Avaa päävalikko

Islam on yksi Suomen vähemmistöuskonnoista. Muslimeja on asunut Suomessa pysyvästi 1800-luvulta lähtien. Ensimmäiset muslimit olivat tataareja, jotka muuttivat pääasiassa vuosien 1870 ja 1920 välillä. 1990-luvulta lähtien muslimien maahanmuutto on lisääntynyt ja monipuolistunut. Suomessa toimii muutamia kymmeniä islamilaisia yhdyskuntia, mutta niihin on liittynyt vain vähemmistö muslimeista. Yhdysvaltalaisen PEW tutkimuskeskuksen mukaan Suomessa oli vuonna 2016 yhteensä 150 000 muslimia.[1]

YleistäMuokkaa

Viime vuosikymmeninä maahanmuutto Suomeen on lisääntynyt siten, että 1980-luvulta lähtien se on ollut maastamuuttoa suurempaa.[2] Vielä 1990-luvun alussa Suomessa asui muutama tuhat muslimia, mutta nykyään heitä on eri arvioiden mukaan 50 000, 65 000 tai jopa 150 000 henkilöä.[3][4][1] Muslimien määrän kasvaessa islam on saanut lisääntyvää huomiota julkisuudessa. Monikulttuurisuus ja islam ovat tulleet myös arvostelun kohteeksi.[5]

1980-luvun alussa Suomessa toimi vain yksi, tataarien perustama islamilainen yhdyskunta.[2] Vuonna 2010 rekisteröityjä islamilaisia yhdyskuntia löytyi Patentti- ja rekisterihallituksen Yhdistysnetti-palvelusta jo 28. [6] Viime vuosina muslimeja on muuttanut Suomeen etenkin Somaliasta, Irakista ja Afganistanista.

Enemmistö muslimeista asuu Uudellamaalla. Yleisestikin maahanmuuttajista 47 prosenttia asuu Uudellamaalla. Erityisesti afrikkalaisperäiset henkilöt asuvat pääkaupunkiseudulla. Muita merkittäviä keskuksia ovat Turku ja Tampere.[7] Arvioidaan, että kaikista vuosina 1990–2009 ulkomailla syntyneistä maahanmuuttajista 17 prosenttia olisi muslimeita.[3]

HistoriaMuokkaa

Venäjän tataaritMuokkaa

Venäjän tsaarin palveluksessa olevia tataareja kävi Suomessa sotaretkillä pitkän vihan aikana. Autonomisen Suomen venäläisissä varuskunnissa palveli myös muslimeita, jotka jäivät palveluksensa jälkeen maahan. Kansalaisuuden he saivat vasta Suomen itsenäisyyden myötä vuonna 1920.[8]

Perimätiedon mukaan ensimmäinen tataarikauppias saapui Suomeen vuonna 1868. Aluksi tataarit asuivat pääosin Venäjällä ja tekivät Suomeen vain kauppamatkoja. Mutta ajan myötä heitä jäi asumaan pysyvästi Suomeen – erityisesti volgantataareihin lukeutuvia mišäärejä.[8] Helsingissä toimi jo 1800-luvun puolivälissä imaami, joka huolehti Viaporin muslimisotilaista. Hietaniemen hautausmaan islamilainen hautausmaa vihittiin käyttöön vuonna 1871. Myös Viipurissa oli islamilainen hautausmaa ja Terijoella rukoushuone. Myös Kotkassa ja Kuopiossa oli tataarivähemmistö. Turun islamilainen hautamaa otettiin käyttöön vuonna 1912.[8]

Uskonnollista toimintaa Helsingin muslimit harjoittivat aluksi hyväntekeväisyysyhdistyksen muodossa vuodesta 1915. Suomessa astui voimaan uskonnonvapauslaki vuonna 1923 ja kaksi vuotta myöhemmin taatariyhteisö järjestäytyi nimellä Suomen muhamettilainen seurakunta. Nimi muutettiin Suomen Islam-seurakunnaksi vuonna 1963.[9] Järjestöön ei ole otettu myöhemmin jäseneksi muita kuin tataareja. Venäjän vallankumouksen myötä Suomeen saapui tataarisiirtolaisia, mutta muuttovirta tyrehtyi 1920-luvulla ja viimeiset tataarit tulivat rajan yli vuonna 1930. Sotien aikana armeijassa palveli 76 muslimia, joista 14 kaatui.[8]

