Ra

egyptiläisen mytologian auringonjumala
Tämä artikkeli kertoo muinaisen Egyptin jumalasta. Sanan muista merkityksistä katso täsmennyssivua.
Ra hieroglyfein
D21
D36
N5A40

tai pelkästään
C1

tai
C2

tai
N5

Ra eli Re on yksi vanhimmista muinaisessa Egyptissä palvotuista jumalista. Ra oli auringonjumala[1], mutta Rata palvottiin alun perin luojajumalana Heliopoliissa (muinaisegyptinkieliseltä nimeltään Iunu).

Ilmenemismuodot muokkaa

 
Ra-jumala

Ra kuvattiin yleensä egyptiläisessä taiteessa haukkapäisenä ihmisenä, jonka pään yläpuolella oli auringonkehrä ja sitä ympäröivä käärme. Hänet kuvattiin usein kantamassa was-sauvaa. Tämä Ran ilmenemismuoto on helposti sotkettavissa Horuksen vastaavaan ilmenemismuotoon. Ra ja Horus liittyivätkin läheisesti ominaisuuksiltaan toisiinsa. Ralla oli myös muita esiintymismuotoja mm. oinaspäinen auringon kehrää kantava ihminen ja skarabeen (sontiainen) pyörittämä auringon kehrä. Ihmiskunnan tuhoamisen myytissä Ra kuvataan jo vanhana miehenä, mutta jonka luut ovat hopeaa, liha kultaa ja hiukset jalokiviä.

Vaikutus yhteiskuntaan muokkaa

Ra oli muinaisegyptiläisessä uskonnossa yksi tärkeimmistä jumalista. Muinaisegyptiläiset pitivät aurinkoa hyvin tärkeänä maansa hyvinvoinnin kannalta. Muinaisegyptiläisillä oli tapana selittää luonnossa tapahtuvia ilmiöitä jumaluuksien kautta. Auringon jumalia oli monia, mutta Ra nousi eniten palvotuksi auringon jumalaksi. Neljännen dynastian aikana hallinnut Djedefra (n. 2566–2558 eaa.) otti käyttöön uuden nimikäytännön, jossa yhtenä faaraon viidestä nimestä oli "Ran poika". Ran nimen ottivat käyttöön myös useat myöhemmät faaraot osana nimeään mm. Ramses II (Rasta syntynyt), jonka hallitsijanimi oli Usermaatra (Ran oikeudenmukaisuus on vahva).

Faaraot halusivat kuolemansa jälkeen mahdollisimman lähelle Ra-jumalaa. Siksi pyramideista tehtiin teräväkärkisiä. Myös obeliskit kuvaavat pyrkimystä kohti Rata.[1]

Aurinkolaiva-myytti muokkaa

Muinaisegyptiläisillä oli monia eri myyttejä siitä, kuinka aurinko matkasi taivaan halki. Yleisin näistä oli kuitenkin ns. Aurinkolaiva-myytti. Tässä myytissä aurinko nähdään laivana, jolla monet eri jumalat purjehtivat vuorokauden 24 portin läpi. Päivällä Aurinkolaiva purjehtii taivaan halki ja illan koittaessa se joutuu kulkemaan tuonpuoleisen läpi, jossa aurinkolaivan jäsenet taistelevat pimeyden voimia vastaan. Pahimpana Ran vihollisena nähtiin Apep-käärme, joka yritti nielaista auringon, näin saattaen voimaan ikuisen pimeyden maan päällä. Mikäli Aurinkolaivan miehistö kuitenkin selviytyi taistelusta voitokkaana, pääsi Aurinkolaiva poistumaan tuonpuoleisesta kuljettuaan yön 12 portin läpi ja nousemaan taas aamulla taivaalle. Mikäli taistelu pimeyden voimia vastaan kesti tavallista pidempään (auringonpimennys tai pilvinen päivä), saattoi Aurinkolaiva jäädä manalaan koko päiväksi, jolloin aurinko ei paistanut. Kuitenkin lopulta pimeyden voimat voitettiin ja Aurinkolaiva pääsi taas nousemaan taivaalle.

Ra ja muut jumalat muokkaa

Ra yhdistettiin erityisesti Uuden valtakunnan (n. 1550–1069 eaa.) useisiinkiin muihin jumaliin. Tätä yhdistämistä kutsutaan synkretismiksi. Monet egyptologit uskovat, että tällaisen jumalien liittämisen takana ovat monesti olleet erilaiset poliittiset liittoumat mm. eri kaupunkien välillä.

Merkittävin Ran synkretisoitu muoto lienee Amon-jumalan kanssa yhdistettäessä syntynyt Amon-Ra. Amon oli Uuden valtakunnan aikana hyvin tärkeässä asemassa, sillä se oli Thebassa palvottu pääjumala jonka papistolla oli hyvin paljon vaikutusvaltaa. Yhteenliitettynä Amon-Rasta tuli todellinen jumalten kuningas.

