Avaa päävalikko

Islamilainen kalenteri

islamilaisissa maissa käytetty ajanlasku

Islamilainen kalenteri eli Hidžri-kalenteri (hijra-kalenteri) on käytössä lähinnä islamilaisissa maissa. Sitä käyttävät myös muslimit ympäri maailmaa katsoessaan uskonnollisten juhlien päiviä. Islamilainen kalenteri on puhdas kuukalenteri, jossa vuodessa on 12 kuukautta ja noin 354 päivää.[1] Koska kuuvuosi on noin 11 päivää lyhyempi kuin aurinkovuosi, juhlat siirtyvät tavallisesti aurinkokalenterien, kuten gregoriaanisen kalenterin, suhteen noin 11 päivää vuodessa. Noin 33 vuodessa kalenterikuukaudet kiertävätkin kaikkien vuodenaikojen ympäri.

KuukaudetMuokkaa

Islamilaisen kalenterin kuukausissa on joko 29 tai 30 päivää. Perinteisesti kuukauden ensimmäinen päivä on ollut se, jolloin uudenkuun sirpin voi nähdä ensimmäistä kertaa. Tämä on varsinkin aikaisemmin määritelty joka kerta erikseen tehtyjen havaintojen avulla.

Uskonnollisten juhlien ajankohdat pyritään määrittämään sen mukaan, milloin uusikuu on ensimmäisen kerran näkynyt Mekassa. Nykyisin käytetään myös järjestelmää, jossa kuukausien pituudet määräytyvät ennalta laskettujen sääntöjen mukaan. Tällöin kuukaudessa on vuorotellen 29 ja 30 päivää, paitsi 11 kertaa 30 vuoden jaksossa lisätään vuoden viimeiseen kuukauteen lisäpäivä. Näillä säännöillä kuukauden vaihde pysyy varsin tarkoin kuun vaiheiden tahdissa.[2]

KarkauskuukausiMuokkaa

Arabeilla oli antiikin aikana joka kolmannessa vuodessa ylimääräinen karkauskuukausi, an-nasi. Tavasta luovuttiin ilmeisesti joskus 600-luvulla ja Koraani kieltää karkauskuukauden käytön (9:36-37). Ibn Hishamin 800-luvun alussa tekemässä Muhammed-elämäkerrassa profeetta pitää jäähyväissaarnan, jossa hän jyrkästi tuomitsee karkauskuukauden käytön "ylenmääräisenä epäuskona" käyttäen samoja sanoja kuin Koraani.[3] Muutos todistaa samalla Ibn Hishamin näennäisesti tarkat päiväykset keksityiksi, sillä hän ei sijoita yhtään Muhammedin tekoa karkauskuukaudelle, vaikka sellaisia olisi pitänyt kertyä Muhammedille useita.

KuukaudetMuokkaa

ViikotMuokkaa

Viikot ovat seitsenpäiväisiä. Päivä alkaa edellisen päivän auringonlaskusta. Perjantai on erityinen rukoukselle omistettu päivä, mutta ei varsinainen lepopäivä.[5] Viikonpäivät ovat nimeltään

  • al-áhad
  • al-ithnáin
  • al-thulathá
  • al-arbi‘á
  • al-khamís
  • al-jum‘a
  • al-sabt

Sunnuntai (al-áhad) on viikon ensimmäinen päivälähde?

Ajanlaskun alkuvuosi on 622 jaa.Muokkaa

 
Islamilaisen tarinaperinteen mukaan islamilainen ajanlasku alkoi tästä: Muhammed ja Abu Bakr pakenevat viimeisinä muslimeina yöllä Mekasta. Kuva:The Outline of History

Islamilainen ajanlasku alkaa islamilaisen perimätiedon mukaan Hidžrasta, eli Muhammadin paosta Mekasta Medinaan. Juliaanisen kalenterin mukaan tämä tapahtui 16. heinäkuuta 622.[5]

Jotkut orientalistit ovat päätyneet kieltämään Muhammedin historiallisuuden, koska häntä koskevat lähteet ovat niin myöhäisiä.[6] Niin sanotun islamilaisen ajanlaskun alkuvuosi 622 on tällöin yhdistetty Muhammedin hidzran asemesta siihen, että keisari Heraklius juuri tuona vuonna löi sassanidien armeijan. Tämän seurauksena sassanidi-imperiumi romahti täydellisesti. Tapahtumasta alettiin ensin laskea "arabien aikaa" [7][8], sillä arabiheimot vapautuivat tuolloin alistussuhteistaan alueen vanhoihin suurvaltoihin.