Nykyajan siirtolaisuusMuokkaa

Suomeen saapui muita muslimeita kuin tataareja vasta 1960-luvulla.[8] Maahanmuutto oli vähäistä aina 1980-luvulle saakka, mutta muslimeja saapui jonkin verran Pohjois-Afrikasta ja Lähi-idästä.[10] Syinä maahanmuuttoon olivat avioliitto, yliopisto-opiskelu sekä jonkin verran seikkailu tai työnhaku.[11] Vuonna 1986 Helsinkiin perustettiin Suomen islamilainen yhdyskunta.[10] 1980-luvun loppupuolella maahanmuutto kasvoi ja painopiste siirtyi turvapaikanhakuun sekä humanitaariseen maahanmuuttoon.[11] Neuvostoliiton romahduksen myötä maahanmuutto lisääntyi voimakkaasti 1990-luvun vaihteessa, jolloin Suomeen saapui Neuvostoliitosta etenkin islaminuskoisia somaleita. Tulijoissa oli lisäksi Irakin kurdeja sekä muslimeja Iranista ja Turkista. Vuodesta 1993 lähtien muslimipakolaisia saapui entisen Jugoslavian alueelta sekä myöhemmin Afganistanista.[12] Arviolta kaksi kolmasosaa muslimeista saapui Suomeen tuolloin humanitaarisista syistä.[11]

Somalit ovat valtaosin sunnimuslimeja. Heidän keskeisimmät yhdistyksensä ovat Suomen islamilainen seurakunta ja Helsingin islam keskus.[12] Muslimien maahanmuuton lisäksi uutena ilmiönä ovat islamiin kääntyneet kantasuomalaiset.[13] Syitä kääntymiseen on lisääntynyt tietoisuus islamista, kirjallisuuden lisääntyminen, henkilökohtaiset kontaktit sekä ennen kaikkea avioliitot. Vuonna 2006 muslimijärjestöt perustivat yhteistyöelimen Suomen islamilainen neuvosto.[14]

Uskonnolliset yhdyskunnatMuokkaa

Taulukko 1: Suurimmat islam-seurakunnat Suomessa 2009[15]
Nimi Rekisteröity Kotipaikka Jäseniä
Suomen islam-seurakunta 1925 Helsinki 567
Suomen Islamilainen Diyanet Yhdyskunta 2016 Vantaa 2 367lähde?
Suomen islamilainen yhdyskunta 1987 Helsinki 1 097
Helsinki islam keskus 1995 Helsinki 1 817
Tampereen islamin yhdyskunta 1998 Tampere 837
The Islamic Rahma Center in Finland 1998 Helsinki 575
Pohjois-Suomen Islamilainen Yhdyskunta 2000 Oulu 361
Resalat Islamilainen Yhdyskunta 2001 Vantaa 486

Suomessa toimii useita toisistaan riippumattomia islamilaisia uskonnollisia yhdyskuntia. Niistä vanhin on Suomen Islam-seurakunta, joka perustettiin vuonna 1925. Vuoteen 1963 saakka sen nimi oli Suomen muhamettilainen seurakunta. Sillä on noin 700 jäsentä, jotka kaikki ovat tataareja, sillä muita kansallisuuksia ei oteta jäseniksi. Yhteisöllä on moskeija Helsingissä ja rukoushuone Tampereella sekä oma palkattu imaami. Tataarien moskeija Järvenpäässä on Suomen ainoa varta vasten moskeijaksi rakennettu kiinteistö [16] Helsingin suurmoskeijahanke nytkähti eteenpäin keväällä 2015, jolloin käynnistettiin arkkitehtikilpailu.[17] Hanke haudattiin vuonna 2017.

Suomen Islamilainen Yhdyskunta on perustettu vuonna 1987, ja se on Suomen suurin maahanmuuttajamuslimien yhdyskunta ja edustaa sunni-islamia. Sillä on virallisesti noin 500 jäsentä, mutta sen toimintaan osallistuu noin tuhat henkeä, etupäässä arabeja mutta myös suomalaisia käännynnäisiä. Yhdyskunnalla on moskeija Helsingissä, ja se ylläpitää koraanikoulua ja antaa arabian ja somalin kielen opetusta.

