Andrzej Wajda

Andrzej Witold Wajda (6. maaliskuuta 1926 Suwałki, Puola – 9. lokakuuta 2016 Varsova, Puola) oli puolalainen elokuvaohjaaja ja Puolan elokuvataiteen tunnetuimpia edustajia. Hän sai kunnia-Oscarin vuonna 2000.

Andrzej Wajda
Andrzej Wajda vuonna 2008.
Henkilötiedot
Syntynyt	6. maaliskuuta 1926 Suwałki, Puola
Kuollut	9. lokakuuta 2016 (90 vuotta) Varsova
Ammatti	elokuvaohjaaja, kansanedustaja, teatterinjohtaja
Ohjaaja
Aktiivisena	1954-2016
Tunnetuimmat ohjaukset	Tuhkaa ja timanttia (1958) Rautamies (1981) Katyn (2007)
Nimikirjoitus
Palkinnot
monia, muun muassa Cannesin Kultainen palmu (elokuvasta Rautamies 1981), Oscar-palkinto (2000), Kultainen karhu (2006)
Aiheesta muualla
www.wajda.pl
IMDb
Elonet
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Elämä ja työ

Andrzej Wajda oli toisen maailmansodan jälkeisen ajan maailman ja erityisesti Itä-Euroopan huomattavimpia elokuvaohjaajia. Hänet tunnettiin kotimaansa tunteikkaana ja tinkimättömänä kronikoitsijana. Wajda on tehnyt elokuvia Puolan politiikan ja sosialismin käännekohdista. Hänen elokuvissaan erityisesti Puolan historian traagiset käänteet ovat keskeisessä asemassa. Hän teki elokuvia myös Ranskassa ja Saksassa.

Itäisen Puolan toisen maailmansodan alussa vallannut Neuvostoliitto ja sen salainen poliisi GUGB surmasi Wajdan isän Katynin joukkomurhassa läntisellä Venäjällä, Neuvostoliitossa 1940. Wajda itse toimi vastarintaliikkeessä, vaikka oli vasta murrosikäinen. Hän teki Katynin joukkomurhista elokuvan Katyn, joka sai ensi-iltansa syksyllä 2007.

Sodan jälkeen hän opiskeli taidemaalariksi Krakovassa, mutta siirtyi sittemmin Łódźin elokuvakouluun. Ohjaaja Aleksander Fordin oppilaana Wajda teki ensimmäisen elokuvansa Sukupolvi (1955). Sen jälkeen kaksi seuraavaa elokuvaa olivat Kanal – kirottujen tie (1956) ja Tuhkaa ja timanttia (1958), jotka esittelivät sodan vastaisia teemoja. Wajda oli kiinnostunut allegorioista ja symboliikasta. Wajdan ensimmäisissä elokuvissa näytteli Zbigniew Cybulski, joka tuli kuuluisaksi erityisesti elokuvasta Tuhkaa ja timanttia James Dean -tyylisenä antisankarina.

Myöhemmin Wajda teki kaksi elokuvaa Solidaarisuus-liikkeestä: Marmorimies (1976) ja Rautamies (1981). Jälkimmäisessä elokuvassa esiintyi Solidaarisuus-johtaja Lech Wałęsa, jonka kanssa Wajda oli ystävystynyt telakkalakkojen alkuvaiheessa 1980. Elokuvan myötä nousi maailmanmaineeseen myös näyttelijä Krystyna Janda. Wajda tuki kommunisminvastaista Solidaarisuus-liikettä ja sen vuoksi hänellä oli vaikeuksia Puolaa yksinvaltaisesti hallinneen kommunistipuolueen kanssa. Vuonna 1982 hän ohjasi elokuvan Danton, joka kertoo Ranskan vallankumouksen jälkeisistä ajoista.

Alkuvuodesta 1990 Wajda valittiin Puolan parlamentin ylähuoneeseen, senaattiin ja lisäksi hänestä tuli Varsovan Powszechny-teatterin johtaja. Hän jatkoi elokuvien tekemistä, varsinkin toisesta maailmansodasta: Sormuksen kruunupäinen kotka (1993) ja Pyhä viikko (1997). Vuonna 1997 Wajda ohjasi elokuvan Neiti Ei-kukaan, joka on Tomek Tryznan samannimiseen romaaniin perustuva elokuva nuorten tyttöjen elämästä.

