Hamat Gader on Israelin Pohjoisella hallintoalueella Genesaretinjärvestä kaakkoon Jarmukjoen varrella sijaitseva matkailukohde, joka tunnetaan kuumista lähteistään ja roomalaiskauden aikaisista raunioista.

Roomalaiskauden aikainen kylpylä.

Maantiede

muokkaa
 
Näkymä Hamat Gaderiin ja Jarmukjoen laaksoon Golanin kukkuloille kohoavalta tieltä.

Hamat Gader sijaitsee Israelissa Genesaretinjärven kaakkoispuolella Jarmukjoen laaksossa. Paikalla on viisi kuumaa lähdettä, joiden veden lämpötila kohoaa 51°C-asteeseen.[1]

Historia

muokkaa

Hamat Gader sijaitsee vain hieman Umm Qaisista eli muinaisesta Gadarasta pohjoiseen. Paikalla oli juutalaistasutusta Rooman ja sittemmän Bysantin valtakuntien kausina. Jo roomalaiset tunsivat alueen kuumat lähteet kylpyläkohteena. Nykyipäiviin paikalla ovat säilyneet roomalaiskaudella rakennetun temppelin, teatterin ja synagogan rauniot.[1]

 
Paikallinen kylpyläkohde.

Hamat Gader oli paikka, jonka kautta alueen läpi vedetty kapearaiteinen Hijazin rautatie ylitti Jarmukjoen. Sittemmin brittien hallitseman Palestiinan mandaattialueen raja vedettiin siten, että se sisälsi vain muutaman sadan metrin levyisen Jarmukjoen laaksoon levinneen ulokkeen Hamat Gaderissa Transjordanian ja Syyrian välissä. Israelin itsenäisyyssodan aikana syyrialaiset joukot miehittivät alueen, mutta se palautettiin Israelille aselevossa vuonna 1949. Paikasta tuli demilitarisoitu vyöhyke ja Syyrian joukot miehittivät sen uudelleen vuonna 1951.[1]

Syyrialaiset rakennuttivat paikalle lomakohteen asevoimiensa miehistölle ja virkamiehille. Paikalla oli esimerkiksi moskeija ja kylpylöitä. Israel valtasi alueen jälleen kuuden päivän sodanaikana vuonna 1967. Turvallisuustilanne paikalla oli pitkään melko huono. Palestiinalaiset soluttautuivat Jordaniasta Israelin puolelle asettaen asimerkiksi miinoja. Lopulta paikasta alettiin kuitenkin kehittää matkailukohdetta. Nykyisin Hamat Gader on yksi Israelin johtavista matkailukohteista. Paikka tunnetaan etenkin kylpylöistään, mutta sittemmin niiden ohella paikalle on perustettu myös muita kohteita, kuten vesipuisto ja krokotiilitarha.[1]

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d Fred Skolnik ja Michael Berenbaum: Encyclopaedia Judaica Volume 08 Gos-Hep, s. 306. Thomson Gale, 2007. ISBN 978-0-02-865928-2 (englanniksi)

Aiheesta muualla

muokkaa