Ympärileikkaus

esinahan poistaminen

Ympärileikkaus tarkoittaa koko esinahan tai sen kärkiosan poistamista leikkauksella. Useimmiten kyseessä on uskontoon liittyvä rituaali, mutta ympärileikkaus voidaan suorittaa myös kulttuurisista, lääketieteellisistä tai esteettisistä syistä. Useimmat juutalaiset ja muslimit ympärileikataan, ja käytäntö on yleinen myös Afrikan ja Australian alkuperäisväestöjen parissa. Länsimaissa ympärileikkaus on Yhdysvaltoja lukuunottamatta harvinainen. Maailman miehistä runsas kolmasosa on ympärileikattu, heistä noin puolet uskonnollisista tai kulttuurisista syistä.

Islamilainen ympärileikkaus Turkestanissa, noin 1865–1872.

Ympärileikkaus on kirjoitettua historiaa vanhempi käytäntö. Leikkauksen alkuperäistä syytä ei tunneta, mutta luultavasti kyse oli rituaalisesta uhrista tai miehuuskokeesta, jolla koeteltiin rohkeutta ja kivunsietokykyä. Myöhemmin ympärileikkaus kehittyi initiaatio- ja aikuistumisriitiksi. Juutalaisuudessa ja islamissa ympärileikkausta pidetään uskon ja yhteisöön kuulumisen merkkinä. Ympärileikkauksen tarvetta on perusteltu myös seksuaalisuuden kontrolloimisella ja itsetyydytyksen estämisellä. Ympärileikkaus sairauden hoitona tai ennaltaehkäisynä yleistyi 1800-luvulta lähtien. Länsimaissa ympärileikkaus on 1900-luvun jälkipuoliskolta lähtien ollut kiistanalainen käytäntö, jota vastustetaan sekä eettisistä syistä että terveysriskien vuoksi.

Joissakin tapauksissa ympärileikkaus on lääketieteellisistä syistä välttämätön. Lisäksi leikkaus alentaa tulehduksen, syövän ja sukupuoli-infektion riskiä. Useimmat hyödyistä olisivat periaatteessa saavutettavissa paremmalla hygienialla ja ehkäisyllä. Leikkaukseen liittyy useita terveysriskejä, mutta käytännössä vain murto-osa leikatuista kärsii vaikeista komplikaatioista. Seksuaaliseen nautintoon onnistunut ympärileikkaus ei ilmeisesti juurikaan vaikuta. Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee ympärileikkausta HIV-epidemiasta pahimmin kärsivillä alueilla, ja myös Yhdysvalloissa kansallinen lastenlääkärijärjestö suhtautuu käytäntöön varovaisen myönteisesti sen sairauksia ehkäisevän vaikutuksen vuoksi. Euroopassa useat lääkärijärjestöt ovat vaatineet ei-lääketieteellistä ympärileikkausta kiellettäväksi, koska leikkaukselle ei normaalioloissa ole tarvetta ja se loukkaa lapsen ruumiillista koskemattomuutta.

Ympärileikkaukseksi kutsutaan myös tyttölapsen sukuelinten ulko-osien poistoleikkausta eli naisen sukupuolielinten silpomista. Kyse on yksiselitteisen haitallisesta toimenpiteestä, joka useimmissa valtioissa on laiton.

ToimenpideMuokkaa

 
Aikuisen miehen siitin ennen ja jälkeen ympärileikkauksen.

Ympärileikkaus lienee maailman vanhin ja yleisin leikkaus.[1] Siinä siitintä ympäröivä esinahka poistetaan osittain tai kokonaan. Leikkaamaton esinahka peittää terskan kokonaan tai lähes kokonaan, mutta ympärileikkauksen jälkeen esinahka vetäytyy taakse paljastaen siittimen kärjen.[2] Usein ympärileikkauksella viitataan nimenomaan uskonnolliseen rituaaliin, jossa pojan esinahka poistetaan,[3] mutta leikkauksia tehdään myös lääketieteellisistä ja ulkonäkösyistä.[4]

Leikkauksen tärkein tehtävä on kehon muokkaaminen sosiaalista identiteettiä vastaavaksi. Identiteetti voi kytkeytyä esimerkiksi sukupuoleen, rituaaliseen puhtauteen, aikuisen roolin omaksumiseen tai sukukypsyyteen. Historialliset käytännöt ovat vaihdelleet huomattavasti, ja alueellista vaihtelua on edelleen paljon.[2] Juutalaiset ympärileikataan kahdeksan päivän iässä,[5] muslimit viimeistään teini-iässä.[6] Muiden kuin juutalaisten ja muslimien parissa rituaalinen ympärileikkaus on yleensä murrosikään liittyvä aikuistumisriitti.[7] Eräiden arabiryhmien parissa ympärileikkaus on perinteisesti suoritettu juuri ennen avioliittoa.[2]

Rituaalisesta ympärileikkauksesta on neljä erilaista versiota. Yleisimmin poistetaan koko esinahka. Tyynenmeren saarilla frenulum katkaistaan, mutta esinahka jätetään entiselleen. Harvinaisemmin esinahka voidaan halkaista ja poistaa osittain siten, että siittimen sivuille jää yksi tai kaksi löysää ihokaistaletta. Syväviilto on ympärileikkausta muistuttava rituaali, jossa esinahan poiston jälkeen tehdään viilto siittimen alapintaan. Virtsa ja siemenneste poistuvat viillon kautta, ellei sitä peitetä esimerkiksi sormella.[1]

Ympärileikkaus on perinteisesti suoritettu ilman anestesiaa. Länsimaissa lapset nykyään yleensä puudutetaan.[4] Juutalaisen ympärileikkauksen suorittaa uskonnollinen spesialisti mohel. Muslimilapsista kasvava osa leikataan sairaalassa.[8]

Historia ja alueelliset käytännötMuokkaa

AlkuperäMuokkaa

 
Vanhin tunnettu ympärileikkausta esittävä kuva Egyptin kuudennen dynastian ajalta. (Sakkara, noin 2350–2000 eaa).

Ympärileikkauksen laaja levinneisyys viittaa siihen, että rituaali on huomattavan vanha.[2] Leikkauksia tehtiin eri puolilla maailmaa jo ennen kirjoitetun historian alkua,[9] mutta sen alkuperä jää kuitenkin arvailujen varaan. Todennäköisesti kyseessä oli sukupuolielinten rituaalinen silpominen, jolla koeteltiin miehen urheutta ja kivunsietoa. Seremoniaan saattoi kuulua myös veren uhraaminen. Myöhemmin ympärileikkauksesta kehittyi siirtymäriitti, jossa nuorukainen initoitiin aikuisuuteen. Vieläkin myöhemmin ympärileikkaus muuttui juutalaisuudessa ja islamissa uskon ja yhteisöön kuulumisen merkiksi. Terveyshyödyillä ympärileikkausta on perusteltu 1800-luvulta lähtien.[10]

Mahdollisesti ympärileikkaus syntyi Afrikassa yli 220 000 vuotta sitten ja levisi ihmisasutuksen mukana eri puolille maailmaa. Myöhäispaleoliittisen taiteen perusteella on arvioitu, että ympärileikkausta harjoitettiin Euroopassa jo noin 38 000 – 11 000 eaa. Koska Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa ympärileikkausta ei historiallisella ajalla harjoitettu, käytännön oletetaan kadonneen jääkausien mukanaan tuoman köyhyyden ja puutteen myötä.[11] Mahdollista on sekin, että ympärileikkaus keksittiin eri puolilla maailmaa itsenäisesti. Käytäntö on joka tapauksessa vähintään noin 5 000 vuotta vanha.[12]