Resalat Islamilainen Yhdyskunta perustettiin vuonna 2001. Sen moskeija sijaitsee Mellunmäessä ja on shiialainen. Yhdyskuntaa hallinnoi Fatemeh Zahra islamilainen kulttuurikeskus. Yhteisö julkaisee Salat -lehteä. Yhdyskunnalla on läheiset suhteet Iraniin, ja muun muassa islamilaisen vallankumouksen vuosipäivää juhlitaan vuosittain.[18]

Suomen Islamilainen Diyanet Yhdyskunta rekisteröityi uskonnolliseksi yhdyskunnaksi vuonna 2016.[19] Yhdyskuntaan kuuluu useita eri rukous- ja moskeijarakennuksia eri puolilla Suomea. Merkittävimmät näistä ovat Vantaan, Porin, Turun sekä Lahden moskeija. Yhdyskunnalla on Turkin tasavallan lähetystön toimesta Suomessa kolme virallista imaamia, jotka ovat toimineet ennen Suomeen tuloaan aiemmin kansainvälisissä islamin uskontoon ja kehitykseen liittyvissä tehtävissä. Yhdyskunta tarjoaa rukouksien, islamin juhlapyhien, vihkimis sekä hautaustoimien lisäksi Koraaniin ja uskontoon liittyvää opetusta, niin turkin, kuin myös arabian kielellä. Yhdyskunnan jäsenistä suuriosa on kotoisin joko Turkista, Suomesta tai Irakista[20]lähde?.

Helsingissä toimii myös vuonna 1995 perustettu Helsinki Islam Keskus (Helsinki Islamic Center), jolla on lähes 2 000 jäsentä, sekä vuonna 1994 perustettu Suomen Islam-Keskus, jonka vajaat sata jäsentä ovat pääosin pakistanilaistaustaisia.[21] Lisäksi pääkaupunkiseudulla toimii ainakin viisi muutakin islamilaista yhdyskuntaa, joilla on oma rukoushuoneensa. Suomessa toimii myös rekisteröimättömiä islamilaisia yhdyskuntia.[22].

Suomessa toimii moskeijayhteisöjä noin 40–80,[4] joista Helsingissä on kymmenen (2008) ja pääkaupunkiseudulla 30 (2015). Useimmat moskeijat toimivat monikielisinä, mutta hallitsevina kielinä ovat englanti ja yhä enemmän suomi. Uskonnollisissa toimituksissa kielenä on arabia. Suomessa ei ole tehty tutkimusta kävijöistä. Muualla Euroopassa tehdyt tutkimukset viittaavat siihen, että aktiivisia osallistujia on muslimien vähemmistö.[23]

Arvio muslimien määrästäMuokkaa

Taulukko 2: Arvio muslimien määrästä Suomessa vuonna 2006[7]
Muslimiryhmä Matala arvio Korkea arvio
Tataarit 665 665
Käännynnäiset 800 1 000
Maahanmuuttajat (1. sukupolvi) 27 000 27 000
Maahanmuuttajien lapset (2. sukupolvi) 9 000 13 000
YHTEENSÄ 37 465 41 665

Kysymys kuinka monta muslimia Suomessa asuu on ongelmallinen. Ensinnäkin kaikki muslimit eivät ole liittyneet uskonnollisiin yhdyskuntiin ja osa niistä on rekisteröitynyt tavalliseksi yhdistykseksi. Arviolta 10–15 prosenttia muslimeista kuuluu johonkin uskonnolliseen yhdyskuntaan.[7]

Toiseksi muslimien määrästä eri maahanmuuttajaryhmissä ei ole kyselytutkimuksia (2008). Poikkeuksena tästä ovat Suomen somalit. Muslimienemmistöisestä maasta tulevat henkilöt saattavat olla myös muiden uskontojen edustajia, kuten kristittyjä.[7] Tutkija Tuomas Martikainen arvioi vuoden 2006 muslimien määrän olevan 40 000 henkilöä (Taulukko 2).[7] Vuonna 2011 hän nosti arvion 50 000–60 000 henkilöön. Se vastaa noin yhtä prosenttia väestöstä.[3] Vuonna 2015 Suomen islamilaisen neuvoston puheenjohtajana toimiva Anas Hajjar arvioi, että Suomessa oli noin 65 000 muslimia.[4] Yhdysvaltalaisen PEW tutkimuskeskuksen mukaan Suomessa oli vuonna 2016 yhteensä 150 000 muslimia, joista suurin osa sunneja.[24] Tutkimuskeskuksen tiedot perustuvat suomalaisiin virallisiin lähteisiin.

