Avaa päävalikko

Louvre

kansallinen taide- ja arkeologinen museo Pariisissa Ranskassa
Tämä artikkeli käsittelee taidemuseota. Louvre on myös Pariisin 1. arrondissementin nimi.

Louvren taidemuseo (ransk. Musée du Louvre) on suurin Pariisin museoista – sen pinta-ala on yli 160 000 neliömetriä, josta 58 470 neliömetriä on omistettu museon näyttelyille. Museo sijaitsee aivan Pariisin kaupungin sydämessä ja Seinen oikealla rannalla, sen ja Rue de Rivoli -kadun välissä ensimmäisessä arrondissementissa (kaupunginosa). Rakennus on entinen kuninkaallinen palatsi. Nykyisin Ranskan kuninkaan Ludvig XIV:n ratsastajapatsas on sijoitettu museorakennuksen historialliseen lähtöpisteeseen, mutta rakennus ei kuitenkaan ole tämän akselin mukaisesti sijoittunut ja symmetrinen. Louvre on yksi maailman vanhimmista museoista ja kolmanneksi suurin pinta-alan mukaan mitattuna. Museolla on pitkä Ranskan historian ja taiteen tallentamisen historia, joka alkoi Kapetingin suvun ajalta.

Louvren taidemuseo
Musée du Louvre
Louvren Pariisin taidemuseo
Louvren Pariisin taidemuseo
Tyyppi taide- ja kulttuurihistoriallinen museo
Perustettu 1793
Sijainti Pariisi, Lens, Ranska
Vierailijoita vuodessa 9,3 miljoonaa (2013)[1]
Johtaja Jean-Luc Martinez
Kotisivut www.louvre.fr

Louvreen on sijoitettu eräitä maailman taiteen kuuluisimpia teoksia, kuten Leonardo da Vincin Mona Lisa, Eugène Delacroix’n Vapaus johtaa kansaa ja Jacques-Louis Davidin Horatiusten vala. Vuonna 2013 museossa vieraili 9,3 miljoonaa kävijää.[2]

Rakennuksen historiaMuokkaa

 
Louvre
 
Kartta

Filip II Augustin hallituskaudella, vuosina 1190–1202, Louvren paikalle alettiin rakentaa linnoitusta.[3][4]

Keskiaikaisesta linnoituksesta on jäljellä vain sen perustukset alueen kaakkoiskulmassa. Linnoitusta laajennettiin varsinkin Kaarle V:n aikana vuodesta 1358 lähtien, jolloin Louvren ympärille rakennettiin puolustusmuurit. Samalla Louvresta tehtiin kuninkaan asuinpaikka. Vuonna 1546 Frans I päätti muuttaa linnoituksen renessanssityyliseksi palatsiksi, jolloin se rakennettiin lähes kokonaan uudestaan. Sen pääsuunnittelijoina toimivat arkkitehti Pierre Lescot ja kuvanveistäjä Jean Goujon.[5]

Palatsiin rakennettiin myöhemmin joukko lisärakennuksia. Katariina de’ Medici rakennutti eteläisemmän niistä pitkistä siipirakennuksista, jotka yhdistivät Louvren Tuileries’n palatsiin. Ranskan kuninkaat hankkivat palatsiinsa suuren joukon taideteoksia, joita siitä lähtien on säilytetty Louvressa. Louvre oli Ranskan kuninkaiden asuinpaikkana siihen saakka, kunnes Ludvig XIV siirsi hovin Versaillesiin. Sen jälkeen Louvre toimi kuninkaan suostumuksella monien taiteilijoiden asuin- ja työtiloina. Jo Ludvig XV suunnitteli Louvren avaamista yleisölle taidemuseoksi, mutta tämä toteutui vasta Ranskan suuren vallankumouksen aikana. Vuonna 1793 Ranskan tasavalta perusti Louvren tiloihin museon, jossa tehtävässä se palvelee edelleen.

Sisäpihan lasipyramidiMuokkaa

Pääartikkeli: Louvren pyramidi
 
Louvre kuvattuna sisäpihalta, kuvan keskellä lasista tehty pyramidi

Louvren edessä kohoavasta lasisesta pyramidista (La Pyramide) on tullut tunnettu nähtävyys, jota ympäröi kolme pienempää lasista valmistettua pyramidia. Sen on suunnitellut kiinalaissyntyinen, yhdysvaltalainen arkkitehti I. M. Pei. Monien ranskalaisten mielestä pyramidin uusmoderni tyylisuuntaus pilaa Louvren renessanssipihan arvokkuuden.

La Pyramiden rakennutti Ranskan entinen presidentti François Mitterrand. Hän omasta aloitteestaan täytti Pariisia egyptiläisillä obeliskeilla, taideteoksilla ja taideteollisuuden tuotteilla ja oli tuntenut niin kiihkeää hengenheimolaisuutta egyptiläistä kulttuuria kohtaan, että ranskalaiset vieläkin kutsuvat häntä "Sfinksiksi".lähde?

Kaupunkitarinan mukaan La Pyramidessa rakentamisessa käytettiin 666 lasinpalasta. Tarina on alkujaan pyramidin rakennusvaiheessa julkaistusta lehtisestä, jossa lasinpalojen lukumääräksi ilmoitetaan 666, joskin muutamaa sivua aiemmin lukumääräksi oltiin ilmoitettu 672. Sanomalehdet käyttivät uutisoinnissa lukua 666. Sittemmin Louvre on ilmoittanut lasilevyjen lukumääräksi 673.[6] Dan Brown herätti tarinan uudelleen kirjassaan Da Vinci -koodi.

KokoelmaMuokkaa

Louvren museossa on yli 380 000 esinettä ja kokonaisuutta, 35 000 taideteosta kahdeksassa osastossa.[7]

Louvren kokoelma
Osasto (ranskaksi) (englanniksi)
Orientti Antiquités orientales Near Eastern Antiquities
Egypti Antiquités égyptiennes Egyptian Antiquities
Kreikka, etruskit ja Rooma Antiquités grecques, étrusques et romaines Greek, Etruscan and Roman Antiquities
Islamin taide Arts de l'Islam Islamic Art
Kuvanveisto Sculptures Sculptures
Taide-esineet ja koristetaide Objets d'art Decorative Arts
Maalaustaide Peintures Paintings
Painotyöt ja grafiikka Arts Graphiques Prints and Drawings

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Donadio, Rachel: Masterworks vs. the Masses The New York Times. 28.7.2014. The New York Times Company. Viitattu 17.9.2015. (englanniksi)
  2. Donadio, Rachel: Masterworks vs. the Masses The New York Times. 28.7.2014. The New York Times Company. Viitattu 17.9.2015. (englanniksi)
  3. Gray-Durant, Delia (2004). Art/Shop/Eat Paris. London: A&C Black, s. 7. ISBN 0-393-32595-4. 
  4. Alexandre Gady & Pitt, Leonard (2006). Walks Through Lost Paris: A Journey Into the Heart of Historic Paris. Shoemaker & Hoard, s. 112-113. ISBN 1-59376-103-1. 
  5. Sturdy, David (1995). Science and social status: the members of the Academie des sciences 1666-1750. Woodbridge, Suffolk, U.K.: Boydell Press, s. 42. ISBN 0-85115-395-X. 
  6. Louvre Pyramid Glass on Web. Viitattu 29.10.2008. (englanniksi)
  7. Présentation des départements, Collections & Départements, Louvre. Viitattu 2.11.2008.

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Louvre.