Autosaattue

ajoneuvoista koostuva saattue

Autosaattue on useammista autoista ja mahdollisesti muista moottoriajoneuvoista koostuva saattue,[1] joka voi edetä muun liikenteen häiritsemättä tarvittavalla nopeudella ja haluttua reittiä.[2] Autosaattueen tarkoitus on joko edetä mahdollisimman nopeasti ja turvallisesti paikasta toiseen yleistä tieverkkoa pitkin, esimerkiksi kuljettaa tärkeää vierasta lentokentältä neuvotteluun, tai edetä hitaasti ja arvokkaasti seremoniallisena kulkueena, kuten valtiovierailuilla tai arvohenkilöiden hautajaisissa. Hautajais- ja hääkulkueissa autosaattue voi joutua etenemään mukana olevien paraatimarssijoiden tai hevosrattaiden vauhtia.

Presidentti Urho Kekkosen hautajaiskulkue syyskuussa 1986 oli paraatin tahtiin etenevä autosaattue.

Poliisisaattue muokkaa

Autosaattueen kulkua on yleensä ohjaamassa ja valvomassa poliisi, jolloin saattue voi edetä koko tien leveydeltä sekä tavanomaisista reitti- ja nopeusrajoituksista riippumatta. Poliisisaattueen kärjessä ja perässä kulkee tällöin poliisiautoja tai -moottoripyöriä, ja reitin varrella on tarvittava määrä poliiseja pysäyttämässä ja ohjaamassa muuta liikennettä. Suomessa poliisisaattue on mahdollista saada lähinnä korkean tason poliitikoille, mutta myös esimerkiksi poptähti tai urheilujoukkue[3] voi saada saattueen, jos poliisi arvioi sen tarpeelliseksi liikennekaaoksen tai turvallisuusuhkien välttämiseksi. Tärkeiden ulkomaisten poliitikkojen kohdalla autosaattueen käyttö voi perustua osaltaan myös suojelupoliisin riskiarvioon. Usein poliisin tehtäviin autosaattueissa kuuluu paitsi liikenteen, myös reitin varrelle saapuvan yleisön ohjaaminen niin, että saattue voi edetä kaikille turvallisesti. Poliisin käytöstä aiheutuneita kustannuksia ei laskuteta keneltäkään, vaan ne kuuluvat poliisihallinnon maksettaviksi. Poliisilla on valmiita toimintaohjeita erilaisia autosaattueita varten, ja saattue voidaan näin etenkin pääkaupunkiseudulla toteuttaa lyhyelläkin varoitusajalla.[4]

Joskus poliisisaattueessa voidaan kuljettaa äärimmäisen kalliita ja varkauksille alttiita kulttuuriesineitä, kuten taideteoksia, koruja tai jalokiviä. Esimerkiksi vuonna 1962 Yhdysvaltoihin matkalla ollut Mona Lisa -maalaus kuljetettiin Louvresta Le Havren satamaan suuren julkisuuden siivittämänä, saattajinaan moottoripyöräpoliisi, kuusi poliisiautoa ja poliisien lisäksi Louvren vartijoita[5]. Nykyisin tällaiset arvokuljetussaattueet toteutetaan pikemminkin julkisuudelta piilossa, aikataulua ja reittiä ilmoittamatta.

Yhdysvaltojen presidentin autosaattue muokkaa

Maailman suurisuuntaisimpiin autosaattuejärjestelyihin kuuluvat Yhdysvaltojen presidentin maata pitkin tapahtuvat kuljetukset. Esimerkiksi Donald Trumpin vieraillessa Helsingissä heinäkuussa 2018 Vladimir Putinia tapaamassa hänen autosaattueeseensa kuului 33 ajoneuvoa. Yhdysvaltain presidentin motorcade voi sisältää:[6][2][7][8]