Muslimien määrä ei kasva Suomessa ja muualla Euroopassa vain maahanmuuton myötä. PEW -tutkimuskeskuksen vuonna 2017 laatiman ennusteen mukaan muslimien osuus kasvaa Euroopassa vuoden 2016 luvusta (4,9 %) noin 7,4 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä, vaikka maahanmuutto loppuisi kokonaan. [25] Tämä johtuu Euroopan muslimiväestön korkeammasta hedelmällisyydestä. Jos maahanmuutto jatkuu vuosien 2014–2016 kaltaisena ja muuttajien uskonnollinen jakauma pysyy samana, muslimien osuus kasvaa 14 prosenttiin eli kolminkertaistuu nykyisestä vuoteen 2050 mennessä. [25]

Islamilainen laki ja Suomen lakiMuokkaa

Islamilaisessa arvomaailmassa vaikuttaa uskonnollinen laki eli šaria. Sen piiriin kuuluu siviili- ja rikosoikeuden lisäksi rituaalipuhtauteen ja yleiseen moraaliin liittyviä kysymyksiä. Monet säädöksistä ovat yksityisasioita, jotka eivät liity maalliseen lainsäädäntöön eivätkä ole ristiriidassa sen kanssa. Suurimmat jännitteet islamin lain ja maallisen lain välillä syntyvät perintö- ja perheoikeudessa.[26]

Ensimmäinen Suomessa tapahtunut islamilainen terrori-isku tapahtui 18.8.2017. Kahdella keittiöveitsellä tehdyn jihadistisen iskun uhreiksi joutui Turun kauppatorilla kymmenen henkilöä, joista kaksi kuoli.

Islamista eroaminenMuokkaa

Islamilaisen lain mukaan uskosta luopumisen rangaistuksena on kuolema, jos varoitukset eivät tehoa. [27] Kaikki imaamit eivät noudata näitä määräyksiä, vaikka sharia onkin periaatteessa muuttumaton ja ikuinen laki. Suomen islamilaisen yhdyskunnan imaamin Anas Hajjarin mukaan "Islamissa ei ... pakoteta ketään uskomaan. Ja uhkailu on kielletty." [28]

Uskontojen uhrien tuki ry:n toiminnanjohtaja toteaa, että eroaminen islamista voi silti olla "samalla tavalla rankka paikka kuin Jehovan todistajuudesta tai vanhoillislestadiolaisuudesta irtaantuminen". Monelle vanhemmat, sisarukset tai ystävät ovat suuttuneet, toiset teeskentelevät olevansa yhä uskossa.[28] Ongelma on myös siinä, että vaikka kaikki muslimit eivät noudatakaan näitä sharian määräyksiä, jokainen muslimi on velvollinen puuttumaan toisen käytökseen, jos näkee epäislamilaista toimintaa.[29]

Suomalainen koomikko Fathi Ahmed on julkisesti eronnut islamista. Salaa uskostaan luopunut naiskaksikko perusti vuonna 2015 Suomen ex-muslimit -blogin.[28]

Islamiin liittyviä järjestöjäMuokkaa

  • Albaanien Islam Kulttuuri Keskus
  • Espoon Islamilainen Yhdyskunta
  • Helsingin Islam Seurakunta
  • Helsinki Islam Keskus
  • Hämeenlinnan Islam Keskus
  • Islamic Heritage for Humanity and Enlightenment, Espoo
  • Islamic lnformation and Research Center, Helsinki
  • Islamic Multicultural Da'wah Center, Helsinki
  • Islamilainen valistusyhdistys Al-Hamd ry., Lahti
  • Jyväskylän islamilaisen kulttuurin yhdistys ry.
  • Kansainvälinen musliminaisten unioni ry
  • Porin islamilainen kulttuuriyhdistys ry
  • Suomen islamilainen neuvosto
  • Savon lslamilainen Yhdyskunta, Kuopio
  • Suomen Islamilainen Yhdyskunta, Helsinki
  • Salon Islamilainen Yhdyskunta
  • Suomen bosnialainen Islam yhdyskunta
  • Suomen Moskeijoiden säätiö
  • Suomen musliminaiset ry.
  • Suomen Somaliliitto ry
  • Tampereen islamin yhdyskunta
  • Tariq Al-Hidaya Islamilainen yhdyskunta, Helsinki
  • Turun Islamilainen Nuorten Yhdistys ry
  • Turun Islamilainen Yhdyskunta
  • Turun islam keskus ry
  • Vaasan Islamilainen Yhdyskunta

