Lee Harvey Oswald

presidentti John F. Kennedyn murhaaja

Lee Harvey Oswald (18. lokakuuta 1939 New Orleans, Louisiana24. marraskuuta 1963 Dallas, Texas) oli yhdysvaltalainen entinen merijalkaväen sotilas ja marxisti, joka murhasi presidentti John F. Kennedyn ja dallasilaisen poliisin J. D. Tippitin 22. marraskuuta 1963. Kaksi päivää myöhemmin dallasilainen yökerhonomistaja Jack Ruby ampui murhista pidätetyn Oswaldin kuoliaaksi Dallasin poliisiasemalla.[1]

Lee Harvey Oswald
Oswald Dallasin poliisin pidättämänä heti Kennedyn murhan jälkeen.
Oswald Dallasin poliisin pidättämänä heti Kennedyn murhan jälkeen.
Henkilötiedot
Syntynyt 18. lokakuuta 1939
New Orleans, Louisiana
Kuollut 24. marraskuuta 1963 (24 vuotta)
Dallas, Texas
Muut tiedot
Koulutus Warren Easton High School
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Marina Oswaldin ottama niin sanottu takapihakuva Lee Harvey Oswaldista. Kuvassa Oswald poseeraa kiväärinsä kanssa, jolla hän ampui Kennedyn ja revolverinsa kanssa, jolla hän ampui J. D. Tippitin. Oikeassa kädessä hän pitelee kommunistisia Daily Worker ja The Militant -sanomalehtiä. Oswald lähetti ystävälleen George de Mohrenschildtille allekirjoitetun kopion kuvasta, jonka taakse oli kirjoitettu venäjäksi "fasistien metsästäjä – ha-ha-ha".
Jack Ruby ampuu Lee Harvey Oswaldin.

ElämäMuokkaa

Oswald syntyi kaksi kuukautta isänsä kuoleman jälkeen. Hänen äitinsä meni myöhemmin uudelleen naimisiin, mutta liitto kesti vain kolme vuotta. Perhe muutti useita kertoja vuosina 1939–1956.[1] Lapsena Oswald oli usein luvatta pois koulusta, ja joutui käytöksensä vuoksi psykiatriseen tarkkailuun.[2]

Lokakuussa 1956 Oswald keskeytti koulunkäynnin ja liittyi Yhdysvaltain merijalkaväkeen. Asepalveluksessa hän menestyi ammunnoissa, mutta suhtautui muuten palvelukseen välinpitämättömästi. Oswald ilmaisi palveluksen aikana poliittisesti radikaaleja, Neuvostoliittoa puolustaneita näkemyksiä. Hänet vapautettiin merijalkaväestä 11. syyskuuta 1959.[1]

Yhdeksän päivää myöhemmin hän matkusti Helsingin kautta Neuvostoliittoon, jossa hän yritti saada maan kansalaisuuden siinä onnistumatta.[1] Saatuaan kieltävän päätöksen kansalaisuusvaatimukseen Oswald yritti tappaa itsensä moskovalaishotellin kylpyammeessa, jonka jälkeen hänen annettiin jäädä maahan.[2] Asuessaan Minskissä, jonne neuvostoviranomaiset olivat määränneet hänet töihin, Oswald tapasi Marina Nikolajevna Prusakovan ja meni hänen kanssaan naimisiin 30. huhtikuuta 1961. Kolmetoista kuukautta myöhemmin hän palasi Yhdysvaltoihin vaimonsa ja kolmen kuukauden ikäisen tyttärensä June Leen kanssa.[1]

Yhdysvalloissa perheen uusi ystäväpiiri koostui Dallasissa asuneista venäläissiirtolaisista, joiden avulla hän sai työpaikan valokuvien kehittämöstä.[2] Oswald ajautui pian riitoihin työpaikallaan ja pahoinpiteli kotona vaimoaan. Samoihin aikoin hän kiinnostui Kuuban kommunistidiktatuurista ja alkoi suhtautua erittäin kriittisesti Yhdysvaltain hallinnon Fidel Castron vastaiseen politiikkaan.[2]

Tammikuussa 1963 Oswald tilasi postimyynnistä, käyttäen salanimeä "A. Hidell", .38 Smith & Wesson -revolverin ja kaksi kuukautta myöhemmin italialaisen 6,5×52mm Carcano-kiväärin ja kiikaritähtäimen.[1][2] 10. huhtikuuta hän yritti salamurhata kiväärillään äärioikeistolaisen entisen armeijan kenraalin Edwin A. Walkerin.[1] Viranomaiset selvittivät Walkerin salamurhayrityksen vasta Kennedyn murhan jälkeen.[2]

Myöhemmin huhtikuussa Oswald jätti vaimonsa Dallasiin ja matkusti New Orleansiin, missä hän perusti yhden miehen Fair Play for Cuba -järjestön ja jakoi Castron hallintoa puolustaneita esitteitä. Syyskuussa Oswald matkusti Méxicoon, missä hän yritti turhaan saada Kuuban lähetystöstä viisumia ja Neuvostoliiton lähetystöstä lupaa palata Neuvostoliittoon. Lokakuussa hän palasi Dallasiin, jossa hän sai työpaikan Texasin koulukirjavarastosta.[1]

