Egyptin mytologiassa Sekhmet tai Sachmis oli alun perin soturijumalatar sekä parantava jumalatar Ylä-Egyptissä. Hänet on kuvattu naarasleijonaksi, hurjimmaksi metsästäjäksi. Sanottiin, että hänen hengityksensä loi aavikon. Hän oli faraoiden suojelija ja johti heidät sodankäyntiin.[1][2]

Sekhmet
Sekhmet kuvattuna leijonapäisenä naisena auringonkiekko ja ureus-käärme päässään.
Sekhmet kuvattuna leijonapäisenä naisena
auringonkiekko ja ureus-käärme päässään.
Hieroglyfein
S42Aa1
X1
H8I12
Kulttikeskus
Memfis, Leontopolis
Roolit
sota
parantaminen

Sekhmet on myös auringon jumalatar, jota joskus kutsutaan auringonjumala Ran tyttäreksi ja liitetään usein myös jumalattariin Hathor ja Bast. Sekhmet kantaa aurinkolevyä ja Uraeusta, mikä rinnastaa hänet Wadjetiin ja kuninkaallisiin.[1][2]

Sekhmet-nimi tulee Muinaisen Egyptin sanasta "Sekhem", joka tarkoittaa "voimaa". Sekhmet-nimi sopii hänen virkaansa ja tarkoittaa "(hän joka on) voimakas". Hän sai myös muita nimikkeitä kuten "(Yksi), jonka edessä pahuus vapisee", "Pelon rakastajatar", "Verilöylyn valtiatar" ja "Hän joka raatelee".[1][2]

Ihmiskunnan tuhon myytissä Sekhmet oli raivostunut ja pysäyttämätön ja melkein tappoi kaikki ihmiset.[3]

Sekhmetin graniittipatsas Luksorin temppelistä, 1403–1365 eaa. Kööpenhaminan Kansallismuseo.

LähteetMuokkaa

  1. a b c Sekhmet Crystainks. Viitattu 31.7.2018.
  2. a b c Hill, J: Sekhmet Ancient Egyptian Online. 2008. Viitattu 31.7.2018.
  3. Egyptian Gods: Sekhmet Egyptian-Gods.org. Viitattu 31.7.2018.

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sekhmet.
  • Sekhmet Encyclopædia Britannica. Viitattu 31.7.2018.
  • Butler, Edward P.: Sekhmet Henadology -blogi. Viitattu 31.7.2018.
Tämä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.