Le Havre
Le Havre on noin 170 000 asukkaan kaupunki Seine-Maritimen departementissa Ylä-Normandian alueella Ranskassa. Se sijaitsee Ranskan luoteisosassa Englannin kanaalin rannalla Seinejoen suulla, 216 kilometriä Pariisista luoteeseen.[2] Le Havren keskusta kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon. Kaupungissa toimii yliopisto. Kaupungin väkiluku on laskenut 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa yli 215 000:sta 170 000:een.[1]
Le Havre | |
---|---|
Näkymä Le Havren uimarannalle ja keskustaan |
|
vaakuna |
|
Le Havre |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Ranska |
Alue | Normandia |
Departementti | Seine-Maritime |
Arrondissementti | Le Havre |
Perustettu | 1517 |
Hallinto | |
– Pormestari | Édouard Philippe |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 46,95 km² |
Väkiluku (2016) | 170 352[1] |
– Väestötiheys | 3 628 as./km² |
Aki Kaurismäen elokuva Le Havre on kuvattu Le Havressa.
Ilmasto
muokkaaLe Havressa on Köppenin ilmastoluokituksen mukaan lauhkea meri-ilmasto. Vuoden keskilämpötila on noin 11 °C ja keskimääräinen sademäärä 690 millimetriä. Heinäkuu on lämpimin kuukausi. Silloin vuorokauden keskilämpötila on noin 17 °C. Viilein kuukausi on tammikuu, jolloin keskilämpötila on noin 4 °C. Sateisin kuukausi on marraskuu, jolloin sataa keskimäärin noin 80 millimetriä. Maaliskuu puolestaan on kuivin kuukausi. Silloin keskimääräinen sadanta on 45 millimetriä.[3]
Historia
muokkaaLe Havre perustettiin vuonna 1517, jota ennen paikalla oli sijainnut vain pieni kalastuskylä.[2] Aluksi kaupungin nimi oli Franciscopolis kuningas Frans I:n mukaan. Myöhemmin kaupungin nimeksi tuli Le Havre-de-Grâce. Nimi Le Havre on ranskaa ja tarkoittaa satamaa. Kaupungin oli tarkoitus korvata vanhat Honfleurin ja Harfleurin satamat. 1600-luvulla kaupunki alkoi laajenemaan ja linnoittautumaan, ja kaupungin kehittyminen jatkui 1700- ja 1800-luvuilla. Tällöin satamaa esimerkiksi laajennettiin suurempia aluksia varten.[2]
Le Havren lähellä upposi vuonna 1916 SS Galeka -niminen pieni sairaalalaiva.[4][5] Onnettomuudessa kuoli 19 ihmistä.
Toisen maailmansodan aikana Belgian hallitus siirtyi hetkellisesti Le Havreen Saksan vallattua Belgian.[2] Liittoutuneet pommittivat Le Havren toisen maailmansodan lopussa Normandian maihinnousun aikana lähes täysin, kun kolme neljäsosaa rakennuksista tuhoutui. Useita historiallisesti merkittäviä rakennuksia tuhoutui, vaikka osa onkin jälleenrakennettu sodan jälkeen.[2] Ihmisten evakuointi jäi puolinaiseksi, ja kaupungissa kuoli tuhansia. Kaupungin keskusta rakennettiin uudelleen modernilla tyylillä Auguste Perret’n suunnittelemana. Vuonna 2005 Perret’n suunnittelema keskusta liitettiin Unescon maailmanperintöluetteloon.
Nähtävyydet
muokkaaKirkot:
- Le Havren katedraali, Cathédrale Notre-Dame du Havre, rakentaminen aloitettiin 1536
- Pyhän Joosefin kirkko (Église Saint-Joseph du Havre), 106 metrin korkeudellaan Ranskan korkein kirkko. Kirkon on suunnitellut Auguste Perret
- Église Saint-Michel, Pyhän Mikaelin kirkko
- Église Saint-Vincent, Pyhän Vincentin kirkko
- Église Saint-François du Havre, Pyhän Fransiskuksen kirkko
- Église Sainte-Marie, Pyhän Marian kirkko
- Église Sainte-Anne, Pyhän Annan kirkko
- Chapelle Saint-Michel d'Ingouville, Pyhän Mikaelin kappeli
Museot:
- Musée des Beaux-Arts André Malraux (taidemuseo): museossa on maalauksia viideltä viimeiseltä vuosisadalta. Museossa on Claude Monetn sekä useiden muiden Normandiassa asuneiden maalauksia. Edustettuina ovat muun muassa Eugène Delacroix, Gustave Courbet, Edgar Degas, Édouard Manet, Pierre-Auguste Renoir, George Seurat, Raoul Dufy sekä Alfred Siley.
