Avaa päävalikko

Pääesikunta (Suomen puolustusvoimat)

Puolustusvoimain komentajan johtoesikunta
(Ohjattu sivulta Puolustusvoimain pääesikunta)
Pääesikunnan virastotaloja Kaartin kasarmin korttelissa Fabianinkadun puolella.

Pääesikunta (lyhenne PE[1]) on Puolustusvoimien komentajan johtoesikunta. Se on strategis-operatiivisen tason esikunta, jonka ydintehtävänä on toimia johtoesikuntana koko Puolustusvoimia koskevissa asioissa ja erityisesti puolustushaarojen yhdistetyn käytön suunnittelussa ja johtamisessa. Pääesikunta on keskushallintoviranomainen. Sen toimitilat sijaitsevat Helsingissä Kaartin kasarmin korttelissa Kasarmitorin vieressä.

Sisällysluettelo

OrganisaatiouudistusMuokkaa

Nykyinen johtamis- ja hallintojärjestelmä otettiin käyttöön 1. tammikuuta 2008. Uudistuksen jälkeen puolustusvoimain komentajan suoranaisessa johdossa on kolme itsenäistä puolustushaaraesikuntaa: Maavoimien esikunta Mikkelissä, Merivoimien esikunta Turussa ja Ilmavoimien esikunta Tikkakoskella. Lisäksi alaisuuteen kuuluu Maanpuolustuskorkeakoulu.

Pääesikunnan organisaatioMuokkaa

Pääesikuntaa johtaa pääesikunnan päällikkö, jonka alaisuuteen kuuluvat Puolustusvoimien strategiapäällikkö, Puolustusvoimien sotatalouspäällikkö, Puolustusvoimien operaatiopäällikkö ja Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö.[2] Pääesikunnan päällikkönä on toiminut 1. kesäkuuta 2017 lähtien kenraaliluutnantti Timo Kivinen.[3] Esikunnan henkilöstökokoonpanoon kuuluu noin 400 henkilöä.

Pääesikunta jakautuu 15 osastoon, jotka ovat:

Pääesikunnan päällikön (kenraaliluutnantti Timo Kivinen) alaisuudessa olevat

  • Kanslia (Kanslia/PE) ja sen alainen Esikuntaosasto (Esik-os),
  • Viestintäosasto (Viestintä-os, aikaisemmin Tiedotusosasto Ttus-os),
  • Oikeudellinen osasto (Oik-os, aikaisemmin Hallinto-osasto Hall-os),
  • Tarkastusyksikkö (Tarkyks),
  • Tutkintaosasto (Tutk-os),
  • Teknillinen tarkastusosasto (Tekn tark-os),

Puolustusvoimien henkilöstöpäällikön (kontra-amiraali Timo Junttila ) johdossa olevat

Puolustusvoimien operaatiopäällikön (kenraaliluutnantti Eero Pyötsiä) johdossa olevat

  • Tiedusteluosasto (Tied-os) (tiedustelupäällikkö kenraalimajuri Harri Ohra-aho),
  • Operatiivinen osasto (Oper-os) (valmiuspäällikkö kenraalimajuri Pasi Jokinen),
  • Johtamisjärjestelmäosasto (Jjärj-os) (johtamisjärjestelmäpäällikkö prikaatikenraali Mikko Heiskanen),

Puolustusvoimien strategiapäällikön (kenraaliluutnantti Kim Jäämeri) johdossa olevat

  • Suunnitteluosasto (Suunn-os) (suunnittelupäällikkö prikaatikenraali Vesa Virtanen) ja

Puolustusvoimien sotatalouspäällikön (kenraaliluutnantti Kyösti Halonen) johdossa olevat

Pääesikunnan rakennetta uudistettiin myös 1. tammikuuta 2007 alkaen. Keskeinen osa uudistusta olivat Pääesikunnassa olleen alaesikuntarakenteen poistaminen, osastojen määrän puolittaminen, Maavoimaesikunnan lakkauttaminen osana Pääesikuntaa sekä Maavoimien esikunnan perustaminen Mikkeliin 1. tammikuuta 2008 alkaen. Pääesikunnasta vuoden 2007 alussa poistetut alaesikunnat ovat Henkilöstöesikunta (HlöstöE), Operaatioesikunta (OperE), Huoltoesikunta (HE) sekä Maavoimaesikunta (MaavE, muista alaesikunnista poiketen vuoden 2008 alussa).

