Saum (arab. صوم‎‎) eli paasto on yksi islamin viidestä peruspilarista. Muslimit voivat paastota eri syistä ja eri ajankohtina, mutta pääsääntöisesti muslimit paastoavat Ramadanin pyhän kuukauden aikana.[1] Paaston aikana muslimien tulee välttää syömistä, juomista, tupakoimista ja seksuaalista kanssakäyntiä vaimon ja miehen välillä aamunkoiton (fajr) ja auringonlaskun (maghrib) välisenä aikana.[2][3][4] Auringon laskiessa perheet kokoontuvat usein syömään yhdessä. Paaston aikana kukaan ei syö julkisesti, joten ravintolat ja ruokakaupat pysyvät usein kiinni tai ovat auki vain vähän aikaa päivässä.[1]

Muslimit aloittavat ruokailun heti auringon laskeuduttua.

Ramadan voi olla erityisen haastava kesäaikana. Koraani vapauttaa paastoamisesta sellaiset muslimit, joiden terveyttä se voi vahingoittaa sekä vanhukset, jotka ovat liian heikkoja paastotakseen pitkiä aikoja. Esimerkiksi diabeetikkojen[5] sekä imettävien tai raskaana olevien naisten ei kuulu paastota.[1] Pitämättä jääneet paastopäivät voi korvata myöhemmin.[3]

Paasto päättyy kolmipäiväiseen id al-Fitriksi kutsuttuun lopetusjuhlaan kuukauden lopuksi.[6]

Islamilaisella paastolla on yhtäläisyyksiä kristillisen paastoperinteen kanssa. Niihin kuuluu paaston ajoittaminen vuorokauden valoisaan aikaan. Keskiajalla luostarisäännöissä paaston ajankohdaksi määrättiin usein juuri päivän valoisa aika. [7]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b c Marjatta Kyyhkynen: Ajankohtainen Islam, s. 16. Helsinki: Gummerus, 1992. ISBN 951-625-103-X.
  2. Ramadan-kuukauden paasto muslimisuomessa.wordpress.com. Viitattu 14.4.2017.
  3. a b Islamin perusteet - Paasto (Saum) Islamopas.com. Viitattu 14.4.2017.
  4. Sawm: fasting 2009. BBC. Viitattu 17.4.2017 (englanniksi).
  5. Ramadan and diabetes: As-Saum (The fasting) 2011. PMC. Viitattu 17.4.2017 (englanniksi).
  6. Mihin ramadanin viettäminen perustuu? 2011. National Geographic Suomi. Viitattu 14.4.2017.
  7. Benedictus: Pyhän Benedictuksen luostarisääntö., s. 163. Basam Books, 2010.