Ramadan
Ramadan (arab. رمضان, ramaḍān) on islamilaisen kuukalenterin yhdeksäs kuukausi. Sen näkyvin tapahtuma on koko kuukauden kestävä uskonnollinen paasto, saum. Sanalla ramadan tarkoitetaan myös tätä paastoa. Ramadan-paasto rajoittuu päivän valoisaan aikaan. Ruokailun lisäksi myös juominen, tupakointi ja seksuaalisten tarpeiden tyydyttäminen ovat valoisaan aikaan kiellettyjä, samoin epäpuhtaat ajatukset ja sanat.[1]
| Ramadan | |
|---|---|
| arab. رمضان, ramaḍān | |
 |
|
| Tyyppi | islamilainen kuukauden kestävä paasto, saum. |
| Päivämäärä | islamilaisen hijra-kalenterin yhdeksäs kuukausi. |
| Alkaa | ks. Ajankohta |
| Tapahtumapaikka | maailmanlaajuinen |
Ramadan-kuun paasto on yksi islamin viidestä peruspilarista, joita jokaisen muslimin tulee noudattaa.[2] Muun muassa sairaiden, matkustavaisten tai raskaana olevien ei tarvitse paastota.[3] Paasto päättyy id al-Fitr -juhlaan. Koska islamilainen kalenteri on puhdas kuukalenteri, ramadan ei ole aina samana vuodenaikana vaan se kiertää noin 30 vuoden kuluessa kaikkien vuodenaikojen ympäri.[4]
Ajankohta muokkaa
Ramadan-paaston ajankohta vaihtelee aurinkokalenterissa, sillä islamilaisen kuukalenterin mukaisessa vuodessa on vain 354 päivää, vaikka kuukausia on 12. Tämän takia islamilaiset juhlat siirtyvät aurinkokalenterissa noin 11 päivää vuodessa, kunnes noin 33 vuoden välein juhlat ovat kiertäneet koko kalenterivuoden.[4] Perinteinen merkki kuun vaihtumisesta on uuden kuun näkeminen.
Historia muokkaa
Islaminuskon mukaan ramadan-paasto perustuu profeetta Muhammedin saamiin ilmestyksiin. Paastosta annetaan ohje Koraanissa. Lehmän suurassa (2:185) todetaan: ”’Ramadaan’ on se kuukausi, jolloin Koraani annettiin opastukseksi ihmisille ja selväksi todistukseksi johdatuksesta, jotta hylättäisiin paha ja valittaisiin hyvä; tämän kuukauden aikana paastotkoon se teistä, joka on kotioloissaan, mutta jos joku on sairas tai, matkoilla, on hänen sen sijaan (muuna aikana) paastottava yhtä monta muuta päivää.” Jae 2:187 antaa ohjeen paaston päivittäisestä kestosta: ”syökää ja juokaa aamuhämäriin asti, kunnes vaalea lanka selvästi erottuu mustasta. Mutta sitten noudattakaa tarkoin paastoa yön tuloon saakka”.[5]
Paasto kuuluu islamin ohella kaikkiin muihinkin maailmanuskontoihin.[6] Keskiajan yleisimmän kristillisen luostarisäännön 500-luvulla laatinut Benedictus Nursialainen määräsi munkit 40 päivän pääsiäisajan paaston aikana syömään vasta kello kuudelta illalla.[7][8]
Ramadanin vietto muokkaa
Ramadanin näkyvin tapahtuma on kuukauden kestävä uskonnollinen paasto, saum.[1] Paaston aikana muslimit pidättyvät ruoasta ja juomasta vuorokauden valoisana aikana eli aamuhämärästä auringonlaskuun.[3] Ruokailun lisäksi myös juominen, tupakointi, kiroilu, itsetyydytys ja sukupuoliyhteys ovat valoisaan aikaan kiellettyjä.[9] Ramadanin aikana muslimit saattavat työskennellä vain aamupäivisin. Työnteko voi lakata kokonaan viimeisten kymmenen päivän ajaksi, jos paastoaja valvoo nämä yöt rukoillen.[1]
Muslimit heräävät ennen aamunkoittoa aterioimaan päivän tarpeita varten (suhur-ateria). Pimeän tullessa syödään runsas ateria ennen nukkumaan menoa (iftar-ateria), joka usein laajenee perheen ja ystävien parissa vietettäväksi juhla-ateriaksi. Ilta-aterialla tarjotut ruoat vaihtelevat, mutta ateria alkaa perinteisesti Muhammedin esikuvan mukaisesti taatelilla.[1]
Paaston päätyttyä vietetään seuraavan kuun alussa id al-Fitr -juhlaa. Se on muslimien kahdesta vuotuisesta suuresta juhlapäivistä yksi. Toinen on id al-adha, jota vietetään suuren pyhiinvaelluksen päätteeksi.[10]
