Avaa päävalikko

Paul (Pauli) Marttina (14. joulukuuta 1898 Viipuri[1]25. tammikuuta 1963[1] [2]) oli suomalainen sotilas.[3] Hänen lempinimiään olivat muun muassa Paukka ja Kalmiston Janne.[4]

Pauli Marttina
Pauli Marttina luutnanttina.
Pauli Marttina luutnanttina.
Henkilötiedot
Syntynyt 14. joulukuuta 1898
Viipuri
Kuollut 25. tammikuuta 1963 (64 vuotta)
Helsinki
Ammatti Toimittaja
Sotilashenkilö
Palvelusmaa(t)  Suomi
Natsi-Saksan vuosina 1935–1945 käytössä ollut lippu. Saksa
Palveluvuodet 1920 - 1945
Taistelut ja sodat Suomen sisällissota, Heimosodat, Talvisota, Jatkosota, Lapinsota
Sotilasarvo Majuri
Joukko-osasto Karjalan kaartin rykmentti, Reserviupseerikoulu, Pohjan rykmentti, Puolustusvoimain pääesikunta, Erillinen pataljoona 4, Saksalaismielinen vastarintaliike Suomessa

NuoruusMuokkaa

Marttina syntyi viipurilaiseen kauppiasperheeseen, jonka suku oli kotoisin Aunuksen Säämäjärveltä. Hän kävi seitsemän luokkaa Viipurin yhteiskoulua.[5] Marttina osallistui Suomen sisällissotaan vapauduttuaan sotavankeudesta Viipurissa[5] ja myöhemmin sisällissodan jälkeen Aunuksen retkikuntaan. Kyseisen retken aikoihin hänet ylennettiin vääpeliksi.

SotilasuraMuokkaa

Aunuksesta palattuaan hän osallistui itsenäisen Suomen ensimmäiselle reserviupseerikurssille vuonna 1920. Samalla hän sai Suomen kansalaisuuden. Kursseilta palattuaan hän astui vakinaiseen palvelukseen Karjalan kaartin rykmenttiin. Rykmentissä hän palveli aina vuoteen 1928 saakka, jolloin luutnantiksi ylennyt Marttina siirrettiin kouluttajaksi Reserviupseerikouluun. Kouluttajana hän toimi noin vuoden, jonka jälkeen hän palveli Pohjan rykmentissä aina vuoteen 1936 saakka. Tällöin hänet siirrettiin tiedustelusta vastaavaan Puolustusvoimain Tilastotoimiston alatoimistoon.[6]

Toinen maailmansotaMuokkaa

Talvisodan syttyessä Puolustusvoimain Tilastotoimistosta tuli Tiedusteluosasto, jonka alaisuuteen perustettiin kaukopartio-osasto, johon myös Marttina siirrettiin. Hän toimi Osasto Marttinan eli Kainuun kaukopartio-osaston johtajana, joissa toimissa hänet ylennettiin vuonna 1940 kapteeniksi ja 1942 majuriksi. Syksyllä 1944 järjesti siellä inkeriläisille, itäkarjalasille ja sotavangeille vääriä papereita ja työpaikkoja sekä auttoi näitä Ruotsiin.

Lapin sodan aikana Martina toimi SD:n perustaman vastarintaliikkeen yhdyshenkilönä Ruotsissa [7]. Punainen Valpo etsintäkuulutti Martinan kesällä 1945. Hän erosi armeijan palveluksesta ja pakeni Ruotsin kautta Venezuelaan. Hänen esimiehensä eversti Yrjö Pöyhösen kirjoittaman työtodistuksen mukaan hänen palveluksensa Yleisesikunnan ja pääesikunnan tilastotoimistossa sekä sodan aikana Päämajan tiedusteluosastossa alkoi 15. huhtikuuta 1936 ja päättyi 31. joulukuuta 1945.[8]

Sotien jälkeenMuokkaa

Suomeen Marttina palasi vuonna 1950 ja toimi sen jälkeen Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien ulkomaanosaston toimittajana.[9] [10]

JulkaisutMuokkaa

  • Miesten syöjiltä sijoilta : muisteluksia Vienan ja Aunuksen vainovuosilta, WSOY Porvoo 1935
  • Kaukopartio-opas KAPO 1944
  • Vahingossa Venezuelaan : Kevyt kertomus raskaasta retkestä, WSOY Porvoo 1952

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  • Mirko Harjula: ”Liite 6: Venäjän Karjalassa 1917-1922 vaikuttaneiden henkilöiden henkilötietoja”, Venäjän Karjala ja Muurmanni 1914-1922, s. 309. Helsinki: Suomen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-916-6.
  • Eero Marttinen & Jorma Tikkanen (toim.): Ampukaa arvojärjestyksessä: Osasto Marttinan jälkeenjääneet paperit. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-29616-3.
  • Janhila, Jaana (toim.): Sissisotaa kaukopartiossa: Osasto Marttinan partiokertomukset 1941-1942. Helsinki, Jyväskylä: Minerva kustannus, 2009. ISBN 978-952-492-305-7.
  • Tikkanen, Pentti H.: Päämajan sissit. Hämeenlinna: Karisto, 1996. ISBN 951-23-3577-8.

ViitteetMuokkaa

  1. a b Janhila (toim.) 2009, 105
  2. http://www.karjalansivistysseura.fi/sampo/sites/default/files/kh-artikkelit/KH1963_01-02_234a.pdf
  3. Tikkanen 1996: 101, 117.
  4. Tikkanen 1996: 104.
  5. a b Janhila (toim.) 2009, 98
  6. Tikkanen 1996: 101, 116.
  7. Lappalainen 1997, s. 110–111
  8. Ampukaa arvojärjestyksessä: osasto Marttinan jälkeenjääneet paperit (toim. Eero Marttinen & Jorma Tikkanen) 2004, 58
  9. Tikkanen 1996: 116–117.
  10. http://www.karjalansivistysseura.fi/sampo/sites/default/files/kh-artikkelit/KH1963_01-02_234a.pdf