Paasto

tauon pitämistä kiinteän ruoan nauttimisesta eli luopumista ravinnosta

Paasto tarkoittaa lyhyen tai pitkän tauon pitämistä ravinnon nauttimisesta. Lyhyistä pätkistä koostuvissa paastoissa, kuten muslimien Ramadan-paastossa, päivittäisen pätkäpaaston aikana ei nautita edes nesteitä[1]. Monissa uskonnollisissa paastoissa luovutaan vain joistakin ruokaryhmistä, yleensä etenkin lihan syömisestä.

Pieter Brueghelin maalaus Paaston ja karnevaalin taistelu vuodelta 1559.

Uskonnollisissa paastoissa saatetaan pidättäytyä ruoan lisäksi myös esimerkiksi tupakoinnista ja seksistä[1].

Ulkoinen ravinnonotto korvautuu paastotessa sisäisellä ravinnonotolla eli elimistö alkaa kuluttaa omia rasvavarastojaan sekä tuottamiaan ketoaineita.

Paaston syyt voivat liittyä terveyteen, ulkonäköön tai uskontoon. Paastoaminen kuuluu myös eräisiin lääketieteellisiin toimenpiteisiin valmistautumiseen.

Paasto uskonnoissaMuokkaa

Uskonnollisista syistä paastoamista on harjoitettu ikiaikoja. Paasto esiintyy useissa uskonnoissa, osin itsenäisenä uskonnonharjoituksena (surun, tuskan, rakkauden ja nöyrtymyksen osoituksena), osin valmistautumisena tärkeisiin uskonnollisiin menoihin. Paasto mainitaan Koraanissa, Upanishadeissa, ja Raamatussa sekä Vanhassa että Uudessa testamentissa.

HindulaisuusMuokkaa

Hindulaisuudessa uskonnollista paastoa harjoitetaan ekadasina (jokaisen Kuun puolijakson yhdentenätoista päivänä). Jotkut paastoavat myös täydenkuun aikaan.[2] Tiukasti noudatettuna paaston aikana ei nautita ruokaa eikä juomaa ja paasto alkaa edellisen päivän auringonlaskusta seuraavan päivän auringonnousuun.

BuddhalaisuusMuokkaa

Buddhalaisuudessa ei ole varsinaista paastoa. Joidenkin koulukuntien luostareissa syödään vain yksi ateria päivässä, ja keskipäivän jälkeen ei syödä mitään. Suurempina juhlapäivinä näitä suuntauksia seuraavat maallikot eivät syö keskipäivän jälkeen. Tarkoituksena on vapauttaa koko iltapäivä uskonnon harjoittamiseen.

IslamilaisuusMuokkaa

Pääartikkeli: Saum

Islamilaisuudessa paastotaan Ramadan-kuun päivinä auringonnoususta auringonlaskuun. Ramadan-paasto on yksi islamin viidestä pilarista eli yksi tärkeimmistä tavoista harjoittaa uskontoa. Paastoamalla muslimi tulee lähemmäksi jumalaansa luopumalla asioista, joista hän nauttii, kuten ruoka, juoma ja seksi. Tämä tuo esille hänen vakaan omistautumisensa Jumalalle. Uskovainen tietää, että Jumala rakastaa häntä, koska tämä on valmis luopumaan maallisista nautinnoistaan Jumalan vuoksi. Ramadanin aikana Profeetta Muhammed sai ilmestyksen ensimmäisen kerran Allahilta, joten on tapana lukea normaalia enemmän Koraania ja rukoilla vapaaehtoisrukoilua taraweh rukoilua auringonlaskun jälkeen moskeijassa.

JuutalaisuusMuokkaa

Juutalaiset paastoavat seitsemänä juutalaisen kalenterin päivänä, joista viittä pidetään pienempinä paaston päivinä. Juutalaisuuden pyhin päivä, jom kippur on yksi juutalaisten tärkeimmistä paastopäivästä.[3]

KristinuskoMuokkaa

Paastoa harjoitetaan monissa kristillisissä suuntauksissa. Alun perin kristillisessä kirkossa paastottiin keskiviikkoisin ja perjantaisin ja 300-luvulta lähtien 40 päivää ennen pääsiäistä, mikä on edelleen tapana varsinkin katolisessa ja ortodoksisessa kirkossa. Tästä paastosta ovat myös luterilaisen kirkon kirkkovuoden viisi paastonaikaista sunnuntaita edelleen muistona. Jotkut kristilliset suuntaukset eivät harjoita paastoa, koska pitävät sitä ulkoisena.

