Cannesin elokuvajuhlat

Etelä-Ranskassa järjestettävä elokuvafestivaali

Cannesin elokuvajuhlat (ransk. Le Festival international du film de Cannes tai ransk. Le Festival de Cannes) on Cannesin lomakaupungissa Etelä-Ranskassa vuosittain järjestettävä elokuvafestivaali. Cannesin elokuvajuhlat järjestettiin ensimmäisen kerran 20. syyskuuta – 5. lokakuuta 1946. Sen jälkeen elokuvajuhlat on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta järjestetty Cannesissa aina toukokuussa.[1]

Cannesin elokuvajuhlien tunnus
Näyttelijä kuvattavana elokuvajuhlilla n. 1979

Monet elokuvatähdet ottavat osaa tähän yleisöltä suljettuun elokuvajuhlaan sen saaman valtavan julkisuuden vuoksi. Cannes on myös elokuvatuottajien suosiossa ensi-iltapaikkana, koska elokuvajuhlat tarjoavat hyvät puitteet myydä elokuvia eri maista tuleville levittäjille.

Cannesin tärkein palkinto on Kultainen palmu (Palme d'or), joka annetaan parhaalle elokuvalle. Tuomaristo jakaa elokuvajuhlilla muitakin palkintoja, joista Grand Prix on Kultaisen palmun jälkeen arvokkain. Tuomariston palkintoa voidaan pitää kilpailun pronssisijana[2].

Elokuvajuhlien tuomaristo koostuu valikoiduista kansainvälisistä elokuva-alan ammattilaisista. Suomalainen Peter von Bagh oli tuomaristossa vuonna 2004.

Kukaan suomalainen ei ole koskaan voittanut Kultaista palmua[2]. Sen sijaan Aki Kaurismäen elokuva Mies vailla menneisyyttä sai Grand Prix -palkinnon Cannesissa vuonna 2002, ja samassa elokuvassa näytellyt Kati Outinen palkittiin roolisuorituksestaan parhaan naisnäyttelijän palkinnolla.[3] Myös Juho Kuosmasen elokuva Hytti nro 6 sai Grand Prix'n vuonna 2021[4].

KilpasarjatMuokkaa

Cannesin elokuvajuhlien ytimessä on parinkymmenen elokuvan joukko, jota kutsutaan viralliseksi valikoimaksi. Nämä elokuvat kilpailevat Kultaisesta palmusta, joka jaetaan juhlien viimeisenä päivänä. [5] Virallisen valikoiman elokuvien näytännöt järjestetään Grand Théâtre Lumièressä, jossa on tiukka pukukoodi[6].

Virallisen valikoiman ohessa esitetään muita elokuvasarjoja: Näihin kuuluvat Keskiyön näytännöt; Erikoisnäytännöt; Cannesin klassikot; Cannesin ensi-illat sekä Kilpasarjan ulkopuolella, johon kuuluu usein myös suuren budjetin elokuvia. [5]

Un Certain Regard on erillinen kilpailu, joka on tarkoitettu vähemmän tunnetuille ja mahdollisesti uskaliaammille elokuvantekijöille kuin ne suuret nimet, jotka kilpailevat Kultaisesta palmusta[5]. Un certain regard on virallisen valikoiman ulkopuolisista sarjoista suurin[6]. Sillä on oma tuomaristonsa[6]. Tähän kilpailuun otetaan usein mukaan näyttelijöitä, jotka siirtyvät ohjaajan paikalle ja toisinaan myös ohjaajia, jotka ovat jo aiemmin kilpailleet Kultaisesta palmusta[6]. Un Certain Regardin näytännöt järjestetään Salle Claude Debussyssä, jonka pukukoodi on vapaampi kuin Grand Théâtre Lumièressä[6].

Samaan aikaan Cannesin juhlien kanssa muut organisaatiot järjestävät toisaalla samassa kaupungissa kolme varjofestivaalia: Nämä ovat Directors’ Fortnight, Critics’ Week ja ACID. [5]

PalkinnotMuokkaa

Kokoillan elokuvat

  • Prix du scénario
  • Prix d'interprétation féminine du Festival de Cannes
  • Prix d'interprétation masculine du Festival de Cannes (Ex-aequo)

Lyhytelokuvat

  • Palme d'Or du Festival de Cannes - court métrage
  • Prix du Jury - court métrage

Muut

  • Camera d'Or – Vuodesta 1978 jaettu palkinto parhaalle esikoisohjaukselle
  • Carosse d'or, "Kultainen vaunu", Ranskan elokuvaohjaajien myöntämä palkinto merkittävästä ohjaajaurasta

Epäviralliset palkinnot

  • Cannesissa jaetaan myös epävirallinen Palme Dog -palkinto parhaalle koiraesiintyjälle. Vuonna 2002 palkinnon sai Aki Kaurismäen Tähti-koira, joka esitti Hannibal-nimistä koiraa Kaurismäen elokuvassa Mies vailla menneisyyttä.

Suomalaiset CannesissaMuokkaa

Suomalaisia Kultainen palmu -ehdokkaita ovat olleet mm. Matti Kassilan Elokuu (1956) sekä Pirjo Honkasalon ja Pekka Lehdon ohjaama Tulipää (1980).[7]

Aki Kaurismäen elokuvat ovat olleet useasti ehdolla Kultaisen Palmun saajaksi. Palkintoa ovat tavoitelleet elokuvat Kauas pilvet karkaavat (1996), Mies vailla menneisyyttä (2002), Laitakaupungin valot (2006) ja Le Havre (2011).[7] Grand Prix -palkinnon Kaurismäki voitti elokuvasta Mies vailla menneisyyttä ja ekumeenisen juryn palkinnon elokuvasta Kauas pilvet karkaavat.

