Hakkila

Vantaan kaupunginosa
Tämä artikkeli käsittelee Vantaan kaupunginosaa. Muista merkityksistä kerrotaan täsmennyssivulla Hakkila.

Hakkila (ruots. Haxböle) on Vantaan Tikkurilan suuralueen kaupunginosa ja merkittävä teollisuusalue. Kaupunginosa sijaitsee Itä-Vantaalla ja sitä rajaavat lännessä Keravanjoki, etelässä Kuninkaala, idässä Lahdenväylä ja pohjoisessa Päiväkumpu.[4] Hakkilassa sijaitsevat useiden kaupparyhmien keskusvarastot sekä Honkanummen hautausmaa.[1]

Hakkila
Haxböle
Vantaan Energian Maarinkunnaan lämpökeskus Hakkilassa.
Vantaan Energian Maarinkunnaan lämpökeskus Hakkilassa.
Kaupungin kartta, jossa Hakkila korostettuna.
Kaupungin kartta, jossa Hakkila korostettuna.
Kaupunki Vantaa
Suuralue Tikkurilan suuralue
Kaupunginosa nro 66[1]
Pinta-ala 4,7[1] km² 
Väkiluku 1 367[2] (1.1.2019)
Väestötiheys 294[1] as./km²
Työpaikkoja 4 802 kpl [2]  (31.12.2017)
Postinumerot 01370, 01380, (01360)[3]
Lähialueet Jokiniemi, Hakunila, Kuninkaala

Hakkilassa on suhteellisen vähän asutusta, ja se on lähes kokonaan keskittynyt Stenkullan ja Maarinkunnaan alueille kaupunginosan länsireunalle Jokiniemen rajalle.[5] Maarinkunnaalla on sekä vanhempaa omakotitaloasutusta että 1980-luvulta lähtien rakennettua uudempaa kerrostalo- ja rivitaloasutusta. Lisäksi Hakkilan pohjoisosassa on joitakin vanhoja maalaistaloja peltoineen. Suurin osa kaupunginosasta on teollisuusaluetta, ja sinne johtaa pääradalta Tikkurilan asemalla erkaneva pistoraide.[1][4] Nimestään huolimatta Hakkila ei ole yhteydessä pientalovaltaiseen Itä-Hakkilaan, sillä kaupunginosia erottaa moottoritie.

HistoriaMuokkaa

 
Vuonna 1898 rakennettu, Keravanjoen ylittävä Hakkilan kivisilta toimii kevyen liikenteen väylänä Hakkilan ja Jokiniemen rajalla.

Hakkilan perustivat kyläksi alun perin Uudenmaan ruotsalaissiirtolaiset keskiajalla.[6] Hakkila oli markkinapaikka, jossa kaupiteltiin erilaisia läheltä ja kaukaakin Euroopasta tuotuja tuotteita, kuten suolaa, rautaa ja turkiksia.[6]

Hakkilassa on ollut historiallisesti tärkeä tienristeys, jossa lännestä Helsingin pitäjän kirkonkylästä päin tullut Turku–Viipuri-maantie eli Kuninkaantie on yhtynyt etelästä tulleeseen Helsingintiehen ja jatkanut matkaansa koilliseen Kuninkaanmäen läpi kohti Sipoon kirkonkylää. Nykyiset Tikkurilantie ja Vanha Porvoontie sijaitsevat näiden historiallisten maanteiden kohdilla. Teiden risteyksessä on yhä jäljellä 1700-luvulla rakennettu Hakkilan kestikievarin rakennus eli Malmarsin krouvi[7], ja Hakkilan länsirajalla Maarinkunnaassa on kivisilta, jota pitkin Kuninkaantie on ylittänyt Keravanjoen.[8][9] Vanhan Porvoontien varrella on myös kivisiä kilometripylväitä, joihin on hakattu etäisyydet Helsinkiin ja Sipooseen.

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e Vantaa alueittain (2015) (pdf) (66 Hakkila, teoksen s. 158–161) huhtikuu 2016. Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Viitattu 8.7.2016.
  2. a b Tietoja Tikkurilan suuralueelta Vantaa.fi. 25.11.2019. Vantaan kaupunki. Viitattu 5.1.2020.
  3. Vantaan karttapalvelu (Postinumeroalueet) kartta.vantaa.fi. Viitattu 27.3.2021.
  4. a b Vantaan karttapalvelu (Kaupunginosat) kartta.vantaa.fi. Viitattu 27.3.2021.
  5. Vantaan kaupunki: Kuninkaala ja Hakkila Vantaa.fi. Viitattu 8.1.2021.
  6. a b Vantaan kaupunki: Jokiniemen Muinaispuisto – Metropoli kivikaudelta Visit Vantaa. Viitattu 8.1.2021.
  7. Salmela, Jussi: Venäläiset hävittivät kaiken eteensä tulevan nykyisen Vantaan alueella 300 vuotta sitten – Keskeltä liikenteen melua löytyy kuitenkin vielä 1700-luvun aarre Helsingin Sanomat. Viitattu 11.1.2021.
  8. Eeva Byman, Arne Heporauta, Leena Hakli ja Pirjo Hämäläinen, Rakennuskulttuuri Vantaalla - inventointi 1981, Vantaa, (viitattu 24 syyskuuta 2019), s. 132-133 (Malmarsin krouvi) 
  9. Eeva Byman, Arne Heporauta, Leena Hakli ja Pirjo Hämäläinen, Rakennuskulttuuri Vantaalla - inventointi 1981, Vantaa, (viitattu 24 syyskuuta 2019), s. 181 (Hakkilan kivisilta) 

Aiheesta muuallaMuokkaa