Jokivarsi

Vantaan kaupunginosa

 

Tämä artikkeli käsittelee Vantaan kaupunginosaa, muista merkityksistä katso täsmennyssivu.
Jokivarsi
Jokivarsi
Kaupungin kartta, jossa Jokivarsi korostettuna.
Kaupungin kartta, jossa Jokivarsi korostettuna.
Kaupunki Vantaa
Suuralue Korson suuralue
Kaupunginosa nro 85[1]
Pinta-ala 2,1[1] km² 
Väkiluku 1 357[2] (31.12.2023)
Väestötiheys 650[1] as./km²
Työpaikkoja 159 kpl [3]  (31.12.2013)
Postinumero(t) 01480[4]
Lähialueet Nikinmäki, Mikkola, Metsola ja Leppäkorpi

Jokivarsi on Vantaan kaupunginosa kaupungin koillisosassa Lahdenväylän ja Keravanjoen välissä. Kapean kaupunginosan rajanaapurit ovat moottoritien takana lännessä Leppäkorpi, Metsola ja Mikkola sekä joen itäpuolella Nikinmäki. Kaupunginosan halki itä–länsi-suunnassa kulkee Kulomäentie, joka jatkuu itään Sipoontienä. Asutus on omakotivaltaista pientaloaluetta. Kaupunginosassa on noin 1 300 asukasta.[5] Vuoden 2020 lopussa alueen väestöstä 9,4 prosenttia oli vieraskielisiä, mikä on toiseksi vähiten Korson suuralueella.[6]

Jokivarteen syntyi omakotiasutusta maatalousasutuksen keskelle 1900-luvun alussa Korson rautatieseisakkeen valmistuttua. 1950-luvulta lähtien rakentaminen on jatkunut tasaisena 2000-luvullakin.[5] Palveluista Jokivarressa on vain Jokivarren koulu (alakoulu) ja yksityinen hoivakoti. Alueen yrityksistä valtaosa on pieniä muutaman hengen yrityksiä. Vuonna 2013 alueen harvoista työpaikoista (159) kolmannes oli koulutuksen ja neljännes kuljetuksen ja varastoinnin toimialalla. Kaupunginosassa on huomattavasti Vantaan keskiarvoa enemmän ylempien tuloluokkien väestöä, eli yli 50 000 euron vuosituloa ansaitsevia. Työttömyysaste oli vain parisen prosenttia.[1]

Jokivarren alue on loivaa moreeniselännettä, jonka kohdalla Keravanjoen uoma on suhteellisen loiva ja kapea. Savipohjainen joki virtaa täällä rauhallisesti.[5]

Jokivarreksi kutsutaan usein koko Keravanjoen läheistä ranta-aluetta, ja siksi myös pohjoisempana Keravalla on samanniminen kaupunginosa (kaupunginosa 10).[7] Monet Jokivarren teistä ja kujista on nimetty kalojen tai selkärangattomien eläinten mukaan.[4]

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d Vantaa alueittain (2015) (pdf) (85 Jokivarsi, julkaisun sivut 226–229) huhtikuu 2016. Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Arkistoitu 8.5.2016. Viitattu 7.7.2016.
  2. Vantaan väestö kaupunginosittain 2013–2023 (pdf) Vantaa.fi. Vantaan kaupunki. Viitattu 3.10.2024.
  3. Arkistoitu kopio (.xlsx) Vantaa, vantaa.fi. Arkistoitu 8.4.2016. Viitattu 7.7.2016.
  4. a b kartta.vantaa.fi (Valinnat: Aluejaot: Suuralueet, Kaupunginosat ja Postinumeroalueet) Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Viitattu 7.7.2016.
  5. a b c Vantaa alueittain 2010 (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. Mikko Välimaa: Maahanmuuttajien osuudet jakavat Vantaan asuinalueita jo jyrkästi – Katso oman kaupunginosasi tilanne Vantaan Sanomat. 6.10.2021. Viitattu 30.10.2022.
  7. kartta.kerava.fi (Valinnat: Aluejaot: Kaupunginosat) Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Viitattu 7.7.2016.

Aiheesta muualla

muokkaa