R.M. Kerr on kiinnittänyt huomiota siihen, että muissa seemiläisissä kielissä sanaan hidžra (h-dž-r) ei sisälly pois lähtemisen merkitystä, joka arabian kielessä siten saattaa olla myöhäsyntyinen. Hän esittää teorian, että sana hidžra ei alun perin olisi tarkoittanut muuttoa (exodus), kun käytettiin ilmaisua "hidžran aika". Kirjainyhdistelmä h-dž-r olisi tässä tarkoittanut "hagareeneja" (arab. جر – hāar), jolloin ilmaisu tarkoittaisi "hagareenien aikaa". Hagareenit on myös Raamatussa (esim. Psalmit 83) esiintyvä sana, jota myöhäisantiikissa käytettiin monen muun nimityksen ohella arabeista tai yleensä autiomaiden asukkaista, koska heidän katsottiin polveutuvan Abrahamin jalkavaimosta Hagarista (רָגָ ה – Hāḡār).[9] Myös arabit omaksuivat tämän käsityksen ja katsoivat polveutuvansa Abrahamista Hagarin ja tämän pojan Ismaelin kautta.

600-luvulta on löydetty muutamia lähteitä, joissa puhutaan "arabien ajasta". Tunnetuin niistä on löydetty Hammat Gaderin kylpylän arkeologisissa kaivauksissa lähellä Genesaretin järveä.[10] Kerrin mukaan on mahdollista, että alkuperäinen puhe arabien eli hagareenien ajasta on vasta paljon myöhemmin yhdistynyt tarinaan Muhammedin muutosta Medinaan eli tapahtumaan, joka on nähty islamilaisen valtion syntyhetkenä. Näin hagareenien (hādžar) ajasta olisi tullut hidžran aika.

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Oja 2007, s. 57.
  2. Oja 2007, s. 57–58.
  3. Ibn Hisham: Profeetta Muhammadin elämäkerta (suom. Jaakko Hämeen-Anttila). Basam Books, 1999.
  4. Kotoistus: Kalenteritiedot suomeksi (ehdotus). Huomaa että nimissä käytetään virheellisesti painomerkkiä pituusmerkin tilalla.
  5. a b Oja 2007, s. 58. (viitattu 22.4.2010)
  6. Ignaz Goldziher: Muhammedanische Studien 2. State University of New York Press, 1890/1971.
  7. Green, J. & Tsafrir, Y.: Greek Inscriptions from Ḥammat Gader: A Poem by the Empress Eudocia and Two Building Inscriptions. Israel Exploration Journal. 32, 2/3 77–96, 1982.
  8. Popp, V.: The early history of islam. Following inscriptional and numismatic testimony. Teoksessa: K-H. Ohlig & G-R-Puin (toim.) The hidden origin of Islam. (s. 17–124), s. 38. Prometheus Books, 2010.
  9. R. M. Kerr: Empire Annus Hegiræ vel Annus (H)Agarorum? Etymologische und vergleichende Anmerkungen zum Anfang der islamischen Jahreszählung Teoksessa: Markus Gross & K-H- Ohlig (toim) Die Entstehung einer Weltreligion III, s. 14-38. Schiler, 2014.
  10. Green, J. & Tsafrir, Y.: Greek Inscriptions from Ḥammat Gader: A Poem by the Empress Eudocia and Two Building Inscriptions. Israel Exploration Journal. 32, 2/3 77–96., 1982.

Aiheesta muuallaMuokkaa