Muinaisessa Lähi-idässä ympärileikkauksia tekivät luultavasti jo sumerit. Sumerit ja Mesopotamiaa myöhemmin asuttaneet seemiläiset tekivät ympärileikkauksen piiveitsillä. Ympärileikkauksen yleistymisen syyt ovat arvoitus, mutta kuumassa aavikkoilmastossa ne saattoivat liittyä hygieniaan. Mahdollisesti ympärileikkaus levisi Mesopotamiaan Arabiasta, johon se puolestaan oli omaksuttu Afrikasta.[13]

Egyptiläisistä muumioista on löydetty merkkejä ympärileikkauksesta jo noin vuodelta 4000 eaa. Vuodelta 2400 eaa. tunnetaan ympärileikkausta esittävä reliefi[14] ja hieman myöhemmältä ajalta ympärileikkausta esittävä kuva.[13] Toista pojista pidellään siinä pakolla kiinni,[15] ja reliefiä reunustavan tekstin mukaan pappi estää häntä pyörtymästä. Toinen pojista puolestaan kehottaa rehvakkaasti pappia ”kaapimaan huolella kaiken pois”.[14] Samalta ajalta tunnetaan myös kirjallisia mainintoja.[13] Egyptiläiset pojat oli tapana ympärileikata noin 6–12 vuoden iässä,[2] eliitin lapset rahvasta useammin. Usein kerralla leikattiin suuri määrä poikia, ja väkivaltainen vastustelu oli yleistä. Leikkaus oli aikuistuvalle miehelle tilaisuus osoittaa kovatahtoisuuttaan, mutta siihen kuului myös ajatus puhtaudesta ja mysteereihin vihkimisestä. Kuolleiden kirjassa kerrotaan auringonjumala Ran ympärileikanneen itse itsensä.[14]

Herodotos (484–424 eaa.) arveli ympärileikkauksen saaneen alkunsa Egyptissä.[13] Hänen mukaansa egyptiläiset harjoittivat ympärileikkausta hygieniasyistä ja olivat ”mieluummin puhtaita kuin viehättäviä”.[16] Myös foinikialaiset, heettiläiset ja etiopialaiset harjoittivat Herodotoksen mukaan ympärileikkaamista.[13] Kreikkalaiset, roomalaiset, gallialaiset ja keltit sen sijaan eivät koskaan omaksuneet käytäntöä.[8] Eurooppalaiset tutkijat uskoivat aiemmin, että juutalaiset olisivat tuoneet ympärileikkauksen Egyptiin orjuuden aikana noin vuonna 1200 eaa. Nykyään arvellaan, että egyptiläiset omaksuivat tavan Sudanista ja Etiopiasta.[13]

Aabrahamilaiset uskonnotMuokkaa

 
Aabraham ympärileikkaa itsensä. Ranskalaisen Raamatun kuvitusta, noin 1355–1357.

Juutalaisuudessa ympärileikkaamisen aloittajana pidetään Aabrahamia, jonka kerrotaan eläneen vuoden 1800 eaa. tienoilla.[13] Todellisuudessa ympärileikkaus on paljon tätä vanhempi käytäntö, jonka juutalaiset omaksuivat muilta Lähi-idän kansoilta. Alun perin kyseessä saattoi olla aikuistumisriitti tai veriuhri, joka olisi rinnastunut Syyriassa harjoitettuihin hiusuhreihin. Myöhemmin juutalaisuus alkoi joka tapauksessa pitää ympärileikkausta Jahven ja Aabrahamin välisen liiton merkkinä, ei siirtymäriittinä. Samalla leikkauksen ajankohta siirtyi puberteetista varhaislapsuuteen.[13] Tooran mukaan poikalasten ympärileikkaaminen oli ensimmäinen Jumalan ihmiselle antama käsky.[2] Juutalaispojat ympärileikataan kahdeksan päivän iässä (syntymäpäivän ollessa ensimmäinen päivä). Aikuisena ympärileikataan lähinnä käännynnäisiä.[13]

Antiikissa ympärileikkaus samaistettiin voimakkaasti juutalaisuuteen, eikä ympärileikkaamaton mies voinut olla juutalainen.[13] Antiokhos IV Epifanes kielsi ympärileikkauksen lailla valloitettuaan Jerusalemin vuoden 169 tienoilla, mutta kielto jäi lyhytaikaiseksi.[5] Varhaisessa juutalaisuudessa poistettiin ilmeisesti ainoastaan esinahan kärki. Vuoden 300 eaa. tienoilla alettiin kuitenkin poistaa koko esinahka.[15]

Juutalaismiehenä Jeesus ympärileikattiin,[4] keskiaikaisen käsityksen mukaan uudenvuodenpäivänä.[17] Ensimmäisten kristittyjen parissa ympärileikkaus oli kiistanalainen aihe, ja kysymys sen tarpeellisuudesta kytkeytyi vahvasti keskusteluun siitä, oliko evankeliumi tarkoitettu myös pakanoille vai pelkästään juutalaisille. Yhteisellä sopimuksella kristityt päätettiin vapauttaa ympärileikkauksesta,[8] ja Paavalin mukaan sekä leikatut että leikkaamattomat pääsevät osalliseksi Jumalan rakkaudesta.[4] Ympärileikkauksesta luopuminen mainitaan jo Apostolien teoissa.[2] Ympärileikkaamista harjoitetaan silti joidenkin kristillisten kirkkokuntien, kuten Egyptin koptien ja Etiopian ortodoksien, parissa.[7] Sekä Vanhassa että Uudessa testamentissa ympärileikkausta käytetään myös kielikuvana, joka viittaa kuuliaisuuteen Jumalaa kohtaan.[18]

Arabiassa sekä miesten että naisten ympärileikkaus olivat laajalle levinneitä käytäntöjä jo ennen islamin syntyä.[6] 600-luvulta lähtien rituaali levisi islamin myötä uusille alueille Lähi-idässä, Etelä-Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa. Ympärileikkausta ei mainita Koraanissa, mutta Aabrahamin esimerkkiin vedoten sitä pidetään erottamattomana osana uskontoa.[8] Perimätiedon mukaan profeetta Muhammed syntyi ympärileikattuna,[6] ja hänen kerrotaan suositelleen poikien leikkaamista jo nuorella iällä.[19] Keskiaikaisten šaria-manuaalien mukaan mukaan ympärileikkaus tulee tehdä joko seitsemäntenä tai kahdeksantena päivänä syntymästä, ennen kymmenen vuoden ikää tai viimeistään aikuisena. Ympärileikkaus ei ole šaria-manuaaleissa kovin keskeinen aihe, mutta jokapäiväisessä islamissa sille annetaan hyvin suuri merkitys.[6] Perinteisesti muslimipojat on yleensä leikattu murrosiässä, mutta nykyään ympärileikkaus tehdään yhä useammin jo vauvalle.[8]

Keskiajalla vaikuttanut juutalaisfilosofi Maimonides piti ympärileikkausta tarpeellisena, koska se voimisti juutalaisten yhteenkuuluvuuden tunnetta ja heikensi miehen kokemaa seksuaalista halua ja nautintoa.[20]

Saharan eteläpuolinen AfrikkaMuokkaa

 
Kongolainen ympärileikkausveitsi, 1800-luvun loppu tai 1900-luvun alku.