Kolme vuotta myöhemmin Wajda sai kunnia-Oscarin elämäntyöstään elokuvataiteen parissa. Hän lahjoitti palkinnon Krakovan Jagellon yliopistolle. Helmikuussa 2006 Berliinin elokuvajuhlilla hän sai elämäntyöstään kunnia-Karhun.

Vuonna 2009 valmistui elokuva Tatarak. Se perustuu puolalaisen kirjailijan Jarosław Iwaszkiewiczin samannimiseen novelliin (suom. Kalmojuuri), unkarilaisen kirjailijan Sándor Márain kertomukseen ("Rendelés előtt") sekä pääosaa esittävän Krystyna Jandan kirjaan miehensä kuolemasta ("Zapiski ostatnie"). Elokuva palkittiin samana vuonna Berliinin elokuvajuhlilla.

Vuonna 2012 sai ensi-iltansa elokuva Wałęsa, joka kertoo Lech Wałesasta. Elokuvan pääosassa on Robert Wieckiewicz, Wałesan vaimon roolissa Agnieszka Grochowska.

Perhe

Wajda oli naimisissa neljä kertaa. Kolmannen vaimonsa kanssa hänellä on tytär Karolina (s. 1967). Hänen neljäs vaimonsa oli näyttelijä, pukusuunnittelija Krystyna Zachwatowicz.

Palkinnot ja tunnustukset

• Oscar-kunniapalkinto 2000
• Rautamies sai Kultaisen palmun Cannesin elokuvajuhlilla 1981.
• Kolme Wajdan elokuvaa – Luvattu maa, Kartanon neidot ja Rautamies – on ollut Oscar-ehdokkaina parhaaksi ulkomaiseksi elokuvaksi.
• Kunnia-Karhun elämäntyöstä Berliinin elokuvajuhlilla 2006

Elokuvat

• Sotatrilogia
  • Sukupolvi (Pokolenie), 1954
  • Kanal – kirottujen tie (Kanał), 1957
  • Tuhkaa ja timanttia (Popiół i diament, 1958)
• Lotna – uhrimielen sankaruus (Lotna, 1959)
• Yön leikit (Niewinni czarodzieje, 1960)
• Mtsenskin kihlakunnan lady Macbeth (Powiatowa lady Makbet, 1961)
• Kosta viattoman veri (Samson, 1961)
• Rakkautta 20-vuotiaana (L'amour à vingt ans, 1962)
• Tuhkaa (Popioły, 1965)
• Kaikki myytävänä (Wszystko na sprzedaż, 1968)
• Kääretorttu (Przekładaniec, 1968)
• Portit taivaaseen (Bramy Raju, 1968)
• Kärpästen metsästys (Polowanie na muchy, 1969)
• Koivikko (Brzezina, 1970)
• Maisema taistelun jälkeen (Krajobraz po bitwie, 1970)
• Pilatus ja muut (Pilatus und andere, 1971)
• Häät (Wesele, 1972)
• Luvattu maa (Ziemia obiecana, 1974)
• Varjolinja (Smuga cienia, 1976)
• Marmorimies (Człowiek z marmuru, 1976)
• Ilman puudutusta (Bez znieczulenia, 1978)
• Kartanon neidot (Panny z Wilka, 1979)
• Orkesterinjohtaja (Dyrygent, 1980)
• Rautamies (Człowiek z żelaza, 1981)
• Danton, (1983)
• Rakkautta Saksassa (Eine Liebe in Deutschland, 1983)
• Rakkaustarinoita (Kronika wypadków miłosnych, 1985)
• Proust contre la déchéance, (1988)
• Riivatut (Les possédes, 1988)
• Korczak, (1990)
• Sormuksen kruunupäinen kotka (Pierścionek z orłem w koronie, 1992)
• Nastasja, (1994)
• Pyhä viikko (Wielki Tydzień, 1995)
• Neiti Ei-kukaan (Panna Nikt, 1996)
• Pan Tadeusz, (1998)
• Franciszek Klosan tuomio, (2000)
• Przerwane milczenie, (2002)
• Kosto (Zemsta, 2002)
• Katyń, (2007)
• Tatarak, (2009)
• Wałęsa, (2012)
• Jälkikuvia (Afterimage, 2016)

Aiheesta muualla

• Andrzej Wajdan sivusto
• Andrzej Wajda Elonetissä.
• Andrzej Wajda Internet Movie Databasessa. (englanniksi)
• Andrzej Wajdan muistokirjoitus Helsingin Sanomissa