Pääesikunnan alaiset laitoksetMuokkaa

Pääesikunnan alaisia laitoksia 1. tammikuuta 2015 alkaen ovat:

Entisiä PE:n alaisia laitoksiaMuokkaa

HistoriaMuokkaa

Pääesikunnan juuret ulottuvat itsenäisen Suomen puolustusvoimien perustamiseen eli vuoteen 1918. Suomen sisällissodassa tasavallan joukkojen ylipäällikön, kenraali Gustaf Mannerheimin johtoesikuntana oli Päämaja, joka toimi Vaasassa. Sodan jälkeen nimitykseksi tuli Esikunta ja myöhemmin Yleisesikunta sijoituspaikkanaan Helsinki. Lokakuun 1939 liikekannallepanossa Yleisesikunnasta muodostettiin 18. lokakuuta 1939 Päämaja Mikkeliin. Talvisodan jälkeen Päämaja jatkoi toimintaansa vielä muutamia kuukausia, kunnes se 16. syyskuuta 1940 muutettiin Puolustusvoimain pääesikunnaksi, joka oli Puolustusvoimien ylin johtoesikunta niin sanotun välirauhan aikana vuosina 1940–1941. Sijoituspaikkana oli edelleen suurimmalta osalta Mikkeli. Seuraava merkittävä muutos oli Päämajan perustaminen uudelleen 18. kesäkuuta 1941 uuden sodan alkaessa näyttää väistämättömältä. Päämaja toimi 4. joulukuuta 1944 saakka, jolloin tuli voimaan puolustusvoimien rauhanajan kokoonpano Moskovan välirauhansopimuksen (19. syyskuuta 1944) mukaisesti. Ylimmän johdon osalta siirtyminen rauhanaikaiseen kokoonpanoon tarkoitti sodanaikaisen Päämajan muuttumista jälleen Puolustusvoimain pääesikunnaksi (Pv.PE), mutta toimipaikka oli vielä pääosin Mikkeli heinäkuulle 1945 saakka, jolloin loputkin Pv.PE:n osat siirrettiin Helsinkiin. Nimi lyhennettiin nykyiseen Pääesikunta-muotoon Puolustusvoimien organisaatiouudistuksen yhteydessä joulukuussa 1952.

Esikunnan päällikötMuokkaa

Suomen tasavallan joukkojen Päämaja (1918)Muokkaa

Suomen sotajoukkojen Päämaja (1918)Muokkaa

Suomen sotajoukkojen päällikön esikunta ja ylipäällikön esikunta (1918)Muokkaa

Suomen armeijan päällikön esikunta ja ylipäällikön esikunta (1919)Muokkaa

  • eversti Alexander Tunzelman von Adlerflug

Sotaväen esikuntaMuokkaa

Puolustuslaitoksen esikuntaMuokkaa

  • kenraalimajuri Oscar Enckell (1922–1924)
  • everstiluutnantti Erik Heinrichs (1924–1925)

YleisesikuntaMuokkaa

PäämajaMuokkaa

  • kenraaliluutnantti Lennart Oesch (1939–1940)

Puolustusvoimain pääesikuntaMuokkaa

PäämajaMuokkaa

Puolustusvoimain pääesikuntaMuokkaa

PääesikuntaMuokkaa

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Lyhenneluettelo: P Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 11.1.2016.
  2. Pääesikunnan osastot Puolustusvoimat. Viitattu 11.1.2016.
  3. Pääesikunnan päällikkö vaihtuu 10.2.2017. Puolustusvoimat. Viitattu 1.6.2017.

Aiheesta muuallaMuokkaa