Apostoli

nimitys Jeesuksen lähimmistä opetuslapsista

Apostoli (m.kreik. απόστολος, apostolos, lat. apostolus, hepr. ‏שולח‎, sholeach[1]) oli Raamatun ja kristillisen perimätiedon mukaan yksi niistä kahdestatoista Jeesuksen opetuslapsesta, jotka hän lähetti ensin Israelin kansan keskuuteen, ja kuolemansa ja ylösnousemuksensa jälkeen kaikkeen maailmaan julistamaan evankeliumia Taivasten valtakunnasta. Näiden lisäksi myös eräitä muita alkuseurakunnan lähetystyöhön lähteneitä henkilöitä kutsutaan apostoleiksi. Apostolin määritelmä on häilyvä, mutta useimmiten kriteerinä pidetään Jeesuksen ylösnousemuksen todistajana olemista.

Jeesus opetuslastensa kanssa viimeisellä aterialla. Leonardo da Vincin maalaus.

EtymologiaMuokkaa

Sana ”apostoli” tulee kreikan kielen sanasta ἀπόστολος (apóstólos), joka muodostuu prefiksistä ἀπό- (apó-, ’pois’, ’erilleen’) ja juuresta στέλλω (stéllō, ’lähettää’) ja tarkoitti alun perin ”lähetettyä” tai ”lähettilästä”.[2][3]

Kaksitoista apostoliaMuokkaa

Sanaa ”apostoli” käytetään Markuksen ja Matteuksen evankeliumeissa ainoastaan kerran. Markuksen evankeliumin [4] ja Matteuksen evankeliumin [5] mukaan ne kaksitoista, jotka Jeesus valitsi seuraamaan häntä ja joita myös hän itse kutsui apostoleiksi, olivat:

Luukkaan evankeliumissa [6] Taddeusta kutsutaan nimellä Juudas, Jaakobin poika.

Johanneksen evankeliumi, päinvastoin kuin synoptiset evankeliumit, ei tarjoa listaa apostoleista, eikä kirjoittaja edes mainitse heidän lukumääräänsä. Evankeliumissa esiintyvät kuitenkin seuraavat apostolit: Andreas, Juudas Iskariot, Pietari, Tuomas (jota kutsutaan myös Juudaaksi), Natanael, Filippus, Sebedeuksen pojat (Jaakob ja Johannes), ja ”se toinen Juudas” (Joh. 14:22).

Uusi kahdestoista apostoliMuokkaa

Juudas Iskariotin petettyä Jeesuksen ja hirtettyä itsensä ennen Jeesuksen ristiinnaulitsemista, apostoleja oli jäljellä yksitoista. Apostolien tekojen mukaan [7], jäljelle jääneet opetuslapset kokoontuivat Jeesuksen ylösnousemisen ja helluntain välillä valitsemaan kahdennentoista apostolin. Valittavan oli pitänyt olla oppilaiden joukossa Jeesuksen toiminnan alusta loppuun saakka, ja hänen piti olla ylösnousemuksen todistaja. Oppilaat asettivat ehdolle kaksi henkilöä, Joosef Barsabbaan, jota kutsuttiin Justukseksi, sekä Mattiaksen. Näistä kahdesta uusi apostoli valittiin arvalla. Arpa lankesi Mattiaalle, josta näin tuli viimeinen ”kahdestatoista apostolista”.

Muut apostolitMuokkaa

Myös Paavali kertoo olevansa apostoli esimerkiksi Kirjeessä roomalaisille [8]. Hän kutsuu itseään erityisesti ”pakanoiden apostoliksi” [9]. Hän kutsuu myös evankeliumia julistaneita kumppaneitaan apostoleiksi [10]. Tapana siis oli, että kaikki jotka olivat saaneet Jumalalta tai Jeesukselta tehtävän evankeliumin julistamisesta, olivat apostoleja. Toinen mahdollinen kriteeri oli, että apostoleiksi kutsuttiin nimenomaan ylösnousemuksen todistajia. Tätä kriteeriä käytettiin Mattiaan valinnassa, ja myös Paavali vetosi Herran näkemiseen puolustaessaan omaa apostoliuttaan (1 Kor. 9:1). Koska ylösnousemuksen todistajat vähitellen kuolivat, nimitys apostoli jäi pois käytöstä.

Paavali kuitenkin mainitsi olevansa apostoleista vähäisin, koska oli aiemmin vainonnut kristittyjä. Hän joutui myös monesti puolustamaan auktoriteettiaan.[11].

Barnabasta kutsutaan apostoliksi Apostolien teoissa[12]. Jaakobia, Jeesuksen veljeä, taas ei koskaan kutsuta apostoliksi, vaikka hänen sanottiin olevan yksi ”seurakunnan pylväistä” [13]. Paavali kuitenkin mainitsee Jaakobin ylösnousemuksen todistajana (1.Kor.15:7). Siksipä jakeen Gal.1:19 ”ketään muuta apostolia en tavannut, ainoastaan Herran veljen Jaakobin” ei ole yksiselitteinen eikä siitä vallitse tutkijoiden keskuudessa yksimielisyyttä. On siis mahdollista, että Jaakobista ei puhuttu apostolina, koska tämä ei ilmeisestikään tehnyt lähetystyötä. Ylösnousseen kohdanneena Jaakob olisi kuitenkin siltä osin täyttänyt apostolin kriteerit.