Kristillinen paasto on pidättäytymistä tietyistä ruuista (esimerkiksi lihasta) tai joistakin etuoikeuksista tai nautinnoista. Se voi myös olla pyrkimystä yksinkertaiseen elämäntyyliin. Paasto on kirkkovuodessa valmistautumisaikaa suureen Kristus-juhlaan, ennen kaikkea jouluun ja pääsiäiseen.Tärkein paastojakso on pääsiäistä edeltävä paastonaika (suuri paasto), joka kestää 40 päivää Kristuksen autiomaapaaston esikuvan mukaisesti. Adventtipaasto on paastonaika ennen joulua.

Tärkeintä paastossa on keskittyminen Jumalan ja lähimmäisen rakastamiseen itsekieltäymyksen kautta. Paasto on myös omaa itsekkyyttä vastaan suunnattu kristillinen harjoitus. Tärkeintä ei ole ulkonainen paasto, kuten ruuasta pidättäytyminen. Paastossa raivataan tilaa esimerkiksi rukoukselle, Jumalan sanan lukemiselle, messussa käymiselle, hiljentymiselle, sekä edessä olevan juhlan sanoman vastaanottamiselle.[4]

Ortodoksinen kirkkoMuokkaa

Ortodoksisessa kirkossa paasto merkitsee useimmiten proteiinin saannin vähentämistä luopumalla lihasta, maitotuotteista ja kananmunista sekä joskus myös kalasta. Osa luopuu edellä mainittujen lisäksi myös kaikesta rasvasta ja osa kaikesta ravinnosta.[5][6] Ortodoksiseen paastoon kuluu myös pidättäytyminen toisten ihmisten loukkaamisesta sanoin ja teoin. Se merkitsee myös erottautumista sellaisista tottumuksista tai taipumuksista, jotka erottavat ihmisen Jumalasta. Paastoa harjoitetaan henkisen kasvun vuoksi eli pyrkimyksenä on saavuttaa sen avulla Jumalan kaltaisuus. Paastoa käytetään myös valmistauduttaessa suureen kirkolliseen juhlaan.

Ortodoksisessa kirkossa on neljä suurempaa ja pidempää paastoaikaa:[7]

Viikonpäivistä keskiviikko ja perjantai ovat paastopäiviä ortodoksisessa kirkossa. Lisäksi vuoden aikana on joitakin muitakin erillisiä paastopäiviä.

Katolinen kirkkoMuokkaa

Katolisille paasto tarkoittaa päiviä, jolloin uskovaisen on kirkon mukaan vähennettävä päivittäinen syömisensä yhteen täyteen ateriaan ja kahteen pieneen ateriaan erotuksena abstinenssista, joka tarkoittaa lihasta kieltäytymistä perjantaisin erityisesti pääsiäisen edellä.[8]

Paaston yleiset säännöt ovat seuraavat:

  • Kaikkien yli 14-vuotiaiden pitää pidättäytyä lihasta tuhkakeskiviikkona ja pitkäperjantaina.
  • Paasto koskee kaikkia 18–59-vuotiaita tuhkakeskiviikosta pitkäänperjantaihin, kaikkia sunnuntaita lukuun ottamatta. Aterioiden välillä ei saa syödä kiinteitä ruokia.
  • Paasto ja abstinenssi eivät koske niitä, joiden terveyteen tai työhön se vaikuttaisi huonosti

Aikaisemmin tuhkakeskiviikko ja sitä seuraavat perjantait ja lauantait pääsiäiseen asti olivat paaston ja abstinenssin päiviä, ja muitä päiviä koski paasto ilman abstinenssia.