Mahdollisesti ympärileikkaaminen sai alkunsa Afrikassa jo kivikaudella ja levisi sieltä muuttoliikkeiden myötä muualle maailmaan.[11] Toisen teorian mukaan ympärileikkaus levisi Itä-Afrikkaan Arabian niemimaalta. Juutalais- ja muslimiväestön levittäytyminen Afrikkaan lisäsi ympärileikkauksen suosiota.[21]

Noin vuosina 500–1000 Koillis-Afrikasta levittäytyi väestöä etelää kohti Afrikan itärannikkoa pitkin. Itä-Afrikkaan asettui väestöä myös Länsi-Afrikasta, Arabian niemimaalta ja muualta Lähi-idästä. Itärannikon väestö tuli tunnetuksi bantuina, jotka aikaa myöden levittäytyivät myös eteläiseen Afrikkaan, missä he saavuttivat valta-aseman alkuperäisväestöön nähden. Monet bantuheimot harjoittivat ja harjoittavat edelleen ympärileikkausta, ja esimerkiksi Zimbabwen ja Etelä-Afrikan lembat katsovat polveutuvansa Sanaan juutalaisista. Lembat harjoittavat monia juutalaisuudelle ominaisia tapoja, ja heimon pojat ympärileikataan teini-iässä pienillä, terävillä veitsillä. Etiopiassa elää edelleen pieni juutalaisvähemmistö, joka 1900-luvun jälkipuoliskolta lähtien on kuitenkin suurimmaksi osaksi muuttanut Israeliin.[21]

Zulujen ja xhosien parissa ympärileikkausta pidetään aikuistumisrituaalina, urhoollisuuskokeena ja veriuhrina. Teini-ikäiset xhosapojat maalataan kokonaan valkoisiksi, ja he naamioituvat siten, ettei heitä helposti erota toisistaan. Ympärileikkauksen tekee vanha ja kokenut mies, joka poistaa esinahan pienellä veitsellä ja hieroo haavasta vuotanutta verta pojan otsaan. Ympärileikkausta seuraavana yönä pojat vievät irtileikatut esinahkansa metsään ja siten symbolisesti jättävät vanhan elämänsä taakseen. Haavaa hoidetaan eukalyptuksen lehdillä, ja pojat viettävät 4–6 viikkoa eristyksissä mökissä, joka on tarkoitettu vain vasta ympärileikattuja varten. Erityisesti naisten kohtaamista on vältettävä. Eristyksen aikana vanhukset antavat pojille ohjeita heimoon liittyvien vastuiden, perhe-elämän ja seksuaalisten suhteiden varalle. Eristys loppuu määräajan kuluttua tai jos penis tulehtuu niin pahoin, että se tarvitsee hoitoa. Rituaalin päättyessä pojat pesevät valkoisen maalin joessa pois ja palaavat perheidensä pariin aikuisina. Heille lauletaan lauluja ja heidän kunniakseen järjestetään juhla. Elämäkerrassaan Long Walk to Freedom xhosaheimoon kuulunut Nelson Mandela kuvailee yksityiskohtaisesti ympärileikkausseremoniaa.[21]

Myös zulupoikia opastetaan ympärileikkausrituaalin osana. Heille opetetaan aikuisten velvollisuudet ja ukuhlobonga-niminen seksitapa, joka vähentää raskauden todennäköisyyttä. 2000-luvulla zulupoikien initiaatio ja opastaminen on kuitenkin käynyt harvinaiseksi, ja ympärileikkaukset tehdään yhä useammin sairaalassa. Zulujen valloittamien alueiden alkuperäisväestö ei yleensä ole omaksunut ympärileikkausta vaan on pitäytynyt perinteisissä aikuistumisrituaaleissaan.[21]

Myös Kenian maasait harjoittavat ympärileikkausta. Teini-ikäiset pojat pukeutuvat naisiksi neljän päivän ajan ennen kuin ryhtyvät taas käyttämään miesten vaatteita. Tämä symboloi miehen velvollisuuksien hyväksymistä. Ennen leikkausta pojat maalaavat kasvonsa valkoiseksi, ja haavasta vuotanutta verta hierotaan pojan otsaan. Eristys kuului aiemmin rituaaliin, mutta nykyään leikkaukset tehdään usein sairaalassa.[21]

Tulehtunutta siitintä hoidetaan eukalyptuksella, hunajalla, tuhkalla ja useilla muilla menetelmillä. Ainakin osa menetelmistä todistettavasti vähentää kipua ja surmaa taudinaiheuttajia.[21]

Australia ja PolynesiaMuokkaa

Ympärileikkauksen historia Oseaniassa ja Polynesiassa on pitkälti hämärän peitossa, koska luotettavia lähteitä ei juuri ole. Aiheesta on kuitenkin jonkin verran mainintoja alueen suullisessa kansanperinteessä sekä tutkimusmatkailijoiden ja lähetyssaarnaajien muistiinpanoissa. Ympärileikkaus oli initiaatioriitti, jossa koeteltiin pojan urheutta ja kykyä kantaa miehen velvollisuuksia. Rituaalissa nuorukainen makasi polvistuneen miehen selän päällä kasvot taivasta kohti. Muut seurueen miehet pitelivät kiinni heidän käsistään ja jaloistaan ja poistivat esinahan simpukankuorilla. Rituaalin jälkeen ympärileikattu nuorukainen seisoi tai kyykisteli eukalyptuksen lehdillä peitetystä tulesta nousevan savun yläpuolella useiden tuntien ajan. Tuleen tippuva veri mahdollisesti symboloi naisen menstruaatiota.[8] Eukalyptusöljyllä on antiseptisiä vaikutuksia ja se vähentää kipua ja hyytymien riskiä.[7]

Aboriginaalit ja polynesialaiset harjoittavat ympärileikkausta edelleen.[7] Leikkauksen aikana he saavat halutessaan purra bumerangia. Toisinaan rituaaliin kuuluu vastaleikatun esinahan nieleminen. Ympärileikkauksen jälkeen nuorimies saa useiden viikkojen ajan opastusta aikuisen velvollisuuksissa ennen kuin lopulta palaa kotiin juhlimaan tapahtunutta. Tikopia-saarella käytäntö on toisenlainen, ja poikaa rauhoittelee ja hoivaa läheinen miespuolinen sukulainen.[8]

AmerikkaMuokkaa

Esikolumbiaanisessa Amerikassa ympärileikkausta harjoittivat esimerkiksi inkat, asteekit ja mayat.[22]

