Yrjö Kajava
Yrjö Henrik Kajava, entinen Nylund (2. joulukuuta 1884 Tammela – 21. maaliskuuta 1929 Helsinki) oli suomalainen lääkäri, anatomi, rotututkija ja antropologi. Hän toimi anatomian ylimääräisenä professorina Helsingin yliopistossa vuodesta 1921 ja professorina alkaen vuodesta 1924. Hän oli myös varsin kiinnostunut rotututkimuksista.[1][2] [3][4]
Yrjö Kajavan vanhemmat olivat suutari Karl Henrik Nylund ja Amalia Helminen. Hän pääsi ylioppilaaksi 1904 Hämeenlinnan lyseosta ja valmistui Helsingin yliopistosta lääketieteen kandidaatiksi 1908 ja lääketieteen lisensiaatiksi ja tohtoriksi 1914. Kajava oli naimisissa vuodesta 1912 Fanny Leonarda Borisovin kanssa. [5] [3][4]
Kajava oli Helsingin yliopiston mikroskopillisen anatomian dosenttina vuodesta 1914 ja anatomian dosenttina vuodesta 1920. Hän toimi ennen professoriksi tuloaan muun muassa Humaliston keuhkotautisairaalan lääkärinä ja Savitaipaleen kunnanlääkärinä. Lisäksi Kajava oli kylpylaitoslääkärinä Runnilla kesinä 1919–1924 ja Heinolassa vuodesta 1925 alkaen. Hän omisti ja johti Helsingissä toiminutta Horus-nimistä fysikaalista laitosta. Kajava julkaisi lukuisen määrän lääketieteellisiä tutkielmia, oppikirjoja ja kirjoitelmia ja. hänen opastuksellaan kirjoitettiin kahdeksan väitöskirjaa. Ennen kuolemaansa Kajava suunnitteli vielä koko Suomea käsittänyttä antropologista teosta. Hän oli jo tätä varten tehnyt yli 11 000 henkeä käsittäviä antropologisia mittauksia Lapissa ja Länsi-Suomessa ja aikoi jatkaa mittauksia kesällä 1929. Kajava toimi Helsingin yliopiston anatomian laitoksen johtajana. Laitos sai käyttöönsä uuden rakennuksen syksyllä 1928 ja rakennuksen vihkiäisjuhlaan Kajava laati laajan kuvauksen antropologian historiasta Suomessa. [3][4]
Kajava oli Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtajana 1916–1917, Turun suomalaista yliopistoa valmistelleen tieteellisen lautakunnan jäsenenä 1919, lääkintöhallituksen edustajana Kordelinin rahasto urheilun ja terveyden edistämiseksi Suomessa-nimisen säätiön hallinnossa vuodesta 1920 sekä valtion tieteellisen keskuslautakunnan jäsenenä vuodesta 1922 alkaen. Suomalaisen Tiedeakatemian hallituksen jäsenenä Kajava oli vuodesta 1924 ja akatemian puheenjohtajana 1928. Hän oli 1912–1913 ja 1915–1916 Duodecim-seuran sihteerinä ja myöhemmin sen varapuheenjohtajana sekä vuonna 1928 Duodecimin puheenjohtajana. Kajava kuului lisäksi jäsenenä useihin kotimaisiin ja ulkomaisiin tieteellisiin seuroihin.[3]
Hänen väitetään tutkineen teloittuja punavankeja Hennalan vankileirillä 1918. [6]
Yrjö Kajava kirjoitti vuonna 1926: ”Vasta kaikkia näitä monia eri ominaisuuksia (pään ja kehon mittasuhteet, tukan ja silmien väri) vertailemalla voidaan muodostaa käsitys siitä ideaalityypistä, joka on luonteenomainen jollekin kansanrodulle tai ideaalityypille.”[7]
Kajavan nimellä kulkee myös anatomis-fysiologinen hierontamenetelmä, kajava-terapia.[8]
Julkaisuja muokkaa
- Die Kurzen Muskeln und die langen Beugemuskeln der Säugetierhand. 1, Monotremata und Marsupialia: vergleichend-anatomische Untersuchungen, Helsingin yliopiston väitöskirja. Helsingfors 1910
- Ihmisen anatomia: oppikirja voimistelunopettajille, sairasvoimistelijoille ja hierojille, WSOY, 1912, 4. painos 1929
- Sairaalloisista kehitysvirheistä ihmisruumiissa. Ylioppilaiden keskusteluseuran julkaisuja, n:o 11. Otava 1912
- Tuberkulosista ja sen vastustamistoimenpiteistä: keräystoimikunnan palkitsema kirjanen. Keräystoimikunta vähävaraisten keuhkotautisten hyväksi, Helsinki 1914
- Tuberkulosin esiintyminen Kymin, Kuusankosken ja Voikan paperitehtaitten väestön keskuudessa vuonna 1914. Tuberkulosin vastustamisyhdistys, Helsinki 1914
- Hengityselintemme rakenne ja tehtävä terveellä sekä tuberkulosia sairastavalla. Liittyy tohtori Lauri Taipaleen laatimaan tuberkulositaulusarjaan. Tuberkulosin vastustamisyhdistys, Helsinki 1915
- Kotieläintemme anatomia sekä lyhyt esitys kotieläintemme elintoiminnasta: oppikirja maanviljelys- ja karjanhoitokouluille sekä kotieläinten omistajille, WSOY, 1916, 6. painos 1930