  • ”Route Car”, kulkee minuutin muuta saattuetta edellä
  • ”Pilot Car”, kulkee muutamia sekunteja muun saattueen edellä
  • ”Sweepers”, reitin avoimuutta ja turvallisuutta varmistavia poliisimoottoripyöriä, usein auramaisessa muodostelmassa
  • ”Lead Car” eli johtoauto: paikallinen poliisiauto tai muu iso henkilöauto
  • ”Stagecoach”, saattueen satunnaiseen paikkaan sijoitettu presidenttiä kuljettava ajoneuvo, panssaroitu ja erikoisvarusteltu limusiini
  • ”Spares”, presidenttiä kuljettavan auton kanssa identtisiä ajoneuvoja hämäystarkoituksessa
  • ”Hawkeye Renegade”, kaitein ja astinlaudoin varustettu musta kaupunkimaasturi turvamiesten kuljettamiseen ajoneuvon ulkopuolella. Sen takaikkuna on aina auki, ja sieltä tilannetta tarkkailevat rynnäkkökiväärein varustetut turvamiehet.
  • tiedusteluhenkilöstön erikoisvarusteltu ”ID Car”
  • ”Halfback”, presidentin salaisen palvelun henkilöstön auto
  • ”Roadrunner”, Valkoisen talon viestintäammattilaisten laajoin tietoliikenneyhteyksin varusteltu musta kaupunkimaasturi
  • kemiallisia ja biologisia aseita sekä ydinaseita tunnistava musta pienkuorma-auto
  • ”Watchtower”, tutkilla yms. ilmavalvonta- ja ilmatorjuntalaitteilla varustettu auto
  • ”Control Vehicle”, joka kuljettaa korkea-arvoista sotilasneuvonantajaa ja ydinaselaukaisulaitteiston sisältävää salkkua äkillisten kriisitilanteiden varalta
  • kamera-auto ”Death Watch Car”, kuvaa takaapäin joka hetki presidentin ajoneuvoa, otettiin käyttöön presidentti Kennedyn salamurhan 1963 jälkeen
  • muita ajoneuvoja mahdollisia ministereitä, turvahenkilöstöä, presidentin lääkäriä ym. varten
  • saattuetta ilmasta valvova hallituksen helikopteri
  • ambulanssi saattueen perässä, ensisijaisesti presidentin käyttöön
  • saattueen perässä kulkevia poliisiautoja ja -moottoripyöriä.

Lisäksi 2010-luvun alussa otettiin käyttöön kaksi mustaa, panssaroitua ja erikoisvarusteltua Ground Force One -bussia, joissa presidentti ja hänen lähin seurueensa voi matkustaa pitkillä maaseututaipaleilla ja kampanjakiertueilla työskennellen tai leväten, samalla tavoin kuin Air Force One -lentokoneessa.[6]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. Motorcade. (2017). In M. Miskelly (Ed.), Acronyms, Initialisms & Abbreviations Dictionary (51st ed., Vol. 7). Gale Books. Viitattu 2.5.2022.
  2. a b Avoautosta raskaasti panssaroituun limusiinin – katso kuvat: Näin Yhdysvaltain presidentin autosaattue on muuttunut is.fi. Viitattu 8. huhtikuuta 2019.
  3. Olympiajoukkueen kone laskeutunut – poliisisaattue paimentaa Leijonat Olympiastadionin kultajuhlaan Suomenmaa. 21.2.2022. Viitattu 2.5.2022.
  4. Poliisisaattuetta ei kuka tahansa saa Yle Uutiset. 10.2.2012. Viitattu 2.5.2022.
  5. Mona Lisa lähti rapakon taakse. Helsingin Sanomat, 15.12.1962, s. 24. Näköislehti (maksullinen).
  6. a b Rogoway, Tyler: The Fascinating Anatomy of the Presidential Motorcade The Drive. 22.7.2016. Viitattu 2.5.2022.
  7. Vuortama, Juri: ”Ruumiinvalvojaisauto” ajaa Trumpin saattueen hännillä. Ilta-Sanomat, 16.7.2018. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 2.5.2022.
  8. Kuparinen, Jesse: Trumpin autoletkassa hämmästytti takaluukku auki ajava auto, kaksi pukumiestä sisällä – selitys on hyvin yksinkertainen. Ilta-Sanomat, 15.7.2018. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 2.5.2022.

Aiheesta muualla muokkaa