LänsimaatMuokkaa

Englanninkielisessä maailmassa ympärileikkauksen taustalla on yleensä vaikuttanut terveysajattelu.[11] Leikkaukset yleistyivät viktoriaanisella ajalla, jolloin lääkärit alkoivat suositella niitä itsetyydytyksen ehkäisykeinona.[4] Leikkauksia perusteltiin myös parantuneella hygienialla.[11] Länsimaissa ja erityisesti Yhdysvalloissa voidaan puhua suoranaisesta ympärileikkausvillityksestä.[23] Alkuun ympärileikkausta suosi lähinnä yläluokka, mutta myöhemmin käytäntö yleistyi muissakin väestöryhmissä.[7] Vuonna 1891 P. C. Remondino väitti esinahan poiston ehkäisevän alkoholismia, epilepsiaa, astmaa ja munuaisvaivoja sekä useita muita sairauksia. Tieteellisiä tutkimuksia ympärileikkauksen vaikutuksista alkoi ilmestyä 1930-luvulta lähtien, jolloin havaittiin ympärileikkauksen vähentävän penissyövän riskiä.[4]

Toisessa maailmansodassa Tyynenmeren saarille ja aavikolle sijoitetut amerikkalaissotilaat kärsivät hiekan ja huonon hygienian vuoksi sukuelinten ärtymisestä ja tulehduksista. Monet vaivoista kärsineet sotilaat ympärileikattiin. Japanilaiset kohtasivat samoja ongelmia, mutta eivät turvautuneet ympärileikkauksiin. Sodan jälkeen Yhdysvalloissa alettiin ympärileikata lähes kaikki pojat.[4] Ympärileikkaukset yleistyivät samoihin aikoihin myös Yhdysvaltain miehittämässä Etelä-Koreassa.[11]

Länsimaissa on 1960-luvulta lähtien alettu arvostaa luonnollista ulkonäköä ja sen varjelemista, ja lääketiede kyseenalaisti rutiininomaisen ympärileikkauksen tarpeellisuuden 1970-luvulla.[4] Euroopassa ympärileikkaus harvinaistui huomattavasti 1900-luvun loppuun mennessä, poikkeuksena uskonnolliset vähemmistöt ja lääketieteellisistä syistä välttämättömät leikkaukset. Puudutuksen tarvetta alettiin Yhdysvalloissa painottaa 1980-luvun puolivälistä alkaen. Viime vuosikymmeninä ympärileikkauksen sairauksia ehkäisevästä vaikutuksesta on saatu enemmän näyttöä, mikä ainakin Yhdysvalloissa on muuttanut lääkärien suhtautumista myönteisempään suuntaan.[2] Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee ympärileikkausta sukupuolitautien ehkäisyyn HIV-epidemiasta pahimmin kärsivillä alueilla.[24]

YleisyysMuokkaa

 
Ympärileikattujen osuus miesväestöstä:
  Yli 80 %
  20–80 %
  Alle 20 %
  Ei tietoa

Lähes kaikki juutalais- ja muslimimiehet ympärileikataan.[7] Myös eteläisen ja Itä-Afrikan väestö[1] sekä Australian alkuperäiskansat harjoittavat ympärileikkausta yleisesti.[4] Vuonna 2016 arvioitiin, että maailman miesväestöstä 37–39 % oli ympärileikattu. Heistä noin puolet oli ympärileikattu uskonnollisista tai kulttuurisista syistä. Tilastot ovat kuitenkin monissa maissa epäluotettavia tai niitä ei ole saatavilla ensinkään.[25]

Yhdysvalloissa ympärileikkauksia tehdään vuosittain noin miljoona, ja kyseessä onkin maan yleisin miehille tehtävä leikkaus. Vain noin 20 prosenttia leikkauksista tehdään uskonnollisista syistä, loput lääketieteellisin, kulttuurisin tai esteettisin perustein. Sekulaarin ympärileikkauksen suosio tekee Yhdysvalloista poikkeuksen, sillä useimmissa maailman maissa ympärileikkauksia tehdään lähinnä rituaalisista syistä. Vuosina 1971–1990 ympärileikkausten arvioitu määrä vuoroin nousi ja laski vaihdellen 70 ja 89 prosentin välillä. Voimakas vaihtelu viittaisi siihen, että yhteiskunnallinen keskustelu vaikuttaa vanhempien päätöksiin merkittävästi.[4] Vuonna 2010 uutisoitiin uusien ympärileikkauksien vähentyneen noin kolmasosaan koko ikäluokasta.[26] Vähentymisen syynä ovat esimerkiksi asenteiden muuttuminen, ympärileikkauksen hinta sekä maahanmuutto maista, joissa ympärileikkaus on harvinainen.[27]

Euroopassa, Kiinassa ja Japanissa ympärileikkaus on kantaväestön keskuudessa hyvin harvinainen. Vuonna 1985 vain noin prosentti Yhdistyneen kuningaskunnan miesväestöstä oli ympärileikattu. Uudessa-Seelannissa luku oli noin 10 %, Australiassa ja Kanadassa arviolta 35–40 %.[4] Pohjoismaissa ympärileikkaus tehdään lääketieteellisistä syistä noin 2 % pojista. Vuonna 2005 arvioitiin, että suomalaismiehistä 2–4 prosenttia oli leikattu lääketieteellisin perustein ja 0,7 % rituaalisista syistä. Miehistä arviolta 2 % tarvitsee ympärileikkausta lääketieteellisistä syistä, joten huomattava osa Suomessa tehdyistä leikkauksista oli tosiasiassa turhia.[28]

Ympärileikkauksen yleisyys vaihtelee huomattavasti paitsi alueellisesti myös uskonnon ja etnisen ryhmän mukaan. Esimerkiksi Keniassa miehistä arviolta 84 % on ympärileikattu, mutta turkanoilla luku on 40 % ja luoilla vain 17 %. Ugandan Rakaissa 99 % muslimimiehistä ympärileikataan, mutta ei-muslimeista vain 4 %. Yhdistyneen kuningaskunnan juutalaisista 99 % on ympärileikattu.[7]

TerveysvaikutuksetMuokkaa

HyödytMuokkaa

Ympärileikkaukselle ei useimmissa tapauksissa ole lääketieteellistä perustetta, vaan se tehdään kulttuurisista, uskonnollisista tai ulkonäkösyistä. Leikkauksella on silti saavutettavissa joitakin terveydellisiä hyötyjä, jotka liittyvät lähinnä parantuneeseen hygieniaan.[29]

Ympärileikkauksessa poistetaan esinahan infektioherkkää ohutta ihoa, joten leikkaus vähentää miehen todennäköisyyttä saada HIV-tartunta naisen sukuelimistä.[30] Myös muiden sukupuolitautien riski on ympärileikatuilla heteromiehillä alhaisempi. Maailman terveysjärjestö WHO:n vuonna 2007 tekemän meta-analyysin mukaan vaikutus oli Afrikassa noin 48–60 prosenttia. Lisäksi ympärileikattujen miesten naispuolisilla kumppaneilla on pienentynyt kohdunkaulan syövän riski. WHO:n tutkimus koski vain heteroseksuaalista yhdyntää.[2]

Ympärileikattujen miesten naispuoliset kumppanit saavat muita harvemmin kohdunkaulan syövän. Myös herpes-, klamydia- tai syfilistartunnan riski on matalampi. Papilloomaviruksen ja HIV:n suhteen tutkimusnäyttö on epämääräisempää.[31]

Ahdas esinahka eli fimoosi hoidetaan useimmiten ympärileikkauksella. Lievissä tapauksissa kortisoni-[32] tai muut voiteet riittävät.[29] Ympärileikkaus vähentää virtsatieinfektion ja esinahan tulehdusten riskiä.[29] Ympärileikkaamattoman esinahan alle kertyvä smegma voi aiheuttaa epämukavuutta ja haisee pahalle.[2] Koska huono hygienia altistaa penissyövälle, ympärileikkaus vähentää syövän riskiä.[19] Ympärileikkaus poistaa penissyövän riskin lähes kokonaan; länsimaissa syöpäriski on tosin muutenkin hyvin matala.[29] Mahdollisesti ympärileikkaus suojaa myös eturauhassyövältä.[33][34]