Vaikka paasto ramadan-kuussa on pakollista, siinä otetaan huomioon islamilaiseen lakiin kuuluva kohtuullisuusperiaate ruksha.[11] Paasto on pakollista jokaiselle täydessä ymmärryksessä olevalle aikuiselle, terveelle muslimille, joka ei ole matkoilla. Šaria täsmentää paastoon osallistumista: ”Mitä naiseen tulee, hänellä ei saa olla kuukautisia tai synnytyksen jälkeistä vuotoa. Mielenvikaisten, lasten ja matkustavaisten, naisten kuukautisten tai synnytyksen jälkeisen vuodon aikana ja vanhusten sekä imettävien tai raskaana olevien naisten ei tarvitse noudattaa paastoa.”[3] Lapsille paastoaminen on vapaaehtoista, mutta jo nuoret henkilöt tulee käskeä paastoamaan.[12]
Kansainvälisen kyselytutkimuksen (2012) mukaan melkein kaikki muslimit paastoavat. Ramadan-paastoon osallistuvien muslimien osuus oli 94–99 % kaikkialla muualla muslimimaissa paitsi entisen Neuvostoliiton alueella Keski-Aasiassa (66 %) ja Euroopassa Balkanilla (52 %).[13]
Tilastojen mukaan islamilaiset terrori-iskut vähenevät ramadanin aikana muslimimaissa. Tutkimuksen mukaan ramadanin ajan intensiiviset uskonnolliset kokemukset voivat vähentää ihmisten tukea terrorismille.[14]
Uskonnolliset perinteet muokkaa
Ramadan on muslimille itsetutkiskelun ja itsehillinnän aikaa.[1] Perimätiedon mukaan ramadanin ajaksi avataan Paratiisin portit, lukitaan Helvetin portit ja kahlitaan paholaiset.[3]
Ramadanin viimeisten kymmenen yön joukossa on niin sanottu Laylat al-Qadr eli Voiman yö (suura 97). Perinteen mukaan silloin lausutut rukoukset ovat tuhansia kertoja ansiokkaampia kuin muina kuukausina. Juuri tuona yönä sanotaan Koraanin laskeutuneen alas profeetta Muhammedille. Oppineet eivät kuitenkaan ole yksimielisiä siitä, mikä yö on oikea. Esimerkiksi Abu Dawud antaa hadithin joka toteaa: ”Jumalan profeetta neuvoi: etsikää Voiman yötä seitsemän viimeisen päivän joukosta.”[15] Al-Bukharin mukaan Voiman yö on joku kymmenen viimeisen ramadan-kuun päivän joukosta.[16] Muhammedin vaimon Aišan mukaan profeetalla oli tapana vetäytyä rukoukseen (itikaf) kymmenen viimeisen päivän ajaksi Ramadan-kuussa joka vuosi elämänsä loppuun asti. Tämän jälkeen kaikki hänen vaimonsa jatkoivat tapaa. Voiman yön epätarkan ajoituksen takia monet ottavat viimeisinä päivinä vapaata työstä voidakseen rukoilla läpi yön. Rukoukset tuovat ansioita Paratiisiin pääsemiseksi.
Terveysvaikutukset muokkaa
Vuorokaudessa paastotuntien määrä vaihtelee, mutta voi enimmillään olla 20 tuntia. Tällaisella päivärytmillä on haittansa. Yleisimmin havaitut terveydelliset ongelmat ovat elimistön kuivuminen, päänsärky, rytmihäiriöt ja huonovointisuus.[17] Kuivuminen ja veritulppien riski kasvavat erityisen paljon kun paastotaan lämpimissä oloissa, mutta myös ruumiillinen työ tai liikunta lisäävät näiden riskiä.[18] Ramadan voi todellisuudessa merkitä ruoan kulutuksen lisääntymistä, kun menetys otetaan takaisin illan tullen.[19] Myös kognitiiviset suoritukset heikkenevät. Paastokuun aikana ihmiset ovat väsyneitä ja ärtyneitä.[17] Joidenkin opettajien mukaan suomalaiset muslimiperheiden lapset voivat ramadankuussa olla väsyneitä eivätkä jaksa keskittyä tai opiskella.[20] Jordanialaisen ekonomistin mukaan paastoaikana työn tuottavuus laskee jopa 35–60 prosenttia. Usein työtä tehdään vain aamupäivisin, ja väsymys ja huonotuulisuus haittaavat työntekijöiden keskittymistä.[19]
Ramadan Suomessa muokkaa
Nykyisin muslimeja asuu myös kaukana Lähi-idän leveysasteiden pohjois- tai eteläpuolella, missä päivän pituus vaihtelee voimakkaasti. Esimerkiksi Suomessa valoisa aika, joka periaatteessa pitäisi paastota, voi joskus kestää 74 päivää eli koko ramadanin yli.[21] Monet muslimit paastoavat Suomessa siksi islamin pyhän kaupungin Mekan tai lähimmän muslimimaan eli Turkin auringon mukaan.[4] Suomalaisista muslimeista vain osa viettää paastokuukautta kirjaimellisesti. Iso osa ei paastoa lainkaan.[22]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e Ramadan History.com. 14.7.2021. A&E Television Networks. Viitattu 26.4.2024. (englanniksi)
- ↑ Paasto (saum) Islamopas. 2021. www.islamopas.com. Viitattu 26.4.2024.
