Avaa päävalikko

Islamin viisi peruspilaria

Islamin viisi peruspilaria kertovat muslimin tärkeimmät velvollisuudet. Ne ovat uskontunnustus, rukous, paasto, almuvero ja pyhiinvaellus. Ilmaisu tiivistää ne viisi asiaa, joita tekemällä uskova voi parhaiten hankkia ansioita päästäkseen Paratiisiin. Almuveroa lukuun ottamatta velvollisuudet ovat luonteeltaan rituaalisia ja koskevat itse uskonnon harjoittamista.

Islam on tekoja korostava eli "ortopraktinen" uskonto, kun taas kristinusko painottaa oikeaa uskoa eli "ortodoksiaa". Alistuminen Jumalan tahtoon ilmenee ja palkitaan muslimeilla tekoina, ei uskomisena.

Alkuperä ja luonneMuokkaa

Islaminuskon mukaan koko islamin sisältö on saatu profeetta Muhammedilta (n. 570-632), joka jakoi julistuksensa kahteen osaan, ilmestyksiin ja muihin puheisiin. Ilmestykset koottiin parikymmentä vuotta profeetan kuoleman jälkeen Koraaniksi, jonka katsotaan sisältävän kaikki ilmoitukset sanatarkasti. Muut puheet ja ohjeet pidettiin mielessä ja kirjoitettiin muistiin vasta kaksisataa vuotta myöhemmin.

Koraani kertoo vain vähän tai ei mitään islamin tärkeimmistä rituaaleista. Kirjasta puuttuu esimerkiksi islamin uskontunnustus (šahada). Tiedot on etsittävä 800-luvulla kootusta muistitiedosta. Viiden peruspilarin käsite löytyy kokoelmasta Sahih Muslim.[1]

»Islam on rakennettu viidelle peruspilarille: todistus, ettei ole muuta jumalaa kuin Jumala ja Muhammad on Jumalan Lähettiläs, rukousten suoritus, almuveron maksu, pyhiinvaellus Huoneeseen ja paasto ramadan-kuussa.»
(Sahih Muslim book 1: hadith 20)

Pilarit ilmaisevat islamilaisen lain, šarian, tärkeimmän sisällön. Pilareista neljä liittyy suoraan uskonnon harjoittamisen muotoihin, ja vain almuverolla on myös sosiaalinen ja yhteiskunnallinen ulottuvuus. Islam on kokonaisvaltainen oppi, joka murtaa rajat politiikan ja uskonnon sekä henkilökohtaisen ja julkisen välillä. Pilarit osoittavat islamin suuntautumista pois tästä maailmasta kohti tuonpuoleista. Islam on lakiuskonto, jossa muodollinen lakien noudattaminen riittää siihen, että ihminen voi päästä Paratiisiin. Islamin mystinen suuntaus suufilaisuus on syventänyt tätä käsitystä ja esittää ulkoisten rituaalien symboloivan sisäistä matkaa kohti Jumalaa, äärimmäistä ja ainoaa todellisuutta.[2]

Uskonnolliset velvollisuudet koskevat täysipainoisesti aikuisia ja toimintakykyisiä muslimeita. Alaikäisille, sairaille, köyhille, matkustavaisille, menstruoiville ja muille vastaaville ryhmille suodaan heidän tilanteensa mukaisia helpotuksia.[3].[4] Rituaalit ovat korostuneen julkisia siten, että rukoilu tapahtuu mielellään yhdessä muiden kanssa, järjestyneessä rivimuodostelmassa, samassa tahdissa ja näkyviä liikkeitä tehden. Myös muslimin pukeutuminen ja kehonhoito on säänneltyä ihon karvoitusta myöten. [5] Rukousten näkyvyys ja muslimin ulkonäkö auttavat tunnistamaan toiset muslimit ja helpottavat keskinäistä valvontaa lakien noudattamisesta.

Sunnalaisen islamin peruspilaritMuokkaa

Šarian keskeisin sisältö ilmaistaan sunni-islamin viitenä pilarina. Uskonsotaa eli jihadia kutsutaan toisinaan myös sunnilaisuuden kuudenneksi pilariksi.[6]

