George Wallace

alabamalainen poliitikko

George Corley Wallace Jr. (25. elokuuta 191913. syyskuuta 1998) oli yhdysvaltalainen demokraattisen puolueen poliitikko. Hän oli Alabaman kuvernöörinä neljä kautta 1963–1967, 1971–1979 ja 1983–1987.

George Wallace
Alabaman kuvernööri
Varakuvernööri Bill Baxley
Edeltäjä Fob James
Seuraaja H. Guy Hunt
18. tammikuuta 1971 – 15. tammikuuta 1979
Varakuvernööri Jere Beasley
Edeltäjä Albert Brewer
Seuraaja Fob James
14. tammikuuta 1963 – 16. tammikuuta 1967
Varakuvernööri James Allen
Edeltäjä John Malcolm Patterson
Seuraaja Lurleen Wallace
Henkilötiedot
Syntynyt25. elokuuta 1919
Clio, Alabama, Yhdysvallat
Kuollut13. syyskuuta 1998 (79 vuotta)
Montgomery, Alabama, Yhdysvallat
Puoliso (1) Lurleen Burns
(aviol. 1943, kuollut 1968)
(2) Cornelia Snively
(aviol. 1971, ero 1978)
(3) Lisa Taylor
(aviol. 1981, ero 1987)
Tiedot
Puolue Demokraatit
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus

Wallace pyrki useasti Yhdysvaltain presidentiksi tulematta kuitenkaan valituksi. Hän tavoitteli demokraattien presidenttiehdokkuutta neljä kertaa vuosina 1964, 1968, 1972 ja 1976, minkä lisäksi hän osallistui vuonna 1968 esivaalin hävittyään varsinaisiin presidentinvaaleihin American Independent Partyn ehdokkaana. Vuoden 1968 presidentinvaaleissa Wallace voitti viidessä etelävaltiossa ja on näin ollen toistaiseksi viimeisin ”kolmannen puolueen ehdokas” (ei demokraatti eikä republikaani), joka on onnistunut saamaan valitsijamiehiä Yhdysvaltain presidentinvaalissa. Pyrkiessään ensi kerran Alabaman kuvernööriksi vuonna 1958 Wallace hävisi demokraattien esivaalin John Pattersonille ja omaksui tämän jälkeen rotuerottelua kannattavan linjan. Hänet valittiin kuvernööriksi 1962, jolloin hän virkaanastujaispuheessaan vakuutti erottelun jatkuvan ikuisuuteen. Vuonna 1963 Wallace yritti henkilökohtaisesti estää kolmen afroamerikkalaisen oppilaan pääsyn Alabaman yliopistoon seisomalla sisäänkäynnin edessä. Lopulta presidentti John F. Kennedy joutui käyttämään Alabaman kansalliskaartia kuvernööriä vastaan tilanteen ratkaisemiseksi.[1]

Vuonna 1966 Alabaman perustuslaki esti häntä hakemasta jatkokaudelle, jolloin hänen vaimonsa Lurleen Wallace valittiin tammikuussa 1967 alkaneelle kaudelle. Rouva Wallace kuoli toukokuussa 1968 miehensä presidentinvaalikampanjan aikana, mikä vähensi Wallacen vaikutusvaltaa Alabaman politiikassa, kunnes hänet valittiin uudelleen kuvernööriksi 1970, kun kausirajoitukset oli poistettu.

1970-luvun lopulla Wallace tuli uskoon ja pyysi anteeksi mustien kansalaisoikeusliikkeen johtajilta aiempia näkemyksiään.[2] Hänen viimeisellä kaudellaan vuosina 1983–1987 ennätysmäärä mustia nimitettiin osavaltion virkoihin.[3]

Murhayritys

muokkaa

Wallacea vastaan tehtiin murhayritys 15. toukokuuta 1972, minkä seurauksena hän halvaantui. Arthur Bremer ampui häntä viisi kertaa Laurelissa Marylandissa.[4] Bremerin päiväkirjan mukaan syynä ei ollut politiikka, vaan kuuluisuudentavoittelu. Wallace halvaantui ja joutui pyörätuoliin. Bremer vapautui vankilasta vuonna 2007.

Viimeiset vuodet ja kuolema

muokkaa

Viimeisinä vuosinaan Wallace sairasti Parkinsonin tautia.[5] Hän kuoli hengitysvaikeuksiin ja sydämenpysähdykseen 13. syyskuuta 1998.[4]

Lähteet

muokkaa
  1. Standing In the Schoolhouse Door (June) We’ll Never Turn Back: History & Timeline of the Southern Freedom Movement. Civil Rights Movement Veterans Website: Westwind Writers Inc.. Viitattu 15.11.2009. (englanniksi)
  2. Remembering George Wallace NPR.org. Viitattu 21.12.2022. (englanniksi)
  3. Foner, Eric & John Arthur Garraty: Society of American Historians, s. 1127. Houghton Mifflin Harcourt, 1991. ISBN 978-0395513729 The Reader's Companion to American History. (englanniksi)
  4. a b Howell Raines: George Wallace, Segregation Symbol, Dies at 79 The New York Times. 14.9.1998. Viitattu 21.12.2022. (englanti)
  5. Gadsden Times - Google-uutisarkistohaku news.google.com. Viitattu 21.12.2022.

Aiheesta muualla

muokkaa
Tämä poliitikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.