Suurin osa ympärileikkauksen hyödyistä on periaatteessa saavutettavissa paremmalla hygienialla.[4] Leikkauksen terveyshyödyt ovatkin suurimmat kehitysmaissa[19] sekä kuppa- ja HIV-epidemioista kärsivillä alueilla.[29] Afrikassa ympärileikkaus on kustannustehokas tai jopa kustannuksia säästävä tapa ehkäistä HIV-tartuntoja.[35] Myös Yhdysvalloissa on saatu viitteitä siitä, että ympärileikkaus säästää terveydenhuollon kustannuksia[36] ja vähentää kuolleisuutta.[27] Suurin osa tutkimuksesta ei kuitenkaan ole suoraan sovellettavissa Pohjois-Amerikan oloihin, eikä lopullisia johtopäätöksiä poikalasten rutiininomaisen ympärileikkaamisen hyödyllisyydestä voi siksi tehdä.[37] Suomen kaltaisissa korkeatasoisen hygienian maissa ympärileikkauksesta ei liene merkittävää hyötyä tautien ehkäisyssä.[19]

HaitatMuokkaa

Esinahan tehtävänä on suojata terskaa, ja se on lisäksi hyvin tuntoherkkä. Ympärileikkauksen myötä nämä toiminnot menetetään.[29]

Oikein tehty ympärileikkaus aiheuttaa vain harvoin vakavia komplikaatioita. Yhdysvalloissa alle prosentti vastasyntyneenä ympärileikatuista kärsii vaikeista sivuvaikutuksista.[4] Mahdollisia komplikaatioita ovat esimerkiksi virtsaumpi, virtsaputken aukon tulehdus, haavauma, ahtauma, fimoosi, peittynyt penis, arpeutuminen, kystat tai syöpä. Suurin osa leikatuista saa parin viikon sisällä virtsatietulehduksen. Valtimot ja laskimot voivat vahingoittua, mistä voi seurata jopa terskan tai siittimen kuolio.[38] Lisäksi vaarana on, että leikkaaja poistaa vahingossa liikaa kudosta.[4] Pahimmassa tapauksessa siitin joudutaan amputoimaan kokonaan.[19]

Anestesiaan liittyy pieni komplikaatioiden vaara, eikä puudutus aina tehoa, jolloin leikattava kokee kipua. Myös puuduttaminen itsessään voi olla epämiellyttävä kokemus.[4] Ympärileikkaus aiheuttaa aina lapselle kipua, ja ilman asianmukaista lääkitystä tehty leikkaus voi olla äärimmäisen tuskallinen. Kipu jatkuu muutamia päiviä leikkauksen jälkeen.[29]

Ympärileikkauksen aiheuttamat kuolemantapaukset ja muut ”katastrofaaliset” komplikaatiot ovat länsimaissa erittäin harvinaisia.[39] Vuosina 1970–1986 Yhdysvalloissa kuoli ympärileikkauksen seurauksena vuosittain arviolta 0–3 lasta. Kanadassa kuolemantapauksia on keskimäärin muutaman vuoden välein, suunnilleen yhtä usein kuin rokotusten seurauksena.[27] Köyhissä maissa leikkausvälineet ja -käytännöt ovat alkeelliset, joten vakavia komplikaatioita ja kuolemantapauksia on huomattavasti enemmän. Niiden tarkkaa määrää ei kuitenkaan tunneta.[40][41] Länsimaissa kuolemantapaukset johtuvat yleensä muiden kuin lääkärien tekemistä leikkauksista,[27] ja ympärileikkaus tulisikin aina suorittaa sairaalassa.[39]

Juutalaisuudessa ympärileikkaukseen kuuluu metzitzah b’peh -rituaali, jossa leikkaaja imee suullaan verta peniksen leikkaushaavasta. Nykyään se on harvinainen muiden kuin ääriortodoksien keskuudessa, muut imevät esimerkiksi pipetillä.[42] Käytäntöön liittyy hyvin pieni herpestartunnan riski,[39] joka ääritapauksessa voi olla jopa hengenvaarallinen. New Yorkissa veren imeninen suoritettiin vuosina 2000–2011 arviolta 3 600 pojalle, joista 11 (~3 ‰) sai tartunnan ja 2 kuoli. Tartuntariskin vuoksi käytäntöä on Yhdysvalloissa pyritty kitkemään lainsäädännöllä.[42]

Ympärileikkauksen on väitetty aiheuttavan herkille miehille psykologista haittaa, kuten ahdistusta tai masennusta. Joissakin tutkimuksissa tällainen vaikutus on havaittu, kun taas toisten tutkimusten mukaan vaikutuksia ei ole. Pitävää näyttöä asiasta ei ole, suuntaan tai toiseen.[27] Jotkut lapsena ympärileikatut miehet käyvät leikkauksessa, jossa esinahka pyritään palauttamaan entiselleen. Ilmiö on harvinainen mutta yleistymään päin.[29]

SeksuaalisuusMuokkaa

Ympärileikkauksen on väitetty sekä lisäävän että vähentävän seksissä koettua nautintoa.[29][43] Esinahka on tuntoherkkä alue, joka poistoleikkauksen myötä menetetään. Leikkauksen vaikutus siittimen tuntoherkkyyteen ja seksuaaliseen nautintoon on kuitenkin kiistanalainen aihe. Tuntoherkkyyttä on vaikea mitata yksiselitteisellä mittarilla, ja seksielämään vaikuttavat ympärileikkauksen ohella monet muut seikat, joiden vaikutusta on tutkimuksissa vaikea neutraloida. Myös leikattavan pojan tai miehen ikä voi vaikuttaa asiaan.[43] Aiheesta tehdyt tutkimukset ovat enimmäkseen heikkolaatuisia.[44] Metodologisesti parhaiden tutkimusten perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, ettei vauvana tehty ympärileikkaus vähennä seksin aikana koettua nautintoa tai vahingoita seksuaalista suorituskykyä.[27][44] Tuntoaistin heikkeneminen tai arvenseudun arkuus ovat kuitenkin mahdollisia, joskin harvinaisia, komplikaatioita.[45]

Koska esinahka suojaa terskaa,[4] ympärileikatun miehen terskaan saattaa kehittyä kovan ihon kerros, mikä heikentää tuntoaistia. Leikkaamattomasta siittimestä poiketen ympärileikattu siitin ei luista emättimen sisäpintaa pitkin, ja miehen on siksi työnnyttävä naiseen rajummin, mikä voi aiheuttaa naiselle kipua.[46] Liukumista ja terskan kovettumista koskeva tutkimusnäyttö on puutteellista, joten lisää tutkimusta tarvitaan. Useimpien tutkimusten mukaan ympärileikkaus ei kuitenkaan lisää miehen eikä naisen yhdynnän aikana kokemaa kipua. Joidenkin tutkimusten mukaan ympärileikkaus vähentää yhdynnän aikana koettua kipua.[27]

