Muslimi

islamin uskon tunnustaja

Muslimi (arab. مسلم‎) on islaminuskon tunnustaja. Kyseessä on johdos sanajuuresta S-L-M, jonka yksi johdannainen on Jumalalle alistumista tarkoittava "islam". "Muslimi" vuorostaan tarkoittaa ”hän, joka alistuu (Jumalalle)”. [1]

Muslimeja moskeijassa.

Vanhemmassa kielessä on käytetty myös muotoa "musulmaani", joka pohjautuu persian kieleen.[2] Vanhahtava muoto on myös muhamettilainen[3] sekä muhammedinuskoinen.[4] Vaikka kielitoimiston sanakirjan mukaan "muhamettilainen" on neutraali sana, jotkut muslimit ovat alkaneet pitää sitä loukkaavana.[5] Alentavana ja kolonialistisena englanninkieliset muslimit pitävät sanaa ”moslem”, joka vielä 1990-luvulla oli hyväksytympi nimitys kuin ”muslim”.[6][7]

Sana ”muslimi” esiintyy ensimmäisen kerran vuonna 741 arabialaisessa piirtokirjoituksessa (Ayn al-Jarr). Sitä ennen niissä käytettiin ilmaisua ”uskova”.[8] Kristillisissä teksteissä se esiintyy ensimmäisen kerran vuonna 775 ellei oteta lukuun John Nikiuslaisen kronikkaa vuodelta 690, missä sana luultavasti on myöhempi lisäys.[9]

Muslimien uskonnollisuus

muokkaa
Pääartikkeli: Muslimien uskonnollisuus

Kansainvälisen kyselytutkimuksen mukaan muslimiksi ilmoittautuvat henkilöt osallistuvat laajasti islamilaiseen uskonnonharjoitukseen ja uskovat islamin keskeisiin oppeihin. Uskonnon ilmoitti omassa elämässään tärkeäksi 80–90 prosenttia muslimeista eri maissa.[10] Moskeijassa muslimeista kävi viikoittain 43–71 prosenttia ja Koraania luki päivittäin 39–59 prosenttia. [11]

Islamin viisi peruspilaria kertovat muslimin tärkeimmät velvollisuudet, joita tekemällä uskova hankkii ansioita päästäkseen Paratiisiin. Nämä viisi asiaa ovat uskontunnustus, rukous, paasto, almuvero ja pyhiinvaellus. Muslimit kaikkialla maailmassa ovat vahvasti sitoutuneet niihin. Pyhiinvaellus Mekkaan on käytännön syitä kuitenkin useimpien ulottumattomissa. Uskontunnustus on peruspilari, johon muslimit ovat vahvimmin sitoutuneet. Sen sisältönä on usko yhteen Jumalaan ja Muhammediin hänen profeettanaan. Šiioilla se sisältää myös maininnan Alista. Islamin syntyalueilla eli Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa muslimit sitoutuivat yksimielisesti uskontunnustuksen sisältöön, mutta Balkanilla jo 15 % muslimeista katsoi luopuneensa siitä.[12]

Islamin ytimessä on ajatus Jumalan lain eli šarian mukaisesta elämästä koko yhteiskunnassa. Sitä kannatettiin eniten Etelä-Aasiassa (84 %), sitten Kaakkois-Aasiassa (77 %) sekä Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa (74 %). Vähemmän ajatus sai tukea Saharan eteläpuolella (64 %), Balkanilla (18 %) ja Keski-Aasiassa (12 %). Yksittäisistä maista šarian kannatus oli suurinta Afganistanissa (99 %), Irakissa (91 %) ja Palestiinassa (89 %), kun kyse oli maista, joissa islam oli valtauskonto. Maissa, joissa islamilla ei ollut virallista asemaa, šarian kannatus oli vähäisempää, esimerkiksi Libanonissa 29 % ja Turkissa 12 % (aineisto koottiin vuosina 2011-2012).[13]

Muslimien lukumäärä

muokkaa

Muslimeja on nykyisin noin 2 miljardia, [14] vaikka vielä 1900-luvun alussa heitä oli ainoastaan 200 miljoonaa.[15] Muutos on johtunut melkein yksinomaan väestönkasvusta muslimiväestöjen keskuudessa. Lähetystyö ei ole varsinaisesti kuulunut islamiin, vaikka nykyaikana sitäkin tapahtuu.[16] Suurimmat muslimien lukumäärät maittain näkyvät seuraavasta taulukosta.