ProtestantismiMuokkaa

Uskonpuhdistajat arvostelivat paastoa ulkoisena toimintana, jolla ei voinut saavuttaa pelastusta, eivätkä eurooppalaiset protestantit usein vietä paastoa ainakaan uskonnollisista syistä.lähde?

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piirissä on vuodesta 2012 toteutuettu Ekopaasto-kampanjaa on toteutettu vuodesta 2012. Kampanjassa innostetaan suomalaisia liittymään pääsiäispaastoon tavalla, joka osaltaan auttaa myös hillitsemään ilmastonmuutosta. Vuosien aikana kampanjassa on painotettu erilaisia ympäristöteemoja kristillisestä näkökulmasta sekä luterilaista paastoperinnettä.[9]

Paasto terveyssyistäMuokkaa

Paastoaminen terveyssyistä on kasvava suuntaus, vaikka paaston lääketieteelliset hyödyt ja haitat tunnetaan huonosti. Paastoamisesta tiedetään kuitenkin, että ravinnon puute aktivoi tehokkaasti autofagiaa[10] eli solujen kykyä hajottaa ja kierrättää omia rakenteitaan[11]. Paastoa perustellaan usein myös sen positiivisilla vaikutuksilla suoliston toimintaan ja joillekin ihmisille paasto on osa painonhallintaa.

Joihinkin lääketieteellisiin toimenpiteisiin valmistautumiseen voi liittyä paastoaminen. Paastoa edellytetään potilailta ennen anestesiaa ja monia lääketieteellisiä kokeita.[12]

Paastoa on kokeiltu lihavuuden hoitona. Täyspaastolla olevan ihmisen on todettu laihtuvan noin puoli kilogrammaa päivässä. Tällainen laihtuminen kuitenkin kuluttaa lihasta yhtä paljon kuin rasvakudostakin. Täyspaaston avulla laihtuminen ei myöskään ole jäänyt pysyväksi. Sen vuoksi lihavuuden hoidossa käytetäänkin nykyisin joskus vain muokattua paastoa eli erittäin niukkaenergistä ruokavaliota, jossa on kuitenkin riittävästi proteiinia, vitamiineja ja kivennäisaineita.[13]

Ihmiselle tärkeät suolistobakteerit jatkavat elämäänsä paaston aikanakin.[13]

Alle 15-vuotiaiden tai yli 70-vuotiaiden ei suositella harrastavan paastoa.[14]

PätkäpaastoMuokkaa

Pätkäpaasto eli jaksoittainen paastoaminen tapahtuu varaamalla vuorokaudesta tietty aika paastoamiselle ja tietty aika syömiselle (niin sanottu "syömisikkuna"). Yleisin jaksotus on paastota yö ja aamu, ja syödä iltapäivällä ja illalla. Vuoropäivin paastoamisessa syödään kahden vuorokauden aikana vain yhden 12-tuntisen jakson aikana. Pätkäpaaston kannattajien mukaan pätkäpaasto on ihmiselle evoluutiohistoriallisesti luonnollisin syömisen jaksotusmuoto ja sillä voi olla erilaisia hyödyllisiä vaikutuksia terveyteen.[15]

Vuonna 2017 julkaistun yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan pätkäpaastoajat laihtuivat hiukan enemmän kuin tasaisesti kaloreja rajoittaneet, mutta pätkäpaastoryhmässä keskeytysprosentti oli suurempi.[16]

Juomat paaston aikanaMuokkaa

Terveydellisistä syistä pidettävät paastot ovat joko vesi-, mehu- tai liemipaastoja. Mehu- ja liemipaastoissa elimistö saa jonkin verran sokereita sekä pieniä määriä muita ravintoaineita. Mehu- tai liemipaasto sisältää korkeintaan 1 000–1 500 kilojoulea (n. 240–360 kilokaloria) energiaa.