Merkille pantava on jae Room. 16:7, jossa Paavali mainitsee Andronikoksen ja Junian, jotka ovat ”arvossa pidettyjä apostoleissa”. Junia- tai Junias-nimisen apostolin sukupuolesta on käyty paljon keskustelua, mutta mikäli hän oli nainen, Paavali tulee aivan sattumalta maininneeksi ainoan naisapostolin, josta meille on jäänyt todisteita. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei naisia olisi voinut olla enemmänkin apostoleina.

Tarkkaa apostolien määrää on mahdotonta tietää. Paavalin jakeissa 1. Kor. 15:3–8 antaman tiedon mukaan Kristus ilmestyi yli viidelle sadalle (1. Kor. 15:6). Kaikista ylösnousemuksen todistajista ei kuitenkaan välttämättä tullut apostoleja, sillä Paavali kertoo Kristuksen ilmestyneen vielä erikseen kaikille apostoleille (1.Kor. 15:7), joiden lukumäärää hän ei kuitenkaan mainitse. Viimeiseksi Ylösnoussut ilmestyi vielä Paavalille (1.Kor. 15:8), joka ilmeisesti myös jäi viimeiseksi ylösnousemuksen todistajaksi ja apostoliksi.

KunnioitusMuokkaa

 
Jeesus ja kaksi apostolia. Norsunluinen diptyykki Galliasta 400-luvulta.

Apostolien muistopäivät ovat katolisessa pyhimyskalenterissa seuraavat:

Apostolien päiviä vietettiin pyhäpäivinä ennen vuotta 1774 Suomessakin. Nykyisestä katolisesta pyhimyskalenterista poiketen Mattiaan päivä oli kuitenkin 24. helmikuuta, Filippuksen ja Jaakobin päivä 1. toukokuuta ja Tuomaan 21. joulukuuta.[15] Useimmat vanhoista apostolien muistopäivistä ovat nykyäänkin samannimisten nimipäiviä.

Apostoleiden mukaan on nimetty Apostolinen uskontunnustus:[16]

Apostoleita on muistettu nimeltä myös katolisessa messussa rukoiltavassa kaanonissa.[17][18] Apostolit Pietari ja Paavali mainitaan perinteisessä, alun perin 700-luvulta peräisin olevassa Confiteor-rukouksessa, jota käytetään myös tridentiinisen messun alussa.[19][20][21]

TalmudMuokkaa

Juutalaisten Talmudissa sekä Jeesus että opetuslapset mainitaan kohdassa Sanhedrin 43a. Talmudin mukaan Jeesuksella oli vain viisi opetuslasta, Matthai, Nakai, Nezer, Buni ja Todah.[22]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Hebrew Word Studies shorashim.co.uk. Arkistoitu 26.4.2017. Viitattu 25. huhtikuuta 2017.
  2. Miettinen, Mikko: Roomalaiskirje 1:1: Prologi saarnatuoli.net.
  3. Liddell, Henry George & Scott, Robert: ἀπόστολος A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
  4. Mark. 3:16–19
  5. Matt. 10:2–4
  6. Luuk. 6:13–16
  7. Apt. 1:23–26
  8. Room. 1:1
  9. Room. 11:13
  10. Room. 16:7
  11. 1. Kor. 9:1
  12. Apt. 14:14
  13. Gal. 2:9
  14. Pyhimyskalenteri Helsingin katolinen hiippakunta.
  15. Oja, Heikki: Aikakirja, s. 166. Helsinki: Otava, 1999. ISBN 951-1-16334-5.
  16. Rukouksia Katolinen kirkko Suomessa. Viitattu 25.4.2017.
  17. Sancta Missa Divinum Officium. Viitattu 25. huhtikuuta 2017.
  18. "Communicántes, et memóriam venerántes, in primis gloriósæ semper Vírginis Maríæ, Genetrícis Dei et Dómini nostri Iesu Christi: sed et beati Ioseph, eiusdem Virginis Sponsi, et beatórum Apostolórum ac Mártyrum tuórum, Petri et Pauli, Andréæ, Iacóbi, Ioánnis, Thomæ, Iacóbi, Philíppi, Bartholomaei, Matthaei, Simónis et Thaddaei: Lini, Cleti, Cleméntis, Xysti, Cornélii, Cypriáni, Lauréntii, Chrysógoni, Ioánnis et Pauli, Cosmæ et Damiáni: et ómnium Sanctórum tuórum; quorum méritis precibúsque concédas, ut in ómnibus protectiónis tuæ muniámur auxílio. Per eúndem Christum, Dóminum nostrum. Amen."
  19. Confiteor Thesaurus Precum Latinarum. Viitattu 25. huhtikuuta 2017.
  20. Ordo Missae Sancta Missa. Arkistoitu 20.6.2019. Viitattu 25. huhtikuuta 2017.
  21. "Confíteor Deo omnipoténti, beátæ Maríæ semper Vírgini, beáto Michaéli Archángelo, beáto Ioánni Baptístæ, sanctis Apóstolis Petro et Páulo, ómnibus Sanctis, et vobis, fratres: quia peccávi nimis cogitatióne, verbo, et ópere: percutit sibi pectus ter, dicens: mea culpa, mea culpa, mea máxima culpa. Ideo precor beátam Maríam semper Virginem, beátum Michaélem Archángelum, beátum Ioánnem Baptístam, sanctos Apóstolos Petrum et Páulum, omnes Sanctos, et vos, fratres, oráre pro me ad Dóminum Deum nostrum."
  22. Tractate Sanhedrin Babylonian Talmud.

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Apostoli.