- Musée du Vieux Havre, vanhan Le Havren museo
- Musée d'histoire naturelle (Luonnontieteellinen museo)
Muita nähtävyyksiä:
- Kulttuurikeskus Le Volcan, joka on brasilialaisen arkkitehdin Oscar Niemeyerin suunnittelema.[6]
Talous
muokkaaLe Havressa on Marseillen jälkeen Ranskan toiseksi suurin satama. Suurin osa laivaliikenteestä on öljyn maahantuontia. Sataman toimintoihin kuuluvat myös laivojen korjaaminen sekä lauttaliikenne Britteinsaarille.[2] Kalasataman toiminta on supistunut, aiempien 40 kalastusaluksen sijasta siellä on enää 20 alusta.[7]
Le Havren teollisuus on suhteellisen laajaa. Kaupungissa teollisuustuotteisiin kuuluvat esimerkiksi öljyjalosteet, kemikaalit ja autot. Kaupungin palvelut ovat myös kehittyneet, ja siellä sijaitsee yliopisto.¨Myös turismin merkitys on kasvanut. [2]
Urheilu
muokkaaKaupungin urheiluseuroihin lukeutuu jalkapallojoukkue Le Havre AC.
Le Havre on isännöinyt olympialaisten purjehduskilpailuja kahdesti, vuosina 1900 ja 1924.
Koulutus
muokkaaYstävyyskaupungit
muokkaaKuuluisia lehavrelaisia
muokkaa- Georges de Scudéry (1601–1667), kirjailija
- Madeleine de Scudéry (1607–1701), kirjailija
- Jacques-Henri Bernardin de Saint-Pierre (1737–1814), kirjailija ja kasvitieteilijä
- Charles Alexandre Lesueur (1778–1846), naturalisti, taiteilija ja tutkimusmatkailija
- Casimir Delavigne (1793–1843), runoilija ja näytelmäkirjailija
- Gabriel Monod (1844–1912), historioitsija
- Louis Bachelier (1870–1946), matemaatikko
- Raoul Dufy (1877–1953), taiteilija
- André Caplet (1878–1925), säveltäjä
- René Coty (1882–1962), Ranskan presidentti (1954–1959)
- Arthur Honegger (1892–1955), säveltäjä, Les Sixn jäsen
- Jean Dubuffet (1901–1985), taiteilija
- Raymond Queneau (1903–1976), runoilija ja novellisti
- Jerome Soligny (1959–), sanoittaja ja journalisti
- Vikash Dhorasoo (1973–), jalkapalloilija
- Little Bob (1945–), rockmuusikko
Lähteet
muokkaa- ↑ a b France: Regions and Major Cities citypopulation.de: Citypopulation. Viitattu 9.2.2019. (englanniksi) (saksaksi)
- ↑ a b c d e f g Le Havre britannica.com: Encyclopædia Britannica, Inc.. Viitattu 9.2.2019. (englanniksi)
- ↑ Climate Le Havre climate-data.org: Climate-Data.org. Viitattu 7.2.2019. (englanniksi)
- ↑ THE INTERMEDIATE SHIPS OF THE CAPE MAIL LINES Murray McGregor's Missionary and Maritime memories. Viitattu (englanniksi).
- ↑ Greatships.net greatships.net. Viitattu (englanniksi).
- ↑ Normandia. Suomentanut Ilkka Rekiaro, Päivi Rekiaro, Helena Rantasuo ja Katri Mäkinen. Tammi, 2008. ISBN 978-951-31-4102-8.
- ↑ Janne Toivonen, Kaurismäen katoava Le Havre, Helsingin Sanomat 23.9.2011 sivu D 1
- ↑ Twin Cities magdeburg.de. madgeburg.de. Arkistoitu 1.9.2012. Viitattu 9.2.2019. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Le Havre Wikimedia Commonsissa
- Albi
- Alppien paalutalot
- Amiensin katedraali
- Arc-et-Senans’n kuninkaallinen suolatehdas
- Arlesin roomalaiset ja romaaniset monumentit
- Avignonin historiallinen keskusta ja Palais des Papes
- Belgian ja Ranskan kellotornit (jaettu Belgian kanssa)
- Bourges'n katedraali
- Canal du Midi
- Causses ja Cévennes
- Chaîne des Puys
- Chartresin katedraali
- Chauvet’n luola
- Cordouanin majakka
- Euroopan suuret kylpyläkaupungit
- Fontainebleaun palatsi ja puisto
- Fontenayn apottiluostari
- Carcassonne
- Le Corbusierin arkkitehtoniset työt
- Le Havre
- Loiren laakso Sully-sur-Loiren ja Chalonnes-sur-Loire välillä
- Lyon
- Mont Saint-Michel
- Nancyn aukiot: Place Stanislas, Place de la Carrière ja Place d’Alliance
- Nord-Pas-de-Calais’n kaivosalue
- Notre-Damen katedraali, entinen Saint-Remin basilika sekä Taun palatsi Reimsissa
- Nizza
- Orangen roomalainen teatteri ja sen ympäristöt sekä ”riemukaari”
- Portonlahti: Girolatanlahti, Scandolan luonnonpuisto ja Pianan calanquet Korsikassa
- Provins
- Monte Perdido
- Ranskan eteläiset ja antarktiset alueet
- Saint-Émilion
- Saint-Savin-sur-Gartempen luostari
- Santiago de Compostelan pyhiinvaellusreitit
- Seinen jokivarsi Pariisissa
- Grande Île
- Pont du Gard
- Uuden-Kaledonian laguunit
- Vaubanin linnoitukset
- Versailles’n palatsi puistoineen
- Vézelay
- Vézère