Avaa päävalikko

Vikersundbakken on lentomäki Vikersundissa Modumin kunnassa Norjassa.

Vikersundbakken
Ski flying Vikersund 2011.jpg
Sijainti
Paikkakunta Norjan lippu Vikersund, Modum, Norja
Katsomopaikat 30 000
Koordinaatit 59°56′18″N, 10°0′19″E
Avattu 1936
Remontoitu 1964–1965, 1989, 1999, 2010–2011, 2014
Muut mäet Vikersund Hoppsenter
Seura Vikersund IF
Rakenne
K-piste 200 metriä
Mäkikoko 240 metriä
Mäkiennätys 253,5 metriä World record icon.png
Itävallan lippu Stefan Kraft
(18.3.2017)
Naisten mäkiennätys 174,5 metriä
Norjan lippu Anette Sagen
Ruotsin lippu Helena Olsson
(6.3.2004, 7.3.2004)
Muovitus Ei
Tornin korkeus Luonnonmäki
Vauhtimäen pituus 124 m
Vauhtimäen kulma 36°
Keulan pituus 8 m
Keulan korkeus 2,42 m
Keulan kulma 10,8°
Alastulorinteen kulma 35°

Vikersundbakkenissa järjestetään mäkihypyn maailmancupin ja lentomäen maailmanmestaruuskilpailuita. Lentomäen nimi oli ensin tilapäisesti Skiflygingsbakken (norj. lentomäki), ennen kuin se muutettiin nykyiseen muotoonsa.

HistoriaMuokkaa

Vikersundissa on hypätty mäkeä Vikersund IF -seuran perustamisvuodesta 1894 alkaen vuoteen 1935 asti kuudessa eri hyppyrimäessä. Koko tämän ajan seura etsi parasta paikka hyppyrimäelle Vikersundissa. Vuonna 1936 rakennettiin uusi hyppyrimäki nykyiselle paikalleen. Avajaisissa tammikuussa 1936 Reidar Andersen hyppäsi 86 metriä. Ensimmäistä kertaa mäkeä suurennettiin vuonna 1956.

Vuosina 1964–1965 mäki suurennettiin K155-lentomäeksi, pitkän väännön jälkeen, koska myös Rena IL halusi lentomäen omaan mäkikeskukseensa. Lentomäki avattiin maaliskuussa 1966 Bjørn Wirkolan tehdessä avajaishypyn. Seuraava suurempi muutos tehtiin vuoden 2000 lentomäen MM-kilpailuihin, jolloin K-piste siirrettiin 185 metriin ja HS-piste asetettiin 207 metriin. Uudesta mäestä pystyi hyppäämään noin 220 metriä, kuten Roland Müller osoitti Continental Cupin kilpailussa vuonna 2004 hyppäämällä 219 metriä.

Vuonna 2004 julkaistiin projekti kokonaan uuden lentomäen rakentamiseksi lähelle Osloa, tämän johdosta Vikersundissa pelättiin että Norjan lentomäkikeskus siirrettäisiin Osloon ja Vikersundin lentomäki suljettaisiin. Oslon lentomäki projekti on kuitenkin toistaiseksi jäässä.

Huhtikuussa 2010 aloitettiin kokonaan uuden, maailman suurimman lentomäen rakentamistyöt vuoden 2012 MM-kilpailuja varten vanhan hyppytornin räjäyttämisellä. Uuden lentomäen suunnittelivat Sebastjan ja Janez Gorišek, jotka suunnittelivat myös uuden Letalnican lentomäen Planicaan. Uusi lentomäki suunnattiin eri kulmaan vuoren rinteeseen ja vauhtimäki muotoiltiin vuoren rinteeseen betonista ja teräksestä. Uuden lentomäen K-piste sijaitsi 195 metrissä ja HS-piste 225 metrissä. Rakennuskustannukset olivat noin 10 miljoonaa euroa. Rakkennustyöt saatiin valmiiksi joulukuussa 2010 ja virallisia avajaisia vietettiin 9. helmikuuta 2011. Seuraavana viikonloppuna Norjan Johan Remen Evensen hyppäsi mäestä uuden maailmanennätyksen 246,5 metriä.[1] Seuraavana vuonna investoitiin vielä 5 miljoonaa euroa yleiseen infrastruktuuriin, kuten uuteen hiihtohissiin, monitoimirakennukseen, futuristiseen hyppääjien lämpiöön vauhtimäen huipulle, nimeltään Vingen ja vauhtimäen somistamiseen.

