Helsingin pitäjän kirkonkylä
Helsingin pitäjän kirkonkylä (ruots. Helsinge kyrkoby) on Vantaan kaupunginosa Keravanjoen poukamassa Tuusulanväylän itä- ja Kehä III:n eteläpuolella. Sen keskuksena toimii 1400-luvulla rakennettu Pyhän Laurin kivikirkko, jonka ympärillä on pääasiassa 1700- ja 1800-lukujen taitteessa rakennettuja asuinrakennuksia, hautausmaa sekä mylly.[2] Kirkonkylä on yksi parhaiten säilyneistä Uudellamaalla.
| Helsingin pitäjän kirkonkylä | |
|---|---|
| Helsinge kyrkoby | |
 |
|
 Kaupungin kartta, jossa Helsingin pitäjän kirkonkylä korostettuna. |
|
| Kaupunki | Vantaa |
| Suuralue | Tikkurilan suuralue |
| Kaupunginosa nro | 69 |
| Pinta-ala | 0,7 km² |
| Väkiluku | 137[1] (31.12.2023) |
| Lähialueet | Koivuhaka, Pakkala, Viertola, Tammisto |
Vuoden 2020 lopussa kaupunginosan väkiluku oli 132,[3] kun taas vuonna 2010 asukkaita oli 136, joista noin kolmannes ruotsinkielisiä. Pinta-alaltaan kirkonkylä on Vantaan pienin kaupunginosa ja asukasluvultaankin pienimpien joukossa. Pitäjän kirkonkylän alueen rakennuskanta koostuu pääosin omakotitaloista, asuntokannan ollessa alhaisesta väkiluvusta johtuen pieni.[4]
Historia
muokkaa
Vantaalle tuli ensimmäisiä pysyviä asukkaita 1100–1200-luvuilla, jolloin Vantaanjokea ylös vaeltaneet Ruotsista tulleet siirtolaiset löysivät mieleisensä asuinpaikan tulevan kirkonkylän kohdalta.[4] Kirkonkylä sijaitsee paikassa, jossa lännestä tuleva Vantaanjoki ja idästä tuleva Keravanjoki yhdistyvät ja alkavat virrata etelään kohti merta. Kylän kohdalla Keravanjoessa on koski ja mylly.[7]
Kylästä kehittyi vesi- ja maaliikenteen keskus: Turun ja Viipurin välinen Kuninkaantie sekä Helsingin–Hämeenlinnan tie kulkivat sen kautta. Pyhän Laurin harmaakivikirkko valmistui vuonna 1460, ja muutamia vuosikymmeniä sen jälkeen kylä sai nykyisen nimensä. Kirkonkylä oli Keski-Uudenmaan suurin keskus aina Helsingin kaupungin perustamiseen saakka vuonna 1550, eikä Helsinkikään pystynyt välittömästi horjuttamaan Helsingin pitäjän kirkonkylän keskeistä asemaa alueella.[4]
Vuonna 1865, kun Suomen uusi kunnallishallinto syntyi, muodostettiin Helsingin pitäjästä Helsingin maalaiskunta. Rautatieliikenteen alettua Helsingistä Hämeenlinnaan 1860-luvulla kirkonkylän alue jäi syrjään uudelta kulkureiteiltä, ja Helsingin maalaiskunnan uudeksi keskukseksi tuli ensin radanvarrella sijainneet Malmi ja myöhemmin Tikkurila. Tästä alkoi kirkonkylän merkityksen hiipuminen, ja se jäi syrjään Helsingin maalaiskunnan ja sittemmin Vantaan kehityksestä. Myöhemmin kylä on kärsinyt uusien teiden rakentamisesta: aikanaan sen sijainti Turku–Viipuri-maantien ja Helsinki–Hämeenlinna-maantien risteyksessä oli sille eduksi, mutta nyt se on jäänyt pahasti kyseisten vanhojen teiden tilalle rakennettujen Kehä III:n ja Tuusulanväylän puristuksiin. Se on silti Uudenmaan parhaiten säilyneitä kirkonkyliä.[4]
Kylässä on kymmenen tilaa: Olofs, Grannas, Klockars, Nygrannas, Danis, Riddars I ja II, Juns, Hannusas, Nedre Rutars ja Nyknappas. Vanhimmat rakennukset ovat 1700-luvun alkupuolelta, mutta suurin osa on kuitenkin 1800-luvun alkupuolelta.[4]
Alueen puistoissa kasvaa suuria yli 100-vuotiaita saarnia, tammia, vaahteroita, jalavia ja poppeleita.[4]