SalamurhaMuokkaa

19. marraskuuta Dallas Times Herald -sanomalehti julkaisi kartan presidentti Kennedyn Dallasin vierailun autosaattueen reitistä, joka kulki Oswaldin työpaikan vierestä.[2]

22. marraskuuta 1963 klo 12.30 Oswald ampui kiväärillään koulukirjavaraston kuudennen kerroksen ikkunasta kolme laukausta, jotka tappoivat presidentti Kennedyn ja haavoittivat Texasin kuvernööri John B. Connallya heidän matkatessaan autosaattueessa Dealey Plazan tuntumassa avoautossa. Oswald pakeni laukausten jälkeen työpaikaltaan bussilla ja taksilla majapaikkaansa. Dallasilainen poliisi J. D. Tippit, joka uskoi Oswaldin muistuttavan epäiltyä, jota oli jo kuvailtu poliisin radiossa, pysäytti puolentoista kilometrin päässä majapaikastaan jalan liikkuneen Oswaldin. Oswald ampui Tippitin revolverillaan kuoliaaksi kello 13.15. Poliisit ottivat saamansa vihjeen perusteella Oswaldin kiinni ​​elokuvateatterissa noin kello 13.45.[1] Teatterissa Oswald yritti ampua häntä pidättänyttä poliisia revolverillaan, mutta poliisit saivat vangittua hänet nyrkkitappelun jälkeen.[2]

23. marraskuuta klo 1.30 Oswaldia syytettiin virallisesti presidentti Kennedyn murhasta.[1] Viranomaiset kuulustelivat Oswaldia kaksi päivää, mutta hän ei tunnustanut kumpaakaan murhaa.[2] Oswald vaati kuulusteluissa oikeudelliseksi avustajakseen Yhdysvaltain kommunistisen puolueen lakimiestä John Abtia, mutta ei onnistunut tavoittamaan häntä.[3]

KuolemaMuokkaa

24. marraskuuta Kennedyn murhasta järkyttynyt dallasilainen yökerhonomistaja Jack Ruby ampui Oswaldin, kun tätä oltiin viemässä pois poliisiasemalta.[1] Dallasilaispoliisit tunsivat Rubyn ja viettivät usein vapaa-aikaansa tämän striptease-kerhossa.[2]

Oswald vietiin ambulanssilla Parkland Memorial Hospital -sairaalaan, jossa hänet todettiin kuolleeksi. Presidentti Kennedy oli todettu kuolleeksi samassa sairaalassa kaksi päivää aikaisemmin.[3]

Oikeudenkäynnin jälkeen Ruby todettiin syylliseksi murhaan ja tuomittiin kuolemaan 14. maaliskuuta 1964. Lokakuussa 1966 Texasin muutoksenhakutuomioistuin kumosi tuomion, mutta ennen uuden oikeudenkäynnin järjestämistä Ruby kuoli verihyytymään 3. tammikuuta 1967.[1]

Salamurhan tutkimusMuokkaa

Kennedyn murhaa tutki 29. marraskuuta 1963 – 24. syyskuuta 1964 presidentti Lyndon B. Johnsonin nimittämä komissio, jota johti Yhdysvaltain korkeimman oikeuden puheenjohtaja Earl Warren. Warrenin komission tutkimuksen mukaan Oswald yksin oli ampunut laukaukset, jotka tappoivat Kennedyn. Komissio tuli myös siihen lopputulokseen, ettei ollut todisteita siitä, että joko Oswald tai Ruby olisi ollut osa salaliittoa.[1]

Komissio ei löytänyt yksiselitteistä motiivia Oswaldin tekoon. Sen mukaan Oswaldia leimasi vihamielisyys ja tyytymättömyys ympäröivää maailmaa ja amerikkalaista yhteiskuntaa kohtaan sekä kykenemättömyys muodostaa merkityksellisiä ihmissuhteita. Komission mukaan Oswald halusi, että jälkipolvet muistaisivat hänet historiallisena merkkihenkilönä. Lisäksi komission mukaan Oswaldin äärivasemmistolaiset mielipiteet saattoivat innoittaa häntä poliittiseen väkivaltaan.[4]

Kennedyn murhaa koskevissa salaliittoteorioissa esitetään tyypillisesti, ettei Oswald ollut ainoa ampuja tai ainakaan murhan ainoa suunnittelija tai että hän oli mahdollisesti täysin syytön.

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f g h i j k l m Lee Harvey Oswald Encyclopedia Britannica. 20.11.2019. Viitattu 23.12.2019.
  2. a b c d e f g h i j Twenty-Four Years FRONTLINE. 19.11.2013. Viitattu 23.12.2019.
  3. a b Assassination of John F. Kennedy Encyclopedia Britannica. 15.11.2019. Viitattu 2.1.2020.
  4. Warren Commission Report: Chapter 7: Lee Harvey Oswald: Background and Possible Motives National Archives. 24.9.1964. Viitattu 2.1.2020.

Aiheesta muuallaMuokkaa