Vuonna 2019 tehdyn meta-analyysin (Morris ym.) mukaan enemmistö naisista pitää ympärileikattua penistä parempana sekä seksuaalisen mielihyvän, ulkonäön että hygienian suhteen. Aineisto oli koottu lähinnä Afrikasta ja Pohjois-Amerikasta.[11] Niinikään vuonna 2019 julkaistussa meta-analyysissä (Grund ym.) huomautettiin, että ympärileikkauksen vaikutus koettuun seksuaaliseen mielihyvään riippuu ”kognitiivisista ja tunteellisista” seikoista. Alentuneen tartuntariskin vuoksi yhdyntä ympärileikatun miehen kanssa voi olla naiselle turvallisempi ja siten miellyttävämpi kokemus. Meta-analyysin mukaan aiheesta tehdyt tutkimukset tapaavat olla metodologisesti ongelmallisia eikä niistä voi tehdä lopullisia johtopäätöksiä.[47]

Vaikka ympärileikkausta on perusteltu seksuaalisuuden kontrolloimisella, ei ole näyttöä siitä, että ympärileikatut miehet masturboisivat muita vähemmän tai olisivat seksielämässä muita pidättyväisempiä.[19]

SuhtautuminenMuokkaa

SuosituksetMuokkaa

Alentuneen tartuntariskin vuoksi WHO suosittelee ympärileikkausta HIV:n pahimmin koettelemilla alueilla, Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.[2][24] WHO:n mukaan ympärileikkaus yksinään ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan myös muita keinoja, kuten ehkäisyä, ensiyhdynnän lykkäämistä sekä seksikumppanien määrän vähentämistä.[2]

Yhdysvalloissa lastenlääkärien kansallinen järjestö AAP (American Academy of Pediatrics) totesi vuonna 1971, ettei rutiininomaiselle ympärileikkaukselle ole lääketieteellisiä perusteita. Vuonna 2012 AAP uudisti suosituksiaan ja totesi, että ympärileikkauksella on saavutettavissa joitakin hygieniaan liittyviä hyötyjä.[2] AAP:n mukaan leikkauksen edut ovat riskejä suuremmat, mikä tekee leikkauksen saatavuudesta perusteltua. Järjestö ei kuitenkaan suosittele kaikkien poikalasten rutiininomaista leikkaamista, vaan kehottaa vanhempia päättämään asiasta itse. Suosituksen mukaan on tärkeää kertoa ympärileikkausta harkitseville sekä leikkauksen hyödyistä että haitoista. Lääketieteellisesti ei-välttämätön ympärileikkaus voidaan AAP:n mukaan tehdä vain, jos lapsi on terve ja voinniltaan vakaa.[39]

Muualla länsimaissa lääkärijärjestöt ovat yleensä suhtautuneet ympärileikkaukseen kielteisesti. Ruotsin lastenlääkäriliitto vaati vuonna 2012 lasten ei-lääketieteellisen ympärileikkaamisen kieltämistä ja piti sitä pahoinpitelynä, joka loukkaa poikien koskemattomuutta ja silpoo heidän sukuelimiään antamatta heidän päättää asiasta itse.[48] Alankomaiden kuninkaallisen lääkäriliiton mukaan ei-terapeuttinen poikien ympärileikkaus loukkaa lapsen oikeutta itsemääräämisoikeuteen ja ruumiilliseen koskemattomuuteen. Liitto kehottaa lääkäreitä kertomaan operaation lääketieteellisistä ja psykologisista riskeistä ja vakuuttavien lääketieteellisten hyötyjen puutteesta. Liiton mukaan poikien ympärileikkauksen kieltämiseen lailla on yhtä hyvät perusteet kuin tyttöjen sukupuolielinten silpomisen kohdalla.[49] Kanadan lastenlääkärijärjestön mukaan ympärileikkauksia ei pidä tehdä rutiininomaisesti, eikä leikkaukselle normaalioloissa ole lääketieteellistä perustetta.[50]

Suomen lääkäriliitto, Lastensuojelun keskusliitto sekä erilaiset miesjärjestöt ovat vaatineet ympärileikkauksen kieltämistä lailla, mikäli leikkaukselle ei ole lääketieteellistä perustetta.[51]

Sosiaaliset normitMuokkaa

Päätös lapsen ympärileikkaamisesta perustuu yleensä lähinnä sosiokulttuurisiin seikkoihin. Ympärileikkausta suosivissa yhteisöissä kyse on sosiaalisesta normista, jolloin ympärileikatun siittimen ulkonäköä yleensä pidetään koskematonta esinahkaa miellyttävämpänä.[4]

Vuonna 2019 tehdyssä meta-analyysissä (Morris ym.) havaittiin, että Yhdysvalloissa, Kanadassa, Australiassa ja useissa Afrikan maissa enemmistö naisista piti ympärileikattua penistä leikkaamatonta parempana. Meksikossa ja joillakin Afrikan alueilla enemmistö naisista piti asiaa yhdentekevänä. Ympärileikkauksen suosimista perusteltiin esimerkiksi ulkonäöllä, puhtaudella, alhaisemmalla tartuntariskillä sekä lisääntyneellä seksuaalisella mielihyvällä. Euroopassa dataa oli vain Tanskasta, joka oli samalla aineiston ainoa valtio, jossa enemmistö naisista piti leikkaamatonta penistä parempana. Aineistoon ei kuulunut yhtäkään Aasian tai Etelä-Amerikan valtiota.[11]

Vaikka ympärileikkaus olisi normi, leikkaamattomuudesta ei ilmeisesti aiheudu lapselle merkittävää psykologista haittaa.[4][29] Useimmat miehet ovat vanhempiensa päätökseen tyytyväisiä riippumatta siitä, onko heidät ympärileikattu vai [4]

Ympärileikkauksen vastustusMuokkaa

 
”Kenen ruumis, kenen oikeudet? Antaa poikien päättää.” Ympärileikkausta vastustava mielenosoitus Yhdysvalloissa.

Ympärileikkaus on kiistanalainen käytäntö. Lääketieteellisten hyötyjen lisäksi ympärileikkausta on puolustettu sen yhteisöllisellä merkityksellä. Vastustajat puolestaan katsovat, että vastasyntyneiden ympärileikkaamisen aiheuttama kipu, riski, hinta ja muut haitat ylittävät hyödyt. Ympärileikkauksessa tehdään pysyviä muutoksia lapsen kehoon, ja kriitikoiden mukaan päätös pitäisi tehdä vasta, kun lapsi on riittävän vanha ottamaan itse asiaan kantaa. Ympärileikkausta on vastustettu myös luonnollisuuden varjelemisen nimissä.[4]

Länsimaissa lääketiede alkoi kyseenalaistaa ympärileikkauksen tarpeellisuutta 1970-luvulta lähtien. Ympärileikkauksen keskeinen eettinen ongelma on kirurgisen leikkauksen suorittaminen terveelle lapselle, jolla ei ole mahdollisuutta lausua omaa näkemystään asiasta. Vaikka ympärileikkaus vähentää tiettyjen sairauksien riskiä, kyse ei ole hoidosta vaan ennaltaehkäisevästä toimenpiteestä. Toisaalta vanhempien toiveita on länsimaissa perinteisesti kunnioitettu, mikäli ne eivät aiheuta lapsen hyvinvoinnille ilmeistä haittaa.[4]

