Tribalismi
Tribalismi eli heimokuntaisuus on yhteiskuntamuoto, jolle on ominaista valtiovallan puuttuminen ja ihmisten järjestäytyminen sen asemesta heimoiksi, jotka suojelevat jäseniään.[1]
Kuvaus muokkaa
Tribalismi on ominaista metsästäjä-keräilijöille sekä paimentolaisille eli pastoraalisille nomadeille, jotka viettävät liikkuvaa elämää ja kasvattavat karjaa.[2] Paimentolaisia ovat esimerkiksi Arabian ja Pohjois-Afrikan beduiinit, Intian dhangarit ja Afrikan fulanit ja maasait.[3]
Paimentolaisille tyypillinen heimoyhteiskunta on poliittinen organisaatio, joka perustuu yhteisvastuuseen ja jokaisen jäsenen velvollisuuteen auttaa muita. Heimo tai klaani on laajin poliittinen kokonaisuus, jota kohtaan paimentolaiset tuntevat lojaalisuutta. Muodollisen lainsäädännön asemesta he seuraavat heimon tapaoikeutta. Yhteisön organisaatio perustuu sukulinjaan, ikäryhmiin, päällikköyteen tai johonkin näiden yhdistelmään. Heimot jakautuvat pienempiin yksiköihin, niillä on tyypillisesti yhteinen kieli ja perinne ja ne hallitsevat yleensä jotakin aluetta. [4]
Antropologiassa käsitteelle heimo ei ole yksiselitteistä määritelmää, mutta varsin samaa mieltä ollaan siitä, millaisia yhteisöjä kutsutaan heimoyhteiskunniksi. Vaikka kaikki heimot eivät ole nomadisia eli asuinpaikkaansa säännöllisesti vaihtavia, kaikki nomadit ovat heimoyhteisöjä.[5] Muita antropologisia heimoihin liittyviä käsitteitä ovat klaani, suku ja päällikkökunta.
Kritiikkiä muokkaa
Antropologisena käsitteenä heimo kadotti suosiotaan 1900-luvun jälkipuoliskolla. Eräiden antropologien mielestä käsite oli epätarkka, koska sille ei ollut määritelmää, toisten mielessä siihen liittyi kolonialistisia sivumerkityksiä. Etenkin afrikkalaiset katsoivat, että käsite oli sekä pejoratiivinen että epätarkka. Heimon käsitteestä tuli kritiikin mukaan Euroopan siirtomaavallan kulmakivi Afrikassa edustaessaan myyttiä primitiivisestä ja ajattomasta afrikkalaisuudesta.[6] Heimon tilalle on ehdotettu käsitettä etninen ryhmä, jota yhdistää yhteinen kieli ja menneisyys.[7] Tästä huolimatta antropologit edelleen käyttävät ei-valtiollisia yhteiskuntia kuvatessaan laajenevia sidonnaisuuden kehiä kuvaavia luokituksia perhe, suku, klaani ja heimo.[1]
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- Salzman, Philip Carl: Pastoralists. Equality, Hierarchy, and the State. New York: Routledge, 2004.
- Stewart, Frank H.: Tribalism. Teoksessa; Böwering, Gerhard (toim.) The Princeton Encyclopedia of Islamic Political Thought, s. 563–567. Princeton University Press, 2013.
Viitteet muokkaa
- ↑ a b Salzman, 2019, s. 9–13
- ↑ Salzman 2004, s. 1–2
- ↑ Salzman 2004, s. 6
- ↑ Salzman, 2019, s. 9–13
- ↑ Stewart 2013, s. 563
- ↑ Tunde Brimah - Pearl-Alice Marsh - William Minter - Monde Muyangwa: TALKING ABOUT "TRIBE": MOVING FROM STEREOTYPES TO ANALYSIS 1997. African Activist Archive. Viitattu 12.1.2023.
- ↑ Tribe Encyclopaedia Britannica. Viitattu 22.8.2022.