Vuonna 2014 alastulorinteen profiilia muotoiltiin uudelleen vieläkin pitempien hyppyjen saavuttamiseksi ja K-piste siirrettiin 200 metriin. Slovenialainen Peter Prevc paransi maailmanennätystä 14. helmikuuta 2015 hyppäämällä 250,0 metriä.[2] Heti seuraavana päivänä norjalainen Anders Fannemel hyppäsi uuden maailmanennätyksen 251,5 metriä.[3]

Mäkiennätyksen kehittyminenMuokkaa

 
Vikersunbakken
 
Vanha K185 lentomäki.
 
Vanha K185 lentomäki.

Mäkiennätyksen ja samalla maailmanennätyksen 253,5 metriä on hypännyt Stefan Kraft.

Päivämäärä Hyppääjä Pituus Kilpailu Kommentti
29.1.1936   Birger Henriksen 50,0 m Avajaiset Avajaishyppy
  Reidar Andersen 86,0 m
25.2.1936   Hilmar Myhra 85,0 m Vikersundrennet
17.2.1946   Arnholdt Kongsgård 87,5 m
14.3.1948 88,5 m  
  Evert Karlsson
18.2.1951   Arnholdt Kongsgård 89,5 m
  Arne Hoel 98,0 m 1. mäen mäkiennätys
10.3.1957 100,5 m
15.3.1958   Asbjørn Osnes 108,5 m
27.3.1960   Markku Maatela 115,0 m
  Paavo Lukkariniemi 116,5 m 2. mäen mäkiennätys
12.3.1966   Bjørn Wirkola 145,0 m  
13.3.1966 146,0 m  
12.3.1967   Reinhold Bachler 154,0 m International Ski Flying Week  
3/1969   Ladislav Divila 166,0 m Kaatunut ME
17.2.1977   Walter Steiner 160,0 m Testipäivä Kaatunut
20.2.1977   František Novák 157,0 m Lentomäen MM-kilpailut 1977
15.2.1986   Piotr Fijas 163,0 m Maailmancup K155 mäen mäkiennätys
25.2.1990   Matti Nykänen
  Dieter Thoma
171,0 m Maailmancup
18.2.1995   Lasse Ottesen 175,0 m Maailmancup
  Andreas Goldberger 179,0 m
  Espen Bredesen 185,0 m
19.2.1995   Janne Ahonen 187,0 m
  Andreas Goldberger 188,0 m
  Kazuyoshi Funaki 193,0 m Kaatunut
1.3.1998   Frode Håre 192,5 m Maailmancup
  Takanobu Okabe 194,0 m K175 mäen mäkiennätys
5.2.2000   Tom Aage Aarnes 204,0 m Testipäivät
9.2.2000   Terje Nyhus 211,0 m
11.2.2000   Andreas Goldberger 196,0 m Lentomäen MM-kilpailut 2000
  Sven Hannawald 206,5 m
  Andreas Goldberger 207,0 m
13.2.2000   Sven Hannawald 214,0 m Kaatunut
4.3.2004   Jostein Smeby 211,0 m Testipäivä
  Kim-Roar Hansen 212,0 m
6.3.2004   Olav Magne Dønnem 214,0 m Continental Cup
  Roland Müller 219,0 m
11.1.2007   Janne Ahonen 212,5 m Maailmancup
12.1.2007   Michael Uhrmann 214,5 m
  Martin Koch 220,5 m Kaatunut
12.3.2009   Børge Gellein Blikeng 220,5 m Testipäivä
14.3.2009   Martin Koch 216,5 m Maailmancup
  Harri Olli 219,0 m HS207 mäen mäkiennätys
  Gregor Schlierenzauer 224,0 m HS207 mäen pisin hyppy
10.2.2011   Andreas Vilberg 220,5 m Testipäivä
11.2.2011   Daiki Itō 220,0 m Maailmancup
  Johan Remen Evensen 243,0 m  
246,5 m  
14.2.2015   Peter Prevc 250,0 m Maailmancup  
15.2.2015   Dmitri Vasiljev 254,0 m Kaatunut ME
  Anders Fannemel 251,5 m  
18.3.2017   Robert Johansson 252,0 m Maailmancup  
  Stefan Kraft 253,5 m  

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Norjalaiselta kaksi ME-hyppyä samana päivänä MTV3.fi. 11.2.2010. Viitattu 12.2.2011.
  2. Maailman pisin hyppy ratkaisi upean mäkikisan! 14.2.2015. MTV Sport. Viitattu 14.2.2015.
  3. Taas uusi maailmanennätys mäkihyppyyn: 251,5 metriä! Aamulehti, STT. 15.2.2015. Viitattu 11.3.2015.

Aiheesta muuallaMuokkaa