Ympärileikkauksen vastustajien mukaan infektiot, syöpäriski ja sukupuolitaudit olisivat vältettävissä henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimisella, eikä ympärileikkausta siksi voi perustella sen terveydellisillä eduilla. Mahdolliset terveysongelmat voidaan tarvittaessa hoitaa, sikäli kuin niitä aikanaan ilmenee. Esimerkiksi yhden virtsatietulehduksen estämiseen tarvitaan laskennallisesti noin 80 ympärileikkausta. Lisäksi leikkauksella on pieniä mutta todellisia terveysriskejä, jotka vastustajien mukaan ylittävät hyödyt.[4]

Euroopassa ja Yhdysvalloissa asenteet ovat 2000-luvulla muuttuneet ympärileikkausta vastustavaan suuntaan.[40] Juutalaisten parissa ympärileikkausta ei juurikaan kyseenalaisteta, mutta joitakin poikkeuksiakin on.[4] Jews Against Circumcision -järjestön mukaan suurin osa juutalaisista ei noudata uskonnollisia säädöksiä tiukasti, joten myös ympärileikkauksesta voidaan luopua tuhoamatta juutalaista uskontoa ja identiteettiä.[52] Islamin suuntauksista koranismi vastustaa ympärileikkausta ja vetoaa Koraaniin, joka ei mainitse ympärileikkausta vaan kuvailee Jumalan luoneen ihmisen täydelliseksi.[53]

Vastauksia arvosteluunMuokkaa

Ympärileikkauksen puolustajien mukaan terveyshyödyt ylittävät haitat. Vuonna 2019 julkaistussa (Morris ym.) artikkelissa arvioitiin, että ympärileikkauksien vaikutus Yhdysvalloissa oli sekä kansantalouden että -terveyden näkökulmasta positiivinen. Artikkelin kirjoittajat vertasivat ympärileikkauksen hyötyjen kiistämistä rokotevastaisuuteen ja ilmastonmuutoksen kieltämiseen ja huomauttivat, että Hippokrateen valan mukaan lääkärin velvollisuus ei ole pelkästään parantaa vaan myös ennaltaehkäistä sairauksia. Kirjoittajien mukaan ympärileikkausta voidaankin verrata rokotukseen: molempiin liittyy pieni terveysriski, mutta koko väestön tasolla ennaltaehkäisevät toimenpiteet vähentävät sairauksia ja kuolemantapauksia.[27]

Ympärileikkausten vastustajia on kritisoitu siitä, etteivät kaikki heidän väitteensä kestä tieteellistä tarkastelua. Yhdysvalloissa ympärileikkauksen vastustajat väittävät usein, että maassa kuolisi leikkauksien seurauksena vuosittain noin 117 poikaa. Väite perustuu oletukseen, että poikien tyttöjä korkeampi imeväisyyskuolleisuus johtuisi pelkästään ympärileikkauksesta. Sama epäsuhta toistuu kuitenkin myös niissä maissa, joissa ympärileikkaus on harvinainen. Myös lievempiä terveyshaittoja usein liioitellaan ja hyötyjä vähätellään. Erityisesti HIV-epidemian runtelemilla alueilla ympärileikkauksista luopumisella saattaisi olla tuhoisia seurauksia.[27]

Tyttöjen ympärileikkausMuokkaa

Ympärileikkaukseksi kutsutaan myös naisen sukuelinten ulko-osien poistoleikkausta, joka on yleinen eräissä Afrikan maissa.[3] Poikien ja tyttöjen ympärileikkausta verrataan joskus toisiinsa, ja molempia harjoitetaan lähinnä kulttuurisista syistä.[4] Poikien ympärileikkauksesta poiketen tyttöjen ympärileikkaus ei kuitenkaan vähennä sukupuoli-infektioiden riskiä vaan lisää sitä,[2] eikä toimenpiteellä tiettävästi ole lääketieteellisiä hyötyjä. Naisen sukuelinten silpominen aiheuttaa huomattavaa haittaa seksuaalisuudelle, ja sen keskeisenä motiivina on naisten alistaminen sekä heidän seksuaalisuutensa kontrolloiminen.[4]

LähteetMuokkaa

  • ”Circumcision”. Britannica Academic, Encyclopædia Britannica, 28.4.2015. Verkkoversio luettu 20.4.2021. (englanniksi)
  • Botkin, Jeffrey, R.: ”Circumcision, Male”. Encyclopedia of Bioethics, 1995. Encyclopedia.com, viitattu 20.4.2021. (englanniksi)
  • Doyle, D.: ”Ritual Male Circumcision: A Brief History”. J R Coll Physicians Edinb, 35. Royal College of Physicians of Edinburgh, 2005. (englanniksi)
  • Gollaher, David L.: Circumcision: A History of the World’s Most Controversial Surgery. Basic Books, 2000. Archive.org, viitattu 21.4.2021. (englanniksi)
  • Wensinck, A. J.: ”Khitan”. Teoksessa The Encyclopaedia of Islam, toim. Sir H. A. R. Gibb. Brill, 1967. Google-kirjat, viitattu 21.4.2021. (englanniksi)