Fysiologiset vaikutuksetMuokkaa

Täysin syömätön, mutta vettä juova ja vähintään kaikkein tärkeimpiä vitamiineja, hivenaineita ja muita ravinteita saava ihminen voi elää noin 50 päivää, jos hän ei liiku runsaasti ja on ennen paastoa normaalipainoinen: tämä tarkoittaa sitä että hänellä on noin 12 kg kumpaakin, lihas- ja rasvakudosta. Lihavuus kuitenkin pidentää maksimipaastoaikaa huomattavasti, mikäli tärkeimpien ravinteiden saanti on taattu.[17]

Ihmiskeho kuluttaa muutamassa päivässä kehon hiilihydraattivarastona toimivan glykogeenin loppuun vapauttaen siitä glukoosia vereen verensokeriksi tänä aikana.[17] Luurankolihaksiin ja maksaan varastoitunutta glykogeeniä on kehossa noin 450–800 grammaa lihaksikkuudesta riippuen.[18] Näiden loputtua keho alkaa kuluttamaan ensisijaisesti kehon rasvaa.[17] Rasvanpolton aikana keho siirtyy ketoosiksi kutsuttuun aineenvaihdunnan tilaan.[19] Normaalipainoinen ihminen kuluttaa noin 7 viikossa 12 kg painoisen rasvakudoksensa lähes loppuun. Sitten keho alkaa kuluttamaan nopeasti muun muassa luurankolihasten proteiineissa olevia aminohappoja energiaksi, joita normipainoisella on kehossa noin 12 kg edestä. Kun kehon aminohappojen massasta on suunnilleen viikossa kulunut noin puolet, henkilö kuolee energiaravintoaineiden puutokseen. Loppuja aminohapoista nimittäin tarvitaan elintärkeisiin toimintoihin, kuten kehon entsyymien valmistukseen.[17]

TerveysvaikutuksetMuokkaa

Elimistön tulehdusreaktio vähenee paaston aikana, mikä saattaa ehkäistä sydän- ja verisuonisairauksia sekä diabetesta. Taudinaiheuttajabakteerit vähenevät ja terveyttä edistävät bakteerit lisääntyvät paaston aikana.[20] Pätkäpaaston on havaittu lievittävän nivelreuman oireita[21].

Vuonna 2019 julkaistussa kliinisessä paastotutkimuksessa havaittiin, että 93 prosenttia osanottajista koki fyysisen ja henkisen hyvinvointinsa olleen paaston aikana parempi kuin ennen paaston alkamista. Viiden ja kymmenen päivän paastojen vaikutus oli tässä yhtä suuri. Tutkimukseen osallistuneiden 1311 osanottajan joukossa oli noin neljäsataa terveysongelmista kärsinyttä, joista 84 prosenttia raportoi oireidensa olleen paaston aikana lievempiä kuin ennen paastoa, mutta 7 prosenttia pahempia. Oireiden lievittyminen oli tyypillisesti kipujen helpottumista.[22]

Osanottajat joivat päivittäin 2-3 litraa vettä tai kaloritonta yrttiteetä ja halutessaan 20 grammaa hunajaa päivässä minkä lisäksi he saivat lounaaksi 2,5 dl hedelmästä tai vihanneksesta puristettua mehua sekä illalliseksi 2,5 dl kasviskeittoa, joista tuli yhteensä 200–250 kaloria. Osanottajat harjoittivat myös kevyttä ryhmävoimistelua ja/tai kevyttä tai keskitehoista ulkoilmakävelyä, ja heille annetttiin joka toinen päivä peräruiske tai mieto ulostuslääke. Osanottajista 93 prosenttia kertoi nälän tunteensa kadonneen. Ketoaineiden maksimimäärä saavutettiin viidessä päivässä, ja miehillä oli niitä enemmän kuin naisilla. Buchinger/Wilhelmi-paasto-ohjelman mukaiset 4 - 21 päivää kestäneet paastot osoittautuivat turvallisiksi ja hyvin siedetyiksi. Osanottajia ei kuitenkaan seurattu enää paaston loputtua.[22]

