Arne Palmén
Arne Johannes Palmén (3. tammikuuta 1885 Helsinki – 12. kesäkuuta 1974 Helsinki) oli suomalainen lääkäri, Salpausselän lasten tuberkuloosiparantolan (nykyään Nastolan Aurinkolinna) ylilääkäri 1925–1945[1] Helsingin yliopiston kirurgian ylimääräinen professori 1937–1952 ja Helsingin Diakonissalaitoksen sairaalan kirurgisen osaston ylilääkäri 1945–1955.[2]
Henkilöhistoria muokkaa
Palménin äiti oli Ida Amalia Arppe ja isä historiantutkija, poliitikko ja valtioneuvos Ernst Gustaf Palmén.[2] Hänen isoisänsä oli laki- ja virkamies Johan Philip Palmén ja veljenpoikansa eläintieteilijä Ernst Palmén.[3] Palménin puoliso vuodesta 1928 oli sairaanhoitaja Helmi Annikki Haahti. Perheeseen syntyi kolme lasta, joista Erkki Palmén oli tunnettu latinisti.[2] Ylioppilaaksi Palmén tuli Helsingin suomalaisesta yhteiskoulusta 1903, lääketieteen lisensiaatiksi hän valmistui 1911 ja väitteli tohtoriksi 1914.[2] Palmén oli Suomen lääkäriliiton puheenjohtaja 1933–1943.[3]
Julkaisuja muokkaa
Palmén julkaisi lääketieteellisten kirjojen lisäksi tutkimuksia esimerkiksi sotakirurgian, luu- ja niveltuberkuloosin, selkäydinkasvainten, vakuutuslääketieteen ja hengenvaarallisuuskäsitteen alalta.[3] Palmén muistetaan lääketieteen "suomalaistajana" sekä ammattikunnan käytännöllisten ongelmien ja etenkin eettisten kysymysten arvostettuna pohdiskelijana.[4]
- Lääketieteellinen sanasto Yrjö Kajavan kanssa, 1921
- Yleinen kirurgia, 1948
- Lääkärin etiikka, 1956
Lähteet muokkaa
- ↑ Historia Nastolan Aurinkolinna. Viitattu 16.1.2017.
- ↑ a b c d Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 522–523. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.
- ↑ a b c Otavan Iso tietosanakirja, osa 6, p. 884. Otava 1966.
- ↑ Autio, Veli-Matti: ”Palmén, Arne (1885–1974)”, Suomen kansallisbiografia, osa 7, s. 484–485. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 951-746-448-7. Teoksen verkkoversio.
Aiheesta muualla muokkaa
- Palmén, Arne hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)