ViitteetMuokkaa

  1. a b c Doyle 2005, s. 279.
  2. a b c d e f g h i j k l m n Encyclopædia Britannica: ”Circumcision” (2015).
  3. a b ympärileikkaus. Kielitoimiston sanakirja, 2020. Viitattu 20.4.2021.
  4. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y Botkin 1995.
  5. a b Doyle 2005, s. 280–281.
  6. a b c d Wensinck 1967, s. 20–22.
  7. a b c d e f g Male circumcision: Global trends and determinants of prevalence, safety and acceptability. World Health Organization, 2007. Viitattu 21.4.2021. (englanniksi)
  8. a b c d e f g Doyle 2005, s. 281.
  9. Doyle 2005, s. 279–280.
  10. Doyle 2005, s. 280, 284.
  11. a b c d e f g Morris, Brian J.; Hankins, Catherine A.; Lumbers, Eugenie R.; Mindel, Adrian; Klausner, Jeffrey D.; Krieger, John N. & Cox, Guy: Sex and Male Circumcision: Women’s Preferences Across Different Cultures and Countries: A Systematic Review. Sex Med, June 2019. Viitattu 21.4.2021. (englanniksi)
  12. Doyle 2005, s. 284.
  13. a b c d e f g h i j Doyle 2005, s. 280.
  14. a b c Gollaher 2000, s. 1–6.
  15. a b Aggleton, Peter: “Just a Snip”?: A Social History of Male Circumcision. Reproductive Health Matters, 17.5.2007. Viitattu 21.4.2021. (englanniksi)
  16. Herodotus: The History of Herodotus. Kääntänyt George Rawlinson. Viitattu 21.4.2021. (englanniksi)
  17. Uusivuosi ja loppiainen – Pelastaja saa nimen ja itämaan tietäjät saapuvat. Suomen evankelis-luterilainen kirkko, 19.12.2016. Viitattu 21.4.2021.
  18. Heikki Palva: ”Ympärileikkaus”, Raamatun tietosanasto, s. 408. WSOY, 1995. ISBN 951-0-20131-6.
  19. a b c d e f Heusala, Kari: Vaikuttaako ympärileikkaus seksuaaliseen nautintoon? MTV3, 15.12.2006. Viitattu 20.4.2021. (englanniksi)
  20. The Guide of the Perplexed, by Moses Maimonides, translated by Shlomo Pines. University of Chicago, 1963. The Circumcision Reference Library, 3.11.2006. Viitattu 21.4.2021. (englanniksi)
  21. a b c d e f Doyle 2005, s. 281–283.
  22. Doyle 2005, s. 279–280.
  23. Doyle 2005, s. 283–284.
  24. a b WHO and UNAIDS announce recommendations from expert consultation on male circumcision for HIV prevention. World Health Organization, maaliskuu 2007. Viitattu 25.4.2021. (englanniksi)
  25. Morris, Brian J.; Wamai, Richard G.; Henebeng, Esther B.; Tobian, Aaron A. R.; Klausner, Jeffrey D.; Banerjee, Joya & Hankins, Catherine A.: Estimation of country-specific and global prevalence of male circumcision. Population Health Metrics, 1.3.2016. Viitattu 20.4.2021. (englanniksi)
  26. Rabin, Roni Caryn: Steep Drop Seen in Circumcisions in U.S. The New York Times. 16.8.2010. Viitattu 1.9.2010. (englanniksi)
  27. a b c d e f g h i Morris, Brian J.; Moreton, Stephen & Krieger, John N.: Critical evaluation of arguments opposing male circumcision: A systematic review. Journal of Evidence-Based Medicine, November 2019. Viitattu 21.4.2021. (englanniksi)
  28. Kolehmainen, Maija; Taskinen, Seppo & Lindell, Ossi: Esinahan kirurgia. Duodecim 2010, 126, sivut 75–83. Viitattu 21.4.2021.
  29. a b c d e f g h i j Circumcision: A guide for parents. The Royal Australasian College of Physicians. Viitattu 21.4.2021. (englanniksi)
  30. Eric Werker; Amrita Ahuja; Brian Wendell: Male Circumcision and AIDS: The Macroeconomic Impact of a Health Crisis hbs.edu. October, 2006. Viitattu 8. joulukuuta 2006. (englanniksi)
  31. Grund, Jonathan M.; Bryant, Tyler S.; Jackson, Inimfron; Curran, Kelly; Bock, Naomi; Toledo, Carlos; Taliano, Joanna; Zhou, Sheng; del Campo, Jorge Martin; Yang, Ling; Kivumbi, Apollo; Li, Peizi; Pals, Sherri & Davis, Stephanie M.: Association between male circumcision and women’s biomedical health outcomes: a systematic review. Lancet Glob Health, November 2017. Viitattu 25.4.2021. (englanniksi)
  32. Ahdas esinahka. Terveyskylä. Viitattu 21.4.2021.
  33. Pabalan, N.; Singian, E.; Jarjanazi, H. & Pahanini-Hill A.: Association of male circumcision with risk of prostate cancer: a meta-analysis. Prostrate Cancer and Prostratic Diseases, 28.7.2015. Viitattu 25.4.2021. (englanniksi)
  34. Li, Yu-Dan; Teng, Yang; Dai, Yu & Ding, Hui: The Association of Circumcision and Prostate Cancer A Meta-Analysis. Asian Pacific Journal of Cancer Prevention, August 2016. Viitattu 25.4.2021. (englanniksi)
  35. Uthman, Olalekan A.; Popoola, Taiwo Aderemi; Uthman, Mubashir M. B. & Aremu, Olatunde: Economic Evaluations of Adult Male Circumcision for Prevention of Heterosexual Acquisition of HIV in Men in Sub-Saharan Africa: A Systematic Review. PLoS One, 2010. Viitattu 25.4.2021. (englanniksi)
  36. Tobian, Aaron A. R.; Kacker, Seema & Quinn, Thomas C.: Male Circumcision: A Globally Relevant but Under-Utilized Method for the Prevention of HIV and Other Sexually Transmitted Infections. Annual Review of Medicine, 16.9.2013. Viitattu 25.4.2021. (englanniksi)
  37. Bossio, Jennifer A.; Pukall, Caroline, F. & Steele, Stephen: A Review of the Current State of the Male Circumcision Literature. The Journal of Sexual Medicine. Viitattu 1.12.2014. (englanniksi)
  38. Lääkärit ympärileikkausta vastaan, 2008, Sexpo.fi 25.11.2008, luku 5, Englanninkielinen versio suorin lähdeviitelinkein
  39. a b c d Male Circumcision. Pediatrics, September 2012. Viitattu 20.4.2021. (englanniksi)
  40. a b Rabin, Roni Caryn: Benefits of Circumcision Are Said to Outweigh Risks. The New York Times, 27.8.2012. Viitattu 21.4.2021. (englanniksi)
  41. Law vs tradition in circumcision debacle. The Mail and Guardian, Johannesburg, 8.12.2003. Viitattu 20.4.2021. (englanniksi)
  42. a b Otterman, Sharon: Denouncing City’s Move to Regulate Circumcision. The New York Times, 12.9.2012. Viitattu 20.4.2021. (englanniksi)
  43. a b Dave, Sumit; Afshar, Kourosh; Braga, Luis H. & Anderson, Peter: Canadian Urological Association guideline on the care of the normal foreskin and neonatal circumcision in Canadian infants. Canadian Urological Association Journal, February 2018. Viitattu 25.4.2021. (englanniksi)
  44. a b Tian, Ye; Liu, Wei; Wang Jian-Zhong; Wazir, Romel; Yue, Xuan & Wang Kun-Jie: Effects of circumcision on male sexual functions: a systematic review and meta-analysis. Asian Journal of Andrology, September 2013. Viitattu 25.4.2021. (englanniksi)
  45. Circumcision in men. NHS. Viitattu 25.4.2021. (englanniksi)
  46. Ebdrup, Niels: Male circumcision leads to a bad sex life. Science Nordic, 14.11.2011. Viitattu 20.4.2021. (englanniksi)
  47. Grund, Jonathan M.; Bryant, Tyler S.; Toledo, Carlos; Jackson, Inimfon; Curran, Kelly; Zhou, Shen; del Campo, Jorge Martin; Yang, Ling; Kivumbi, Apollo; Li, Peizi; Bock, Naomi; Taliano, Joanna & Davis, Stephanie M.: Association of Male Circumcision with Women’s Knowledge of its Biomedical Effects and With Their Sexual Satisfaction and Function: A Systematic Review. AIDS Behav., 2019. Viitattu 21.4.2021. (englanniksi)
  48. Guibourg, Clara: Swedish docs in circumcision protest The Local. 19.2.2012. Viitattu 16.3.2020. (englanniksi)
  49. Non-therapeutic circumcision of male minors (2010) 12 June 2010. KNMG.
  50. Circumcision: Information for parents Caring for kids. Canadian Paediatric Society. ”After reviewing the scientific evidence for and against circumcision, the CPS does not recommend routine circumcision for newborn boys. Many paediatricians no longer perform circumcisions.” Viitattu 21.1.2012.
  51. Salokorpi, Jussi: Kansalaisjärjestöt kieltäisivät ympärileikkaukset, Yle.fi, 2.3.2012. Viitattu 20.4.2021.
  52. Jews Against Circumcision. Reykjavik, 25.3.2018. Viitattu 25.4.2021. (englanniksi)
  53. Circumcision - Does the Qur'an Approve it? QuranicPath, 2011. Viitattu 20.4.2021. (englanniksi)