HaittavaikutuksetMuokkaa

Paaston aikana saataa esiintyä esimerkiksi unimuutoksia, uupumusta, selkäkipua, nälkää, päänsärkyä, palelua, huimausta, näköhäiriöitä, levottomat jalat -oireyhtymää, ihottumaa, pahoinvointia, sydämen rytmihäiröitä ja hypoglykemiaa.[22]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b Jennifer Williams: 9 questions about Ramadan you were too embarrassed to ask Vox. 6.6.2016. Viitattu 3.12.2021. (englanniksi)
  2. Fasting On Purnima Books. Hindu Customs (Dal Sabzi). Viitattu 25.12.2011. (englanniksi)
  3. Jom kippur -paasto alkaa auringon laskiessa Uutiset - kulttuuri. 7.10.2011. Kotimaa. Viitattu 25.12.2011.
  4. Paasto evl.fi. Viitattu 9.5.2021.
  5. Ortodoksien suuri paasto avaa yllättäen muidenkin silmät yksinkertaiselle ja maukkaalle ruualle Yle Uutiset. 15.3.2015. Viitattu 3.12.2021.
  6. Suuri paasto alkaa – mitä ruoaksi? Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 3.12.2021.
  7. Ortodoksiset paastoajat Tietopankki. Ortodoksi.net. Viitattu 15.7.2007.
  8. Fasting and Abstinence Catholic Online. Catholic Online. Viitattu 25.12.2011. (englanniksi)
  9. Ekopaasto ekopaasto.fi. Viitattu 9.5.2021.
  10. Määritä nimeke! www.duodecimlehti.fi. Viitattu 23.10.2021.
  11. Määritä nimeke! www.duodecimlehti.fi. Viitattu 23.10.2021.
  12. Terveyden keskus Valmistaudu huolella Terveyden tietopankki - Laboratoriokokeet. Hyvä Terveys. Viitattu 25.12.2011.
  13. a b Antti Aro: Paasto Terveyskirjasto. 15.10.2015. Duodecim. Viitattu 15.8.2019.
  14. Kenelle paasto ei sovi? Terveys. Kookas. Viitattu 25.12.2011.
  15. Mitä on pätkäpaasto? pätkäpaasto.fi. Viitattu 16.12.2012.
  16. Hertta Vierula: Pätkäpaasto tehoaa, muttei voita perinteisiä laihdutusmenetelmiä Potilaan lääkärilehti. 3.5.2017. Viitattu 15.8.2019.
  17. a b c d Herman, Irving P: ”Metabolism: Energy, Heat, Work, and Power of the Body”, Physics of the human body, s. 319-331, 358-360. Berliini: Springer, 2007. OCLC: 184984724. ISBN 9783540296034. Teoksen verkkoversio. doi:10.1007/978-3-540-29604-1_6.
  18. Pim Knuiman, Maria T. E. Hopman, Marco Mensink: Glycogen availability and skeletal muscle adaptations with endurance and resistance exercise. Nutrition & Metabolism, 21.12.2015, nro 12. PubMed:26697098. doi:10.1186/s12986-015-0055-9. ISSN 1743-7075. Artikkelin verkkoversio.
  19. Nelson, David L. & Michael M. Cox: Lehninger principles of biochemistry, s. 663. 5. painos. New York: W.H. Freeman, 2008. OCLC: 191854286. LCCN: 2007941224. ISBN 9780716771081. Teoksen verkkoversio.
  20. Professori kokeili 8/16-dieettiä ja hämmästyi: suolisto rauhoittui, uni parani ja paino asettui www.iltalehti.fi. Viitattu 12.4.2021.
  21. Françoise Wilhelmi de Toledo, Franziska Grundler, Audrey Bergouignan, Stefan Drinda, Andreas Michalsen: Safety, health improvement and well-being during a 4 to 21-day fasting period in an observational study including 1422 subjects. PLOS ONE, 1.2.2019, nro 14, s. e0209353. PubMed:30601864. doi:10.1371/journal.pone.0209353. ISSN 1932-6203. Artikkelin verkkoversio. en
  22. a b c Françoise Wilhelmi de Toledo, Franziska Grundler, Audrey Bergouignan, Stefan Drinda, Andreas Michalsen: Safety, health improvement and well-being during a 4 to 21-day fasting period in an observational study including 1422 subjects. PloS One, 2019, nro 14, s. e0209353. PubMed:30601864. doi:10.1371/journal.pone.0209353. ISSN 1932-6203. Artikkelin verkkoversio.

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Paasto.