Toinen merkitykseltään suuri yhdistetty muoto oli Horakhty (kahden horisontin Horus) -jumalan kanssa tapahtunut. Horakhty oli haukkajumala niin kuin Rakin, joten oli luonnollista sulauttaa ne yhdeksi Ra-Horakhty auringon jumalaksi.

Uuden valtakunnan aikaisissa Kuninkaiden laaksoon tehdyissä faaraoiden haudoissa esiintyvässä "Ran litaniassa" Ra yhdistetään myös läheisesti Osiris-jumalaan.

Ran vastakohta oli Anubis, yön jumala.

Ran silmä muokkaa

Ran silmä koettiin usein lähes itsenäiseksi jumaluudeksi, joka pystyi toimimaan oman tahtonsa mukaan. Yleensä Ran silmä yhdistettiin joko Hathoriin sen lempeämmässä muodossa tai Sekhmetiin sen raivoisassa muodossa. Ra lähetti myytissä silmänsä tuhoamaan ihmiskuntaa. Tässä tapauksessa silmä toimi itsenäisesti eikä ollut Ran suorassa kontrollissa.

Ihmiskunnan tuhon myytti muokkaa

Ihmiskunnan tuhon myytin kerrotaan sijoittuvaan aikaan, jolloin Ra oli sekä jumalten että ihmisten maan kuninkaana. Koska Ra oli maan päällä ihmisen muodossa, hänen kehonsa oli myös vanheneva. Hallittuaan tuhansia vuosia maan päällä hän tuli vanhaksi, ja ihmiset alkoivat nauraa hänelle. He pilkkasivat ja solvasivat Rata ja vaativat uutta hallitsijaa, joka olisi ollut Ran suurin vihollinen käärmemäinen jumala Apep. Kuultuaan ihmiskunnan suunnittelevan kapinaa häntä vastaan Ran ensimmäinen ajatus oli tuhota kaikki ihmiset, mutta hän päätti kuitenkin kysyä ensin neuvoa. Ra kutsui koolle muita jumaluuksia, joiden joukossa tuli olla Shu, Tefnut, Geb, Nut, Nun ja etenkin jumalatar, jota hän kutsui silmäkseen (jumalatar Hathor lempeässä muodossaan tai Sekhmet raivoisassa muodossaan).

Jumalat saapuivat palatsiin ja kumarsivat Ran edessä, joka kysyi heiltä neuvoa. Yksimielisesti jumalat ehdottivat, että Ra lähettäisi silmänsä teurastamaan ihmiset, jotka yrittivät paeta aavikolle. Ra päätti toimia neuvon mukaan ja lähetti silmänsä tuhoamaan ihmisiä.

Vuorokauden jatkuneen teurastuksen jälkeen Ra kuitenkin alkoi tuntea myötätuntoa ihmisiä kohtaan ja koki, että ihmisille oli jo näytetty, kenellä valta todella oli. Hänen silmänsä, joka nyt oli Sekhmet, oli kuitenkin vallannut verenhimo, eikä Ra pystynyt enää pysäyttämään jumalatarta, joka oli valmis tuhoamaan koko ihmiskunnan. Ra päätti toimia, ennen kuin tämä tulisi tapahtumaan. Hän lähetti nopean lähettilään Assuaniin hakemaan suuren määrän punaista okraa ja viemään sen Ran temppeliin Heliopoliissa, jossa Ran ylipappi komensi apulaisensa murskaamaan okran hienojakoiseksi jauheeksi ja valmistamaan 7 000 ruukkua olutta. Koko yön jatkuneen urakan jälkeen olut oli valmista, ja siihen sekoitettiin hienoksi jauhettu okra, joka värjäsi sen punaiseksi. Ra heräsi hyvin aikaisin aamulla ja käski kaataa valmistetun oluen pelloille, joille Sekhmetin oli määrä palata jatkamaan teurastustaan.

Saapuessa paikalle Sekhmet huomasi punaiseksi värjätyn oluen ja luuli sitä ihmisen vereksi. Juotuaan ahnaasti kaiken oluen jumalatar tuli niin vahvaan humalaan, että hän ei muistanut enää tehtäväänsä, vaan nukahti pellon reunaan.

Näin Ra oli myytin mukaan pelastanut ihmiskunnan ja rauhoittanut jumalattaren, mutta kokemus oli ollut hänelle liikaa. Hän halusi luovuttaa vallan Thotille, jonka tuli opettaa ihmisille kirjoitustaitoa, ja siirtyi pyhän lehmän selässä taivaalle, missä hän ryhtyi johtamaan Aurinkolaivaa.

Lähteet muokkaa

  1. a b J. W. Fuchs: MMM Antiikin sanakirja, s. 239. Suomentanut Marja Itkonen-Kaila. Otava, 1972.

Aiheesta muualla muokkaa