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  • Allahwerdi, Helena & Hallenberg, Helena (toim.): Islamin porteilla. 2. painos (1. painos 1992). Helsinki: Tammi, 2002. ISBN 951-31-2427-4.
  • Hämeen-Anttila, Jaakko: Islamin käsikirja. Helsingissä: Otava, 2004. ISBN 951-1-18669-8.
  • Juntunen, Marko & Martikainen, Tuomas & Sakaranaho, Tuula (toim.): Islam Suomessa: Muslimit arjessa, mediassa ja yhteiskunnassa. Tietolipas 223. Helsinki: Suomen Kirjallisuuden Seura, 2008. ISBN 978-952-222-027-1.
  • Ketola, Kimmo: Uskonnot Suomessa 2008: Käsikirja uskontoihin ja uskonnollistaustaisiin liikkeisiin. Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisuja 102. Tampere: Kirkon tutkimuskeskus, 2008. ISBN 978-951-693-287-6.
  • Martikainen, Tuomas & Sakaranaho, Tuula (toim.): Mitä muslimit tarkoittavat?. Keskustelua islamilaisista virtauksista Suomessa ja Euroopassa. Turku: Savukeidas Kustannus, 2011. ISBN 978-952-5500-98-1.

ViitteetMuokkaa

  1. a b PEW Research Center: Europe’s Growing Muslim Population pewforum.org. 29.11.2017.
  2. a b Juntunen, Martikainen & Sakaranaho 2008, s. 24–28.
  3. a b c Martikainen & Sakaranaho 2011, s. 103.
  4. a b c Vaikuttajaimaami: "Pääkaupunkiseudulle tarvitaan jopa viisi suurmoskeijaa" Yle Uutiset. Yleisradio. Viitattu 28.10.2015.
  5. Juntunen, Martikainen & Sakaranaho 2008, s. 66–68.
  6. Patentti- ja rekisterihallitus: Yhdistysnetti (hakusanat islam* ja muslim*, rajaus vain uskonnolliset yhteisöt) 16.8.2010
  7. a b c d e Juntunen, Martikainen & Sakaranaho 2008, s. 71–73.
  8. a b c d e Allahwerdi & Hallenberg, s. 225–229
  9. Ketola, s. 184.
  10. a b Ketola, s. 185.
  11. a b c Martikainen & Sakaranaho 2011, s. 102.
  12. a b Ketola, s. 186.
  13. Meri Tuovinen: Islamiin kääntyminen kasvussa Suomessa AntroBolgi. 8.6.2016.
  14. Ketola, s. 187.
  15. Uskonnot.fi Hakutulokset sanalle "islam". Viitattu 16.8.2010
  16. Suomen ainoa oikea moskeija Järvenpäässä, Helsingin Sanomat, 1.12.2009
  17. Tuomas Keränen: Helsingin ensimmäinen moskeija on vasta suunnitteluasteella 27.5.2015. Ylen uutiset. Viitattu 27.5.2015.
  18. Nadja Mäkelä: Suomalais-iranilaisten perheiden juhlakulttuuri pääkaupunkiseudulla, s. 45. Helsingin yliopisto. Teologinen tiedekunta. Uskontotieteen pro gradu –tutkielma, 2008.
  19. PRH: Yhdistysnetti rekisterinumero 900.442, rekisteröintipäivä 26.10.2016
  20. Lahden moskeija. Wikipedia, 5.9.2017. Artikkelin verkkoversio. fi
  21. Uskonnot.fi: Suomen Islam-Keskus
  22. Kotimaa: Suomalainen islam syntyy pikku hiljaa julkaistu 7.6.2002
  23. Juntunen, Martikainen & Sakaranaho 2008, s. 74–76.
  24. PEW Research Center: Europe’s Growing Muslim Population pewforum.org. 29.11.2017.
  25. a b PEW Research Center: Europe’s Growing Muslim Population 29.11.2017. PEW Research Center.
  26. Hämeen-Anttila 2004, s. 163–167.
  27. Ahmad ibn Naqib al-Misri: Reliance of the Traveller (Umdat-al-Salik), s. 109. amana publications, 1368/2017.
  28. a b c Fatima luopui islamista, mutta ei voi riisua huivia – islamista eroaminen on Suomessa tabu Yle Uutiset. 28.5.2016.
  29. Ahmad ibn Naqib al-Misri: Umdat al-Salik (Reliance of the Traveller), s. 713 - 725. amana publications, 2017.

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Maiche, Abdel-Ghani: Muslimi potilaana ja asiakkaana Suomessa. 2. painos (1. painos nimellä Muslimi potilaana: Duodecim, 2010). Helsinki: Into, 2013. ISBN 978-952-264-221-9.

Aiheesta muuallaMuokkaa