Avaa päävalikko

UskontunnustusMuokkaa

Uskontunnustus koostuu sunnalaisuudessa kahdesta osasta, joista ensimmäinen määrittelee islamin monoteiseksi uskonnoksi ja toinen osa täsmentää Muhammedin Jumalan sanan ja hänen lakinsa välittäjäksi: arab. لَا إِلٰهَ إِلَّا ٱلله مُحَمَّدٌ رَسُولُ ٱلله‎, lā ʾilāha ʾillā llāh muḥammadun rasūlu llāh, "Ei ole muuta jumalaa kuin Jumala ja Muhammad on Hänen lähettiläänsä". Šiialaiset lisäävät uskonnontunnustukseen lauseen arab. عَلِيٌّ وَلِي ٱلله‎, ʿaliyyun walī llāh, "...ja Ali on Jumalan ystävä". Viimeksi mainittu määrittelee Alin ja sitä kautta koko imaamiketjun.[2]

Uskontunnustuksen ensimmäisen osan lause" Ei ole muuta jumalaa kuin Jumala" (Non deus nisi Deus solus) tavataan 300-luvulta lähtien yleisenä juutalais-kristillisestä kirjallisuudesta ja etenkin samarialaisesta liturgiasta.[3][4] Lauseen merkityksen voisi tarkemmin kääntää myös niin, että on vain yksi Jumala.

RituaaliMuokkaa

Aikuisiällä muslimiksi kääntyvä henkilö lausuu šahadan ääneen muslimitodistajien läsnä ollessa osoituksena siirtymisestään islamiin. Perinteisimmän tulkinnan mukaisesti kerran kahden todistajan läsnä ollessa lausuttu šahada riittää muslimiksi tulemiseen. Lausuminen suoritetaan tavallisesti moskeijassa.

Šahada islamilaisten valtioiden lipuissaMuokkaa

Šahadan ehdotMuokkaa

  • Al-`Ilm (Tietämys)
  • Al-Yaqeen (Varmuus)
  • Al-Ikhlaas (Vilpittömyys)
  • Al-Sidq (Totuudenmukaisuus)
  • Al-Mahabbah (Rakkaus)
  • Al-Inqiad (Alistuminen)
  • Al-Qubool (Hyväksyminen)

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Ibn Hisham: Profeetta Muhammadin elämäkerta. Suom. Jaakko Hämeen-Anttila, s. 385. Basam Books, 1999.
  2. Hämeen-Anttila, Islamin käsikirja, sivut 110-111
  3. Y. Nevo & J. Koren: Crossroads to Islam, s. 271. Prometheus Books, 2003.
  4. Ibn Warraq: The origins of the Quran, s. 31. Prometheus, 1998.