Heinäkuussa 2006 Helsingin pitäjän kirkonkylässä aloitettiin arkeologiset kaivaukset, ja tarkoituksena oli selvittää keskiaikaisen kirkkomaan sijainti hautausmaalla. Alueelta löytyi vanha kirkkomaan aidan paikka sekä vanhaa esineistöä, kuten esimerkiksi 1300- ja 1400-luvun rahoja.[8] Museovirasto on vuonna 2009 määritellyt Helsingin pitäjän kirkonkylän yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.[2]
Palveluita ja tapahtumia
muokkaa
Alueella sijaitsevat ruotsinkielinen ala-aste Kyrkoby skola ja yläaste Helsinge skola sekä lukio Helsinge gymnasium. Punaisessa puutalossa sijaitseva ala-aste on Suomen vanhin yhä käytössä oleva koulu.[4] Rakennuksessa on toiminut myös kirjasto.[10] Kirkon vieressä ovat kotiseutumuseo[11] sekä Kahvitupa Laurentius erilaisia tilaisuuksia varten.[12]
Helsingan keskiaikapäivä on vuosittain Pyhän Laurin kirkon ympäristössä järjestettävä historiallinen tapahtuma. Vuonna 2021 tapahtumaan osallistui lähes 2 500 vierailijaa. Keskiaikapäivänä kirkon pihapiirissä järjestetään muun muassa keskiaikateemaisia työpajoja, markkinat sekä musiikkinäytöksiä.[13] Tapahtuman ohessa järjestetään BRQ Vantaa, joka on vanhan musiikin festivaali.[14] Pitäjän kirkonkylän alueella vietettiin kesäisin Laurin elojuhlia. Kyseiset käsityömarkkinat järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1989 ja viimeisen kerran 2015.[15]
Kuvia
muokkaa-
-
Helsingin pitäjän kotiseutumuseo toimii pitäjänmakasiineissa. -
Kirkkotietä. -
Kirkonkylänkoski. -
Kyrkoby skola on ruotsinkielinen alakoulu. -
Tässä rakennuksessa toimii ruotsinkielinen yläkoulu ja lukio (Helsinge skola ja Helsinge gymnasium).
Lähteet
muokkaa- Hako, Jukka ym.: Helsingin pitäjä 2007 Helsinge. Porvoo: Helsingin pitäjän kotiseutuyhdistys–Helsinge hembygdsförening ry, 2006. ISBN 951-95795-3-2
Viitteet
muokkaa- ↑ Vantaan väestö kaupunginosittain 2013–2023 (pdf) Vantaa.fi. Vantaan kaupunki. Viitattu 3.10.2024.
- ↑ a b Helsingin pitäjän kirkonkylä Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- ↑ Vantaan väestökartta vantaa.fi. Arkistoitu 3.9.2021. Viitattu 5.9.2021.
- ↑ a b c d e f g Vantaan kaupunki: Helsingin pitäjän kk. Viitattu 9.12.2013. (arkistoitu 13.11.2021)
- ↑ Vantaan historiallisen tiestön inventointi 2018 (PDF) (s. 9) Vantaan kaupunkisuunnittelu. Viitattu 13.11.2021.
- ↑ Salomaa, Marja: Vantaalla luikertelee keskiaikainen tie, jota moni ei ole vielä löytänyt (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 7.7.2019. Viitattu 13.11.2021.
- ↑ Helsingin pitäjän kirkonkylän mylly Vantaa-Seura. Arkistoitu 12.11.2021. Viitattu 12.11.2021.
- ↑ Hako 2006, s. 212.
- ↑ Lumme, Marika: Perinteikäs kahvila sai uudet omistajat: Kahvitupa Laurentiuksessa tuoksuvat nyt italialaiset herkut Vantaan Sanomat. 6.4.2019. Viitattu 13.11.2021.
- ↑ HS Vantaa | Ruumiiden haju häiritsi opetusta, kun Suomen vanhimmassa koulussa luettiin katekismusta 1840-luvulla Helsingin Sanomat. 9.11.2019. Viitattu 13.11.2021.
- ↑ Helsinge hembygdsmuseum (Helsingin pitäjän kotiseutumuseo) www.museot.fi. Viitattu 12.11.2021.
- ↑ Italialainen kahvila Vantaalla Kahvitupa Laurentius. Viitattu 13.11.2021.
- ↑ Helsinga | Helsingan keskiaikapäivä www.helsinga.fi. Viitattu 13.11.2021.
- ↑ Uutisia www.vantaa.fi. Viitattu 13.11.2021.
- ↑ Laurin Elojuhlat jäävät historiaan – luvassa uusi tapahtuma Vantaan Sanomat. 22.5.2016. Viitattu 12.11.2021.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Helsingin pitäjän kirkonkylä Wikimedia Commonsissa