- ↑ a b c d Pirjo: Fiqh-as-Sunnah – Fiqh-s-Sunnah, Osa 3: Ramadanin paasto (Ramadan paaston säännöt) Islamopas. Viitattu 23.4.2020.
- ↑ a b c Veikkolainen, Sari: Ramadan ja Suomen yötön yö on hankala yhdistelmä – syödä saa vain iltamyöhään Yle uutiset. 19.5.2018.
- ↑ Koraani. Opastus ja johdatus pahan hylkäämiseen ja hyvän valitsemiseen. Z. I. Ahsen Böre, 1942. Teoksen verkkoversio (viitattu 26.4.2024).
- ↑ Onniselkä, Suaad & Hajjar, Anas & Hammoud-Rouhe, Mariam: Salam. Islamin polku 7–9, s. 30. Helsinki: Opetushallitus, 2020. ISBN 978-952-13-6026-8.
- ↑ Benedictus Nursialainen: Pyhän Benedictuksen luostarisääntö, s. 108. (Regula Sancti Benedicti, noin 530.) Suomentaneet Maiju Gardner-Lehmijoki ym. Helsinki: Basam Books, 2010. ISBN 978-952-5734-90-4.
- ↑ Heikkilä, Tuomas & Lehmijoki-Gardner, Maiju (toim.): Keskiajan kirkko, s. 59. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2002. ISBN 951-746-367-7.
- ↑ Jaakkola, Vappu: Ei ruoan murenta tai pisaraakaan vettä – ”Ramadan on paras kuukausi” 14.6.2016. Koillissanomat. Arkistoitu 7.7.2018. Viitattu 14.4.2017.
- ↑ Ramadan Encyclopaedia Britannica. Viitattu 8.11.2021. (englanniksi)
- ↑ Ahmad ibn Naqib al-Misri: Reliance of the Traveller (Umdat al-Salik). A Classic Manual of Islamic Sacred Law. In Arabic with Facing English Text, Commentary and Appendices Edited and Translated by Nuh Ha Mim Keller, s. 37 (c6.2). Beltsville, Maryland: Amana Publications, 2017. ISBN 0-915957-72-8. Teoksen verkkoversio (viitattu 26.4.2024). (englanniksi)
- ↑ Malin, Tuula: Lasten paasto puhuttaa kouluja Suomen Kuvalehti. 21.5.2019. Viitattu 23.4.2020.
- ↑ The World’s Muslims: Unity and Diversity (PDF) 9.8.2012. Pew Research Center. Viitattu 26.4.2024. (englanniksi)
- ↑ Hodler, Roland & Raschky, Paul, A. & Strittmatter, Anthony: Religion and Terrorism: Evidence from Ramadan Fasting (Conference paper) 9.3.2020. Researchgate.net. (englanniksi)
- ↑ al-Qadr – Search results Sunnah.com. Viitattu 23.4.2020. (englanniksi)
- ↑ al-Bukhari: Sahih al-Bukhari. Book 33. Retiring to a Mosque for Remembrance of Allah (I’tikaf) (Numero 2026) The Hadith of the Prophet Muhammad (صلى الله عليه و سلم) at your fingertips. Sunnah.com. Viitattu 26.4.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Leiper, J. B., Molla, A. M. & Molla, A. M.: Effects on health of fluid restriction during fasting in Ramadan. European Journal of Clinical Nutrition, 2003, 57. vsk, s. 30–38. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 26.4.2024. (englanniksi)
- ↑ Ramadan ja diabetes Diabetesliitto. Viitattu 23.4.2020.
- ↑ a b Melik, James: How does Ramadan affect businesses? BBC News. 17.8.2012. Viitattu 26.4.2024. (englanniksi)
- ↑ Riiali, Marianne: Helsingin opettajat kertovat: Osa lapsista ryhtyy ”uskontopoliiseiksi” ja vahtii paaston aikana muita Helsingin Sanomat. 15.3.2024. Viitattu 15.3.2024.
- ↑ Oja, Heikki: Aikakirja, s. 123. Helsinki: Otava, 1999. ISBN 951-1-16334-5. Teoksen verkkoversio vuodelta 2007 (PDF).
- ↑ Salminen, Reeta: Video: Espoolainen Mujeeb Rehman lähti ramadan-ostoksille ja näytti, miten 19 tunnin paastoon valmistaudutaan Yle uutiset. 5.5.2019. Viitattu 23.4.2020.
Aiheesta muualla muokkaa
- Suomen juhlapäivät: Ramadan kahdessa minuutissa Yle Areena. 21.12.2015. Video.