Juho Kuosmasen elokuva Hytti nro 6 kilpaili Kultaisesta palmusta vuonna 2021.[7] Se voitti Grand Prix -palkinnon, jonka se jakoi yhdessä Asghar Farhadin elokuvan Ghahreman kanssa[4]. Kuosmasen elokuvasta tuli kaikkien aikojen toinen suomalainen Grand Prix'n saaja[4].

Kaarlo Nuorvalan lyhytelokuva Hermoprässi sai vuonna 1963 Grand Prix -palkinnon.[8] Erik Blombergin ohjaama Valkoinen peura valittiin vuonna 1953 parhaaksi taruaiheiseksi elokuvaksi, ja lisäksi se oli ehdolla Grand Prix -palkinnon saajaksi.[9]

Juho Kuosmasen elokuva Hymyilevä mies valittiin keväällä 2016 parhaaksi Un certain regard -sarjassa[10].

Kari Juusosen ohjaama Pizza Passionata voitti vuonna 2001 lyhytelokuvien kilpasarjan kolmannen palkinnon[11].

Teppo Airaksisen ohjaama ja Melli Maikkulan käsikirjoittama Katto valittiin vuonna 2017 lyhytelokuvien kilpasarjaan 4843 ehdokkaan joukosta ja voitti kakkospalkinnon.

J-P Valkeapään elokuva Koirat eivät käytä housuja sai maailmanensi-iltansa Director's Fortnight -sarjassa toukokuussa 2019[12].

Mikko Myllylahden lyhytelokuva Tiikeri sai ensi-iltansa Cannesin elokuvajuhlien Kriitikoiden viikolla vuonna 2018[13]. Myllylahden käsikirjoitus elokuvaan Metsurin tarina palkittiin Kriitikoiden viikon Next Step -palkinnolla vuonna 2019[13]. Käsikirjoitukseen pohjautuva elokuva Metsurin tarina saa maailmanensi-iltansa Kriitikoiden viikko -sarjassa, johon se valittiin historian toisena suomalaiselokuvana Guled & Nasran jälkeen[13]. Khadar Ahmedin Guled & Nasra valittiin Kriitikoiden viikko (Semaine de la Critique) -esityssarjaan vuonna 2021[14].

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Benjamin Graig: History Cannes Guide. Viitattu 6.4.2011.
  2. a b Juho Kuosmasen elokuva Hytti nro 6 punnitaan tänä iltana Cannesissa – Kriitikko: “Realistiset mahdollisuudet palkintoon” Yle Uutiset. Viitattu 18.7.2021.
  3. Aki Kaurismäki ja Kati Outinen juhlivat Cannesissa Helsingin Sanomat. 27.5.2002. Viitattu 18.7.2021.
  4. a b c Elokuvat | Hytti nro 6 teki ”Kaurismäet” ja voitti Cannesin elokuvajuhlien kakkospalkinnon – Kultaisen palmun yllätysvoittaja oli raju scifi-kauhukomedia Titane Helsingin Sanomat. 17.7.2021. Viitattu 17.7.2021.
  5. a b c d https://www.nytimes.com/live/2022/05/17/movies/cannes-film-festival#cannes-official-selection
  6. a b c d e Ben Kenigsberg: What is Un Certain Regard? The New York Times. 18.5.2022. Viitattu 23.5.2022. (englanniksi)
  7. a b c Typpö, Juho: Hytti nro 6 kilpailee Cannesin pääpalkinnosta. Helsingin Sanomat, 4.6.2021, s. B 3. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. ISSN 0355-2047. Artikkelin verkkoversio Viitattu 8.6.2021.
  8. Hermoprässi (1963) Elonet. Viitattu 20.9.2018.
  9. The White Reindeer (1952) IMDb. Viitattu 20.9.2018.
  10. Suomalaiselokuva Hymyilevä mies teki historiaa – voitti palkinnon Cannesin elokuvajuhlilla Helsingin Sanomat. 21.5.2016. Viitattu 10.9.2021.
  11. Suomalaisfilmi menestyi Cannesissa Yle Uutiset. Viitattu 10.9.2021.
  12. Suomalaiselokuva sai Cannes-yleisön kiemurtelemaan tuoleissaan – "Tätä elokuvaa joko vihaa tai rakastaa" Yle Uutiset. Viitattu 8.12.2019.
  13. a b c Elokuvat | Suomalaiselokuva Metsurin tarina valittiin mukaan Cannesiin Kriitikoiden viikolle: ”Mahtava tunnustus” Helsingin Sanomat. 20.4.2022. Viitattu 20.4.2022.
  14. Elokuvat | Suomalaisen Khadar Ahmedin ohjaama Guled & Nasra pääsi Cannesin elokuvajuhlille – Ensimmäinen pitkä suomalaiselokuva, joka esitetään festivaalin arvostetussa kriitikkosarjassa Helsingin Sanomat. 7.6.2021. Viitattu 10.9.2021.

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Bagh, Peter von: ”Kairaus elokuvien juhlaan – muistiinmerkintöjä Cannesista”, Filmihullu 5–6/2010.
  • Kuosmanen, Juho: ”Cannes, kaikesta huolimatta”. Filmihullu 4/2016.

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Cannesin elokuvajuhlat.