Valtio Muslimeita(lukumäärä) Lähde
  Indonesia 227 226 404 [17]
  Pakistan 197 547 566 [18]
  Intia 189 000 000 [19]
  Bangladesh 148 607 000 [20]
  Nigeria 95 316 131 [21]
  Egypti 87 336 965 [22]
  Iran 81 529 435 [23]
  Turkki 80 683 525 [24]
  Kiina 50 000 000 [25]
  Algeria 40 559 749 [26]
  Irak 38 800 190 [27]
  Etiopia 35 713 657 [28]
  Afganistan 34 022 437 [29]
  Marokko 33 646 788 [30]
  Sudan 30 490 000 [31]
  Jemen 27 784 498 [32]
  Saudi-Arabia 27 143 182 [33]
  Uzbekistan 26 550 000 [31]
  Malesia 19 237 161 [34]
  Syyria 18 930 000 [31]
Muu maailma 287 230 000 [31]

Muslimien lukumäärät islamin suuntauksen mukaan

muokkaa

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Lewis, 2009, s. 8
  2. Hämeen-Anttila, Jaakko: Islam: Taskusanakirja, s. 24. Helsinki: Basam Books, 2001. ISBN 952-9842-60-0
  3. muhamettilainen Kielitoimiston sanakirja. 2024. Viitattu 27.11.2024.
  4. Historia – Suomen Islam-seurakunta tatar.fi. Viitattu 30.11.2017.
  5. Lyhyt johdatus Islamiin Islamopas. 2024. Viitattu 28.11.2024.
  6. Yii-Ann Christine Chen: Why Do People Say Muslim Now Instead of Moslem? History News Network. 8.7.2002. Columbian College of Arts And Sciences. (englanniksi)
  7. Ziauddin Sardar: Introducing Islam: A Graphic Guide Icon Books (elektroninen versio). 2004. (englanniksi)
  8. Hoyland, Robert: The content and context of early arabic inscriptions. Jerusalem Studies in Arabic and Islam, 1997, 21. vsk, s. 77-102. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  9. Nevo & Koren 2003, s. 233-235
  10. Pew Research Center, 2012, Executive summary; Pew Research Center, 2012, Complete Report PDF, s. 40
  11. Pew Research Center, 2012; Executive summary, Complete Report PDF
  12. Pew Research Center, 2012; Executive summary, Complete Report PDF
  13. Pew Research Center, 2013
  14. Pew Research Center, 2017
  15. Hurgronje, 1916, s. 7
  16. Jaakko Hämeen-Anttila: Islamin käsikirja, s. 54–55. Otava, 2004.
  17. The World Factbook — Central Intelligence Agency cia.gov. Arkistoitu 10.12.2008. Viitattu 24.5.2017. (englanti)
  18. The World Factbook — Central Intelligence Agency cia.gov. Arkistoitu 3.7.2015. Viitattu 5.11.2017. (englanti)
  19. Muslim Population in India - Muslims in Indian States indiaonlinepages.com. Arkistoitu 8.9.2017. Viitattu 4.10.2017.
  20. The Future of the Global Muslim Population. Pew Research Center's Religion & Public Life Project, 15.1.2011. Artikkelin verkkoversio. Arkistoitu 24.5.2017. (englanti)
  21. The World Factbook cia.gov. Arkistoitu 29.3.2019. Viitattu 31.12.2017.
  22. The World Factbook cia.gov. Arkistoitu 11.6.2008. Viitattu 31.12.2017.
  23. The World Factbook cia.gov. Arkistoitu 19.11.2012. Viitattu 31.12.2017.
  24. The World Factbook cia.gov. Arkistoitu 20.9.2017. Viitattu 31.12.2017.
  25. United Nations High Commissioner for Refugees: Refworld - 2010 Report on International Religious Freedom - China (includes Tibet Hong Kong Macau) unhcr.org. Arkistoitu 17.10.2012. Viitattu 14.2.2015.
  26. The World Factbook cia.gov. Arkistoitu 30.9.2012. Viitattu 14.2.2015.
  27. The World Factbook cia.gov. Arkistoitu 13.5.2009. Viitattu 14.2.2015.
  28. The World Factbook cia.gov. Arkistoitu 23.2.2011. Viitattu 14.2.2015.
  29. The World Factbook cia.gov. Arkistoitu 20.9.2017. Viitattu 14.2.2015.
  30. The World Factbook cia.gov. Arkistoitu 18.12.2018. Viitattu 14.2.2015.
  31. a b c d The Future of World Religions: Population Growth Projections, 2010–2050 2 April 2015. Pew Research Center. Arkistoitu 22.2.2017. Viitattu 22.2.2017.
  32. The World Factbook cia.gov. Arkistoitu 12 June 2007. Viitattu 14.2.2015.
  33. The World Factbook cia.gov. Arkistoitu 22.5.2010. Viitattu 14.2.2015.
  34. The World Factbook cia.gov. Arkistoitu 28.12.2010. Viitattu 14.2.2015.
  35. a b Mapping the Global Muslim Population: A Report on the Size and Distribution of the World's Muslim Population .10.2009. Pew Research Center. Arkistoitu 5.2.2017. Viitattu 22.2.2017.
  36. a b Chapter 1: Religious Affiliation 9.8.2012. Pew Research Center's Religion & Public Life Project. Arkistoitu 26.12.2016. Viitattu 4.9.2013.
  37. * Breach of Faith, s. 8. Human Rights Watch, 2005. Teoksen verkkoversio (viitattu 29.3.2014).
  38. Number of Muslim by country nationmaster.com. Arkistoitu 3.7.2007. Viitattu 30.5.2007.

Aiheesta muualla

muokkaa