Avaa päävalikko

Suomen Lääkäriliitto

suomalainen lääkärien ammattijärjestö

Suomen Lääkäriliitto on ammattijärjestö, johon kuuluu yli 90 prosenttia maassa toimivista lääkäreistä. Vuoden 2018 alussa liitolla oli 26 422[1] jäsentä. Lääkäriliitto on perustettu vuonna 1910. Lääkäriliiton toimialaan kuuluvat muun muassa lääkärikunnan edunvalvonta, terveyspoliittiset kannanotot ja linjanvedot, lääketieteellisen koulutuksen seuraaminen, eettinen keskustelu ja ohjeistus sekä edustaminen kansainvälisissä lääkärijärjestöissä. Lääkäriliitto julkaisee Suomen Lääkärilehteä ja järjestää kerran vuodessa Lääkäripäivät yhteistyössä Lääkäriseura Duodecimin ja Finska Läkaresällskapetin kanssa. Lääkäripäivät on Suomen suurin lääkärien koulutustapahtuma.

Suomen Lääkäriliitto
Perustettu 1910
Toimiala Lääkärikunnan edunvalvonta
Kotipaikka Helsinki
Puheenjohtaja Samuli Saarni
Jäsenmäärä 26 422 jäsentä.
Sivusto Suomen Lääkäriliitto
Jäsenlehti Suomen Lääkärilehti
Lääkäriliiton toimistotalo Helsingin Mäkelänkadulla.

Lääkäriliiton puheenjohtajana toimii Samuli Saarni[2] ja toiminnanjohtajana Kati Myllymäki. Lääkäriliiton toimisto sijaitsee Helsingissä osoitteessa Mäkelänkatu 2. Suomen Lääkäriliitto kuuluu Akavaan.

HistoriaMuokkaa

Suomen Lääkäriliitto perustettiin helmikuussa 1910, jolloin maassa oli noin 500 lääkäriä. Liiton tarkoituksena oli vahvistaa lääkärien yhteiskunnallista ja taloudellista asemaa, ja uusi liitto saikin heti jäsenikseen noin 95 prosenttia lääkärikunnasta. Lääkäriliitto on koko historiansa ajan toiminut aktiivisesti Suomen terveydenhuoltojärjestelmän kehittämiseksi. 1900-luvun alkupuolella keskeisiä epäkohtia olivat maaseudun väestön terveydenhuolto ja kunnanlääkärien asema. Sotien jälkeen alettiin kiinnittää huomiota kansalaisten terveydentilan kohentamiseen ja sosiaalisten ongelmien korjaamiseen. 1940-luvulla Suomeen rakennettiin neuvolajärjestelmä, ja 1950-luvulla kehitettiin keskussairaalajärjestelmä. 1970-luvun kansanterveyslain mukana kuntiin tulivat terveyskeskukset, joihin myöhemmin kotiutui nykyisinkin käytössä oleva omalääkärijärjestelmä. 1980-luvulla Lääkäriliitto oli eräs aloitteentekijöistä, kun Suomeen perustettiin yleinen potilasvakuutus. Asiaa koskeva laki säädettiin vuonna 1992.[3]

 
Lääkäritalon sisäänkäynti.

TehtävätMuokkaa

Suomen Lääkäriliitto määrittelee tehtävänsä seuraavasti:[4]

  • Edistää lääkärin professiota
  • Yhdistää lääkärit ammattikuntana
  • Huolehtia lääkärien edunvalvonnasta
  • Edistää terveyttä ja potilaan parasta
  • Puolustaa ihmisyyttä ja eettisiä arvoja kotimaassa ja kansainvälisesti

ArvotMuokkaa

Suomen Lääkäriliitto on hyväksynyt seuraavat lääkärin perusarvot:

  • Elämän kunnioittaminen
  • Ihmisyys
  • Eettisyys
  • Korkea ammattitaito
  • Kollegiaalisuus

Kansainvälinen edustaminenMuokkaa

Suomen Lääkäriliitto edustaa Suomea mm. seuraavissa kansainvälisissä järjestöissä:[5]

Kansallisesti Suomen Lääkäriliitto on mukana myös vapaaehtoisessa pelastuspalvelussa

KritiikkiäMuokkaa

Lääkäriliittoa on myös kritisoitu liiasta oman edun ajamisesta. Lääkärityöttömyydestä johtuen opetusministeriö vähensi vuonna 1993 lääketieteen alan opiskelijoiden yliopistotason aloituspaikkoja 500:sta 350:een. Tämä saattoi osaltaan lisätä terveyskeskuksissa vaikuttavaa lääkäripulaa,[6] ja aloituspaikat nostettiinkin vuosituhannen alussa yli 600:aan. Myöhemmin liitto on ottanut kriittisen kannan aloituspaikkojen lisäämiseen, koska ikäluokasta jo joka sadas koulutetaan lääkäriksi.[7] Monet muistavat myös vuoden 2001 lääkärilakon, joka kesti yli viisi kuukautta[8] ja jonka jälkeen julkinen sektori nosti lääkärien palkkoja. Pitkällä aikavälillä palkat ovat kehittyneet muun julkisen sektorin tahtiin.

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Jäsenmäärät - Akava www.akava.fi. Viitattu 22.5.2018.
  2. Hallitus - Suomen Lääkäriliitto www.laakariliitto.fi. Viitattu 28.1.2019.
  3. Lääkäriliitto:Historia
  4. Lääkäriliitto:Arvot
  5. Lääkäriliitto: Kv
  6. Lalli
  7. [1]
  8. Lääkärilakon vaiheet. Turun Sanomat, 18.8.2001, s. 9.

Aiheesta muuallaMuokkaa