  • Šahada eli uskontunnustus koostuu sunnalaisuudessa kahdesta osasta, joista ensimmäinen määrittelee islamin monoteiseksi uskonnoksi ja toinen osa sitoo Muhammedin Jumalan sanan välittäjäksi: arab. لا إله إلا الله ومحمد رسول الله‎, lā ilāha illā-llāh wa-muḥammadun rasūlu-llāh, ”Ei ole muuta jumalaa kuin Jumala ja Muhammed on hänen lähettiläänsä”. Šiialaiset lisäävät uskonnontunnustukseen lauseen arab. علي ولي الله‎, ‘Aliyyun walī-llāh, ”...ja Ali on Jumalan ystävä”.[7]
  • Salat eli rukous koostuu sarjasta liikkeitä, joiden aikana lausutaan myös Koraanin ensimmäinen suura. Muslimin tulee rukoilla viidesti päivässä tarkkaan määriteltyinä ajankohtina. Rukoileminen on mahdollista joko yksityisesti tai moskeijassa. Periaatteessa muslimin on pidettävä kaikki nämä rukoushetket ellei hänellä ole pakottavaa syytä olla rukoilematta. Hetken voi myös siirtää myöhemmäksi mikäli on esteellinen.[8]
  • Saum eli paasto tapahtuu pääsääntöisesti ramadanin pyhän kuukauden aikana, mutta muslimit voivat paastota eri syistä ja eri ajankohtina. Paaston aikana muslimien tulee välttää syömistä, juomista, tupakoimista ja sukupuolista kanssakäyntiä aamunkoiton ja auringonlaskun välisenä aikana. Paaston rajaaminen valoisaan aikaan saattaa tulla islamiin kristillisten munkkien esikuvista (esim. Pyhän Benedictuksen luostarisääntö).[9] Paastoon kuuluu myös sisäinen puhdistautuminen pahoista ajatuksista.[10]
  • Zakat eli almuvero maksetaan periaatteessa kerran vuodessa yksityiskohtaisten sääntöjen mukaan – eri omaisuudesta lajeista maksetaan erisuuruisia määriä almuveroa. Muslimin tulee ryhtyä maksamaan almuveroa kun hän on mennyt naimisiin. Almut voidaan antaa myös islamin yhteiseksi hyväksi, kuten moskeijan rakentamiseen. [11]
  • Hadž eli pyhiinvaellus tulisi suorittaa Mekkaan vähintään kerran elämänsä aikana islamilaisen ajanlaskun 12. kuukauden toisella viikolla. Pyhiinvaellukseen voi lisätä vapaaehtoisesti käynnin profeetta Muhammedin haudalla Medinassa. Pyhiinvaelluksen aikana noudatetaan säädettyjä tapoja, joihin kuuluu yhtenäinen pukeutuminen. Tapahtuma korostaa muslimien yhteenkuuluvuutta ja samanarvoisuutta Jumalan edessä.[12]

Šiialaisuuden pilaritMuokkaa

Sunnalaisuudessa korkein auktoriteetti on periaatteessa pyhillä kirjoituksilla, mutta šiialaisuudessa auktoriteettina on myös imaami. Hänellä on suora yhteys Jumalaan, ja hän toimii Koraanin tulkitsijana. Tilannetta lievittää suurimman haaran, kaksitoistašiialaisuuden, käsitys, että viimeinen imaami on kätkeytynyt.[13]

Šiialaisilla uskon pilareina on kymmenen "uskon haaraa". Viisi ensimmäistä ovat samoja kuin sunneilla. Kuudes on jihad eli pyhä sota. Seitsemäs ja kahdeksas sisältävät Koraanissakin esiintyvän periaatteen hyvään kehottamisesta ja pahan kieltämisestä. Sillä tarkoitetaan jokaisen muslimin oikeutta puuttua toistensa tekemisiin. Kaksi viimeistä koskevat Profeetan "talonväkeä".

  1. Salat rukous. Viisi rukoiluhetkeä päivittäin.
  2. Saum, paasto. Ramadanin aikana tulee paastota auringon noususta auringon laskuun.
  3. Hadž, pyhiinvaellus. Muslimin tulee ainakin kerran elämässään matkustaa pyhiinvaellukselle Mekkaan, jos hän vain kykenee siihen.
  4. Zakat, almut. Yleensä osa omaisuudesta vuosittain, jaetaan köyhille.
  5. Khums, Tulovero, viidenneksen vero
  6. Jihad Taistelu päästäkseen lähemmäs Jumalaa. Jihad al-akbar on suuri taistelu itseänsä vastaan ja se on elämän läpi kulkeva pysyvä kamppailu. Pieni jihad on sota jossa taistellaan hyökkäyksen kohteena puolustaen islamia.
  7. Amr bil-ma’ruf, kehottaa hyvään.
  8. Nahi an al-munkar, kieltää pahasta.
  9. Tawalla, talonväen (Ahl al-bait) rakastaminen.
  10. Tabarra, olla olematta tekemisissä talonväen (Ahl al-bait) vihollisten kanssa.

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Muslim: Sahih Muslim Book 1 hadith 20 The Hadith of the Prophet Muhammad (صلى الله عليه و سلم) at your fingertips. sunnah.com.
  2. Siddiqui 2007, s. 84–85.
  3. Hämeen-Anttila 2004, s. 108–110
  4. Islamopas.com: Paasto Islamopas. 2000-2019. Islamopas.com.
  5. The Hadith of the Prophet Muhammad (صلى الله عليه و سلم) at your fingertips sunnah.com.
  6. Diane Morgan: Essential Islam: A Comprehensive Guide to Belief and Practice, s. 87−88. ABC-CLIO, 2010. ISBN 0-313-36025-1. Teoksen verkkoversio.
  7. Hämeen-Anttila: Islamin käsikirja, s. 110–111.
  8. Hämeen-Anttila: Islamin käsikirja, s. 120–127.
  9. Benedictus Nursialainen: Pyhän Benedictuksen luostarisääntö. Basam Books, 2010.
  10. Hämeen-Anttila: Islam: taskusanakirja, s. 32–33.
  11. Hämeen-Anttila: Islamin käsikirja, s. 128. Otava, 2012.
  12. Hämeen-Anttila: Islam: taskusanakirja, s. 33–34.
  13. Hämeen-Anttila 2004, s. 106–108.