metriä. Letalnican suunnitteli Stanko Bloudek yhdessä Gorišek-veljesten kanssa. Lentomäki on erikoinen siitä, että keulan korkeus on vain kaksi metriä. Siitä huolimatta lentorata oli jopa 15 metriä korkea. Se johtui erittäin jyrkästä alastulorinteestä, jota ei ollut muotoiltu mitenkään. Helmikuussa 1969 valmistui 12 metriä korkea ja 8 metriä leveä tuomaritorni. Letalnica avatiin virallisesti 19.3.1969, ja seuraavina päivinä hypättiin viisi uutta maailmanennätystä.

Vuonna 1972 kautta aikain ensimmäiset lentomäen maailmanmestaruuskilpailut järjestettiin K165 Letalnicassa. Vuoden 1979 lentomäen MM-kilpailut järjestettiin K185 Letalnicassa.

Vuonna 1984 järjestelykomitea päätti remontoida ja suurentaa Letalnican kunnioittaakseen Planican 50-vuotisjuhlavuotta. Tämä oli ensimmäinen iso remontti, ja suurin osa töistä tehtiin kesän ja syksyn aikana. Jugoslavian sotilaat, vapaaehtoiset ja erilaiset työorganisaatiot auttoivat rakennustöissä Gorišekin veljeksiä. 1 500 m3 maa-ainesta vaihdettiin alastulorinteeseen ja 300 m3 maa-ainesta kaivettiin pois vauhtimäen alta, koska vanha puinen vauhtimäki korvattiin metallisella vauhtimäellä. Lisäksi keulaa siirrettiin 5 metriä taaksepäin.

Vuoden 1985 lentomäen MM-kilpailut järjestettiin K185 Letalnicassa. Lentoradan takia vuosien 1993–1994 remontissa keulaa siirrettiin kymmenen metriä taaksepäin ja alastulorinteen kulmaksi remontoitiin 33 astetta. Remontin ansiosta lentorata muuttui V-tyylille sopivaksi. Rakennustöitä johtivat Gorišekin veljekset. Kunnostettu Letalnica oli valmis vuoden 1994 lentomäen MM-kilpailuja varten.

Maailmanennätyksiä ei hypätty muualla kuin Planican lentomäessä vuodesta 1987 Vikersundin uuden lentomäen käyttöönottoon asti vuonna 2011. Lentomäen MM-kilpailuissa vuonna 1994 Toni Nieminen hyppäsi maailman historiassa ensimmäistä kertaa yli 200 metriä kantaneen hypyn, hyppy oli 203,0 metriä pitkä.

Vuoden 1994 jälkeen mäkeen on tehty vain pieniä muunnoksia. Suurin osa muunnoksista on tehty täyttäämään FIS:n vaatimukset, mutta myös pitämään yllä kilpailua maailmanennätyksestä. Vuoden 2004 lentomäen MM-kilpailuja varten mäen sädettä suurennettiin vuonna 2003 mahdollistaen yli 230 metrin hypyt. Vuoden 2004 MM-kilpailussa K-piste oli 185 metrissä ja HS-piste 215 metrissä. Lähes joka vuosi on myös kaivettu alastulorinteen monttua. Mäen voimassa olevan mäkiennätyksen, 239,0 metriä, hyppäsi norjalainen Bjørn Einar Romøren vuonna 2005. Hypyllään Romøren piti hallussaan maailmanennätystä vajaat kuusi vuotta. Samassa kisassa Janne Ahonen hyppäsi pitemmälle (240,0 metriä), mutta kaatui ja eikä saanut maailmanennätystä itselleen. Hyppy oli mahdollisesti pitempikin, mutta alastulorinteen mittausasteikko loppui 240 metriin. Lentomäen MM-kilpailut järjestettiin Letalnicassa vuonna 2010.

Mäen profiili ei rankaise tekniikkavirheitä ja ponnistusvoiman puutetta, jos ponnistuksen suuntaus on hyvä. Kilpailuaikaan aamupäivällä on usein vastatuuli, kuten lentomäen suunnitellut insinööri Stanko Bloudek harkitsi valitessaan rakennuspaikkaa Letalnicalle. Vastatuulen takia on mahdollista hypätä pidemmälle ja alastulo on turvallisempi tehdä pitkiin hyppyihin. Näiden erikoisuuksien takia Letalnica korostaa hyppääjissä hyviä lentäjiä ja ponnistuksen suuntaajia (kuten Robert Kranjec), koska lennon aikana voi paikata teknisiä virheitä ja ponnistusvoiman puutetta. Myös uudessa lentomäessä on samat pirteet.