- Die kurzen Muskeln und die langen Beugemuskeln der Säugetierhand. 2, Insectivora und Edentata: Vergleichend-anatomische Untersuchungen. Annales Academiae scientiarum Fennicae, Series A 9,1. Suomalainen tiedeakatemia, Helsinki 1916
- Ihmisen imusuonisto. WSOY 1917
- Ihmisen rintakehä vertailevan anatomian valossa. Tekijä, Helsinki 1917
- Die kurzen Muskeln und die langen Beugemuskeln der Säugetierhand. 3, Rodentia und Carnivora: Vergleichend-anatomische Untersuchungen. Annales Academiae scientiarum Fennicae, Series A 11,7. Suomalainen tiedeakatemia, Helsinki 1918
- Miltä näytit ennen syntymääsi: kansantajuinen esitys ihmissikiön kehityksestä. WSOY 1919
- Beitrag zur Kenntnis der Entwicklung des Gelenkknorples. Acta Societatis scientiarum Fennicae, 48, 3. Finska vetenskapssocieteten, Helsingfors 1919
- Die kurzen Muskeln und die langen Beugemuskeln der Säugetierhand. 4, Chiroptera. Ein Vergleich der Handmuskulatur der Chiropteren mit der Insectivoren und des Galeopithecus. Vergleichendanatomische Untersuchungen. Annales Academiae scientiarum Fennicae, Series A 14,2. Suomalainen tiedeakatemia, Helsinki 1920
- Katkelmia Duodecim-seuran historiasta vuosilta 1881-1921. Duodecim-seura, Helsinki 1921
- Saksalais- ja latinalais-suomalainen lääketieteellinen sanasto. Duodecim-seuran valitsemina toimittaneet Yrjö Kajava, A. J. Palmén. WSOY 1921, 2. uud. painos 1928, 9. painos 1957
- Die kurzen Muskeln und die langen Beugemuskeln der Säugetierhand. 5, Subungulata und Ungulata: Vergleichend-anatomische Untersuchungen. Annales Academiae scientiarum Fennicae, Series A 21,1. Suomalainen tiedeakatemia, Helsinki 1923
- Lyhyt esitys tuberkulosista ja keinoista sen vastustamiseksi. Vähävaraisten keuhkotautisten avustamisyhdistys, Helsinki 1924
- Über den Schultergürter der Finnen: eine osteologischanthropologische Studie. Annales Academiae scientiarum Fennicae, Series A, 21, 5. Suomalainen tiedeakatemia, Helsinki 1924
- Epäsikiöistä ja synnynnäisistä muodostusvirheistä. Otava 1925
- Beiträge zur Kenntnis der Rasseneigenschaften der Lappen Finnlands, hauptsächlich nach den Untersuchungen von Dr. Arvo Elfving. Annales Academiae scientiarum Fennicae, Series A, 25, 1. Suomalainen tiedeakatemia, Helsinki 1925
- Mitteilungen über die Körpergrösse des finnischen Mannes Ende des 18. und Anfang des 19. Jahrhunderts; das Material gesammelt von Jalmari Finne ; Herausgegeben von Yrjö Kajava. Annales Academiae scientiarum Fennicae, Series A, 25, 5. Suomalainen tiedeakatemia, Helsinki 1926
- Mikrometrische Untersuchungen über die Haut der Finnen. Annales Academiae scientiarum Fennicae, Series A, 25, 9. Suomalainen tiedeakatemia, Helsinki 1926
- Über die Körperproportionen der finnischen Feten und Neugeborenen. Annales Academiae scientiarum Fennicae, Series A, 27, 3. Suomalainen tiedeakatemia, Helsinki 1927
- Helsingin yliopiston anatomisen laitoksen uusi talo. Helsinki 1928
- Piirteitä anatomisen tieteen reformaatiokaudesta Suomessa. Eripainos teoksesta "Helsingin yliopiston alkuajoilta". Porvoo 1928
- Die Geschichte der Anatomie in Finnland 1640-1901: eine Übersicht. Acta Instituti anatomici Universitatis (Helsinki-Helsingfors) 1. Helsingin yliopisto, Helsinki 1928
- Ein Fall von Amelie bei der Pfeifente (Anas penelope L.). Acta Instituti anatomici Universitatis (Helsinki-Helsingfors) 3. Helsingin yliopisto, Helsinki 1929
Lähteet muokkaa
- ↑ Kemiläinen, Arja: Yrjö Kajava Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 4.5.2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 15.6.2008.
- ↑ Yrjö Kajavan muistokirjoitus, Aamulehti 23.03.1929, nro 81, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ a b c d Professori Yrjö Kajava, Helsingin Sanomat, 22.03.1929, nro 80, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ a b c Yrjö Kajava, Aamulehti, 23.03.1929, nro 81, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Ylioppilasmatrikkeli 1904, matrikkelinumero 28913
- ↑ Hyvissä aikeissa (kallonmittaajat) areena.yle.fi. Viitattu 22.7.2020.
- ↑ Rotu ja tyyppi Oulun kaupunki. Viitattu 30.1.2019.
- ↑ Silvàn, Sini: Kajava-terapiassa hierotaan ihminen kokonaisuutena 6.5.2008. Yle. Viitattu 20.2.2009.