Uudistus 2013–2015Muokkaa

Uuden mäkiprofiilin piirsi Janez Gorišek yhdessä poikansa Sebastjan Gorišekin kanssa. Vuosien 2013–2015 aikana Planican lentomäki rakennettiin kokonaan uudelleen. K-piste siirtyy 185 metristä 200 metriin ja HS-piste 215 metristä 225 metriin. Vanha torni purettiin kokonaan ja tilalle rakennetaan betoninen vauhtimäki, jossa on helposti muokattavissa oleva keula seuraavaa suurentamista varten. Keulaa siirettiin taaksepäin 12–13 metriä ja nostettiin ylemmäs viisi metriä. Alamäen profiilia on muokattu nykyaikaisemmaksi ja sitä on myös betonoitu, jotta pidemmät hypyt onnistuvat turvallisemmin kuin vanhassa mäessä. Myös katsomot rakennettiin kokonaan uudestaan ja yleistä infrastruktuuria parannettiin, jotta ne voisivat palvella jopa 100 000 katsojaa. Koko rakennusprojekti oli valmis kevään 2015 maailmancupin finaaliviikonloppua varten. Uudistuksen takia kevään 2014 Planican kilpailut siirrettiin suurmäkeen, koska lentomäki oli remontissa.

Mäkiennätyksen kehittyminenMuokkaa

 
Vanha alastulorinne (–2013).
 
Vanha vauhtimäki (–2013).
 
Uusi vauhtimäki (2015–).
 
Uusi hyppyrin keula (2015–).

Mäkiennätyksen 252,0 metriä on hypännyt Ryōyū Kobayashi.

Päivämäärä Hyppääjä Pituus Kilpailu Kommentti
6.3.1969   Miro Oman 135,0 m Koehyppy Ensimmäinen hyppy
21.3.1969   Jürgen Dommerich 137,0 m Planica Ski Flying Week
  Lars Grini 146,0 m
  Jiří Raška 148,0 m
  Horst Queck 149,0 m
  Bjørn Wirkola
  Jiří Raška
156,0 m  
22.3.1969   Bjørn Wirkola 160,0 m  
  Jiří Raška 164,0 m  
23.3.1969   Manfred Wolf 165,0 m   K153 mäen mäkiennätys
15.3.1974   Walter Steiner 169,0 m  
177,0 m Kaatunut ME
20.3.1977   Bogdan Norčič 181,0 m Kaatunut ME
  Reinhold Bachler 172,0 m K165 mäen mäkiennätys
15.–18.3.1979   Axel Zitzmann 179,0 m Lentomäen MM-kilpailut 1979 Kaatunut ME
16.3.1979   Klaus Ostwald 176,0 m  
15.3.1985   Mike Holland 185,0 m Lentomäen MM-kilpailut 1985  
  Matti Nykänen 187,0 m  
16.3.1985 191,0 m  
14.3.1987   Andreas Felder Maailmancup  
  Piotr Fijas 194,0 m  
23.3.1991   André Kiesewetter 196,0 m Maailmancup Kaatunut ME
24.3.1991   Ralph Gebstedt 194,0 m  
17.3.1994   Martin Höllwarth 196,0 m Lentomäen MM-kilpailut 1994  
  Andreas Goldberger 202,0 m Kaatunut ME
  Toni Nieminen 203,0 m  
18.3.1994   Christof Duffner 207,0 m Kaatunut ME
  Espen Bredesen 209,0 m  
22.3.1997 210,0 m Maailmancup  
  Lasse Ottesen 212,0 m  
  Dieter Thoma 213,0 m Kaatunut ME
19.3.1999   Martin Schmitt 219,0 m Maailmancup Kaatunut ME
214,5 m  
20.3.1999   Tommy Ingebrigtsen 219,5 m  
16.3.2000   Thomas Hörl 224,5 m Maailmancup  
18.3.2000   Andreas Goldberger 225,0 m   K185 mäen mäkiennätys
20.3.2003   Adam Małysz Maailmancup  
  Matti Hautamäki 227,5 m  
21.3.2003   Veli-Matti Lindström 232,5 m Kaatunut ME
22.3.2003   Matti Hautamäki 228,5 m  
23.3.2003 231,0 m  
17.3.2005   Andreas Widhölzl 234,5 m Maailmancup Kaatunut ME
20.3.2005   Tommy Ingebrigtsen 231,0 m  
  Bjørn Einar Romøren 234,5 m  
  Matti Hautamäki 235,5 m  
  Bjørn Einar Romøren 239,0 m   HS215 mäen mäkiennätys
  Janne Ahonen 240,0 m Kaatunut ME
20.3.2015   Michael Hayböck 241,5 m Maailmancup
242,0 m Kaatunut
  Peter Prevc 248,5 m
16.3.2016   Tilen Bartol 252,0 m Maailmancup Kaatunut
25.3.2017   Robert Johansson 250,0 m Maailmancup
  Stefan Kraft 251,0 m
  Kamil Stoch 251,5 m
22.3.2018   Gregor Schlierenzauer 253,5 m Maailmancup Kaatunut ME
24.3.2019   Ryōyū Kobayashi 252,0 m Maailmancup

LähteetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa