Wikipedia

Tikkurila–Hakkila-rata

vuonna 1910 valmistunut teollisuusrautatie Vantaalla

Tikkurila–Hakkila-rata (tunnettu myös nimillä Hakkilan rata ja Santarata[1][2]) on leveäraiteinen Vantaalla sijaitseva huoltorautatie ja entinen teollisuusrautatie. Se erkanee Tikkurilan rautatieasemalta kaakkoon, ylittää Keravanjoen, kääntyy koilliseen ja päättyy Hakkilan sorakuopalle. Yhteyttä käytetään raideliikenteen kunnossapidon tavarakuljetuksiin muutaman kerran vuodessa, ja rataosuudesta vastaa Väylävirasto.[3] Radalta on haarautunut myös lyhyitä pistoraiteita, mutta 2010-luvulla viimeisimmätkin niistä purettiin, lukuun ottamatta Hakkilan montun pienen sepelinlastausratapihan raiteita.

Hakkilan rata
Perustiedot
Reitti Tikkurila–Hakkila
Rakennettu 1910
Avattu 1910
Ylläpitäjä Väylävirasto
Liikenne
Tavarajunia / vrk 0–1
Tekniset tiedot
Pituus 3 km
Raiteiden lkm 1
Raideleveys 1 524 mm
Sähköistys ei sähköistetty
Sallittu nopeus 35 km/h
Tasoristeykset 5
Liikenteenohjaus
Ohjauskeskus Helsinki (pääsy pääradalle)
Kulunvalvonta ei ole

Historia muokkaa

Lähes kolme kilometriä pitkä rata valmistui vuonna 1910.[3] Hakkilan harjuun oli jo 1800-luvun lopulla kaivettu sorakuoppa,[4] josta VR alkoi kuljettaa soraa eri ratatöihin.[3] Hiekka- ja sorakuljetuksista rata sai liikanimen Santarata.[3] Hiekkakuopan rata-aluetta leimaavat soranotosta aiheutuneet jyrkät ja maisemoimattomat maastoleikkaukset.[5]

Ensimmäisen maailmansodan syttymisen aikoihin vuonna 1914 Hakkilan radalla seisoi ajoittain useitakin sotilasjunia Pietariin lähtöä odottamassa. Vuonna 1944 Helsingin ensimmäisen suurpommituksen aikana marsalkka Mannerheimin juna oli suojassa Hakkilan sorakuopassa yön 6.–7. helmikuuta.[3][6][7] Entistä suurempien pommitusten pelossa useita patsaita vietiin pois Helsingin keskustasta, ja kesällä 1944 Kolmen sepän patsas piilotettiin Hakkilan hiekkakuopalle.[3]

Kaupallinen liikenne muokkaa

 
Hakkilan hiekkakuoppa vuonna 1989. Etualalla Tikkurilan Romu Oy ja kuvan keskellä Kontino Oy:n myyntikonttori ja keskusvarasto, joka purettiin vuonna 2023.

Soran ottaminen Hakkilasta loppui todennäköisesti vasta 1970–1980-luvuilla.[3] Hiekkakuoppaan siirtyi yrityksiä, kuten metalliromu- ja kivenlouhintaliikkeitä.[3][8][9] Vuonna 1972 teräsmyyjä Kontino perusti Hakkilaan keskusvaraston ja myyntikonttorin.[8] 1980-luvulla alueelle valmistuivat myös sinko- ja maalauslinja, esikäsittelyhalli ja sahauspalvelukeskus.[8] Vielä 2000-luvun alussa rataa käyttivät kuljetuksiinsa Kontinon lisäksi logistiikkayritys DHL ja jonkin verran myös Tikkurila Oyj. Teräsmateriaalia kuljetettiin suoraan Länsisatamasta, jossa vielä 2000-luvun alussa oli konttisatama ja suora ratayhteys pääradalle. Vuosaaren satamaradan valmistuminen vuonna 2008 muutti yhteyksiä niin, ettei tavaran kuljettaminen ollut enää kannattavaa.[3] Vuosaaresta tavara kuljetettiin ensin tunnelissa Keravalle ja sieltä edelleen junan kääntämistä varten Riihimäelle ja vasta sitten Tikkurilan kautta Hakkilaan.[3] Lähiliikenneruuhkien vuoksi tavaraliikenne hoidettiin öisin.[3] Lopulta VR päätti lopettaa junarahtipalvelunsa Hakkilaan.[3] Kaupallinen tavaraliikenne radalla lakkasi 11. elokuuta 2011, jolloin Dv12-veturi nouti viimeisen kerran vaunuja Kontinolta.

Pistoraiteiden purku ja maankunnostustyöt muokkaa

 
Tikkurilan maalitehtaan pistoraide purettiin vuonna 2018. Kaupallinen liikenne radalla on päättynyt.

2000-luvulla radasta on purettu useita aiemmin kaupallisessa käytössä olleita pistoraiteita, kuten maalitehtaan raide valoyksikköineen vuonna 2018.[10] Myös DHL:n varaston sivuraide Hakintiellä on purettu. Yksi pistoraiteista johti alun perin myös Keskon varastolle.[3] Kontinon sivuraiteella junat ajettiin sisälle halliin Kontinon omalla veturilla.[3]

Rautatieliikennealueen käyttö aiheutti myös maaperän pilaantumista. Kuusakoski Oy:n käytössä olleelta metalliromuvarastoalueelta pilaantuneet maat poistettiin lähes kokonaisuudessaan vuonna 2002. Nykyisen sähkölinjan alla olevan maa-alueen täyttöön käytettiin puhtaita kitkamaita. Rautatieliikennealueella sijaitsee myös VR:n entinen kaatopaikka. Senkin maaperää on kunnostettu muun muassa massanvaihdoilla. Alueelle on kapseloitu pilaantuneita maita sekä jätettä, lähinnä rautaromua ja rakennusjätettä. Alue on asfaltoitu tila- ja nosturikeskuksen rakentamisen yhteydessä vuonna 2010. Eristetty alue toimii varastokenttänä.[11]

VR:n käytössä muokkaa

Kaupallisten yhteyksien päättymisen jälkeen VR-Rata on yhä käyttänyt Hakkilan sepelinlastauspaikkaa sepelin ja raide-elementtien lastaukseen.[12] 2010-luvun puolivälissä rataa kunnostettiin vaihtamalla ratapölkkyjä ja lisäämällä sepeliä. Kesällä 2017 Dv12-veturi kuljetti Hakkilaan Osg-suurkuormavaunussa muuntajan. Muuntaja jatkoi Hakkilasta kuorma-autoilla Vantaan Länsisalmeen Fingridin sähkönsiirtoasemalle.[13] Vuoden 2020 keväällä ja kesällä Hakkilan radalla havaittiin niin sanottuja hellekäyriä. Raide suljettiin liikenteeltä 21. heinäkuuta 2020 asti, kunnes raide saatiin korjattua.

Vuoden 2023 aikana liikenne oli poikkeuksellisen vilkasta, kun Hakkilasta kuljetettiin muun muassa sepeliä Tikkurilan ratapihan muutostöihin osana Helsingin ja Riihimäen välistä radanparannushanketta. Tiheän liikenteen vuoksi vartioimaton jalankulkijoiden tasoristeys Väritehtaankadun ja Lauri Korpisen kadun välissä suljettiin puoleksi vuodeksi.[14][15]

Nykytilanne ja tulevaisuus muokkaa

 
Sepelijuna syksyllä 2021. Hakkilan ratapiha on yksi Väyläviraston neljästä radan kunnossapidon tukikohdasta pääkaupunkiseudulla.[16]

Rataa käytetään hyvin vähän ja lähinnä kesäisin.[3] Huolto- ja työkoneliikennettä Hakkilaan on pääsääntöisesti ilta- ja yöaikaan, jotta liikenne häiritsisi mahdollisimman vähän matkustajajunaliikennettä ja Jokiniemen alueen autoliikennettä. Hakkilassa säilytetään pääradan kunnostuksessa tarvittavia välttämättömiä työkaluja ja materiaaleja, kuten sepeliä, kiskoja ja betonipölkkyjä.[3] Raidesepeliä kuljetettiin radalla vuosina 2017 ja 2018 yhteensä noin 10 000 tonnia eli noin 500 rekkalastillista. Vuonna 2019 määrä oli 15 000 tonnia.[17] Radalle on myös muutaman kerran tehty yksittäisiä museoajoja, kuten Porvoon museorautatien lättähattu toukokuussa 2012 sekä höyryveturi Hr1 maalis- ja kesäkuussa 2023.[18][19][20]

 
Höyryjuna Ukko-Pekka Hakkilan radalla maaliskuussa 2023.

Santaradan tulevaisuus on ollut pitkään vaakalaudalla Vantaan kaupungin kaavoitustoimen pitäessä sitä haittana Tikkurilan aseman ympäristön kaavoituksessa ja maankäytön kehittämisessä sekä pitänyt sitä myös visuaalisena haittana.[1][17][21][22] Rata poistettiin uudesta yleiskaavasta 2020, jossa Santaradantien varteen oli kaavoitettu asuinalue,[23] ja radan kaupunki toivoi poistettavaksi vuoteen 2024 mennessä.[3] Korvaavaa ratasuunnitelmaa ei kuitenkaan ollut luotu eikä uusia ratajärjestelyitä merkitty yleiskaavaan.[21][24] Väylävirasto haluaa radan säilyvän Vantaan yleiskaavassa[25] ja teki valituksen Helsingin hallinto-oikeudelle, joka puolsi Santaradan säilyttämistä kaavassa.[23] Väyläviraston mukaan kaupunki ei ollut esittänyt riittävää selvitystä siitä, minne sepelikuljetukset voitaisiin siirtää. Hakkilan ratapihan varastoalue on Väylävirastolle oleellinen erityisesti siksi, että se sijaitsee vilkkaasti liikennöityjen rataosien läheisyydessä.[17] Rataa pidetään tarpeellisena myös energiahuollon kannalta, sillä Hakkilassa toimii Fingridin muuntajien siirtokuormauspaikka.[24] Vantaan kaupunki on ostanut valtiolta maata sepelinlastausratapihan tuntumasta ja pyrkii muuttamaan alueen käyttötarkoitusta työpaikkojen lisäksi myös asumiseen.[26]

Vantaan kaupunki ja Väylävirasto laativat vuonna 2021 selvityksen radan ja sepelinkuormausalueen korvaamisen mahdollistavista sijainneista, mutta korvaavaa paikkaa ei löytynyt. Vaatimus on, että varastoalue sijaitsee pääkaupunkiseudulla. Vantaa on ilmoittanut jatkavansa yhteistyötä Väyläviraston kanssa korvaavan sijainnin etsimisessä.[27][28]

Suunniteltu Vantaan pikaraitiotie risteäisi Santaradan kanssa Jokiniemenkadun tasoristeyksen länsipuolella. Raitiotielle on suunniteltu oma ruohorata Jokiniemenkadun ja Santaradan väliin.[29][30] Keravanjoen yli rakennetaan raitiosilta Santaradan sillan pohjoispuolelle.[29][31] Tikkurilantien raitiotie ja Santarata ylittäisivät vierekkäin samassa tasossa.[29] Väritehtaankadun ja Lauri Korpisen kadun välissä, aidatun rautatiekäytävän pohjoispuolella, raitiotie laskeutuu Tikkurilanraitio-nimiseen tunneliin Santaradan ja Tikkurilan aseman alitse.[32] Santaradan säilyttäminen vaikeuttaisi raitiotien rakentamista, lisäisi sen toteutuskustannuksia[17] ja hidastaisi matkaa noin 20 sekunnilla[29].

Tekniikkaa muokkaa

 
Rata ylittää Keravanjoen erillisellä terässillalla.

Sillat muokkaa

Radalla on kaksi siltaa. Tikkurilan aseman pohjoisen alikäytävän läheisyydessä on pistoraiteen teräsbetoninen alikäytäväsilta. Keravanjoen kohdalla ennen Jokiniemenkadun tasoristeystä on perinteinen niitattu terässilta. Vuonna 1961 terässillan siltaelementiksi vaihdettiin ennen Laitaatsillassa Savonlinna–Huutokoski-rataosuudella ollut silta. Vuonna 1990 silta vaihtui raskaamman liikenteen kestävään Leppälahden penkereen aukon siltaan rataosalta Jyväskylä–Pieksämäki.[33]

Opastimet muokkaa

 
Tasoristeysopastin on tarkoitettu veturinkuljettajalle. Taustalla Santaradantien tasoristeys.
 
Raideopastin ”Seis”-asennossa Jokiniemessä hieman ennen pääradan vaihdetta.

Tikkurilantien ja Santaradantien tasoristeysten yhteydessä on teollisuusradoille ominaiset tasoristeysopastimet, jotka osoittavat veturinkuljettajille onko varoituslaitos varoittamassa ja onko se varoittanut riittävän kauan. Tikkurilan asemalle tultaessa on vaihteita suojaava raideopastin.

Tasoristeykset muokkaa

Rautatiellä on viisi tasoristeystä.[34] Niistä kaksi risteää merkittävien tieliikennekatujen kanssa: Tikkurilantiellä Jokiniemessä ja Jokiniemenkadulla Hakkilassa. Molemmat on puolipuomitettu. Santaradantien ja Kanervantien mutkassa Hakkilassa on valo- ja äänivaroituslaitos. Varoituslaitoksia ei ole vähemmän liikennöidyllä teollisuusalueella Hakintiellä, joka on lähellä radan päätepistettä eli sepelinlastausratapihaa.

Radan alkupäässä oleva kevyen liikenteen ylikäytävä Väritehtaankadun ja Lauri Korpisen kadun välissä on vartioimaton. Se saatetaan muuttaa puomi- tai valo-ohjatuksi risteykseksi, mikäli Lauri Korpisen kadun ja Väritehtaankadun välille tulee tieliikennettä.[35]

  •  
    Tikkurilan aseman kupeessa Lauri Korpisen kadulla ei ole turvalaitteita.
  •  
    Vilkasliikenteisellä Tikkurilantiellä on puomitettu tasoristeys.
  •  
    Jokiniemenkadun vuonna 2006 rakennettu risteys on myös puolipuomitettu.
  •  
    Santaradantiellä on ääni-/valovaroituslaitos.
  •  
    Hakintien risteys Hakkilan hiekkakuopalla on suojaamaton.
  •  
    Jokiniemenkadulla sijaitsi aiemmin maalitehtaan pistoraiteen oma tasoristeys. Erikoisessa järjestelyssä turvalaitteina olivat normaalit liikennevalot.

Lähteet muokkaa

  • Teija Norvanto: Kaartista kabinettiin, Viljo Sohkasen elämäntaival 1900–1989. Gummerus Kirjapaino Oy, 1997. ISBN 952-90-8840-X.

Viitteet muokkaa

  1. ↑ a b Maarinkunnas - Hakkila maankäyttöselvitys 27.5.2004. Vantaan kaupunki. Arkistoitu 15.1.2021. Viitattu 14.1.2021.
  2. ↑ Etelä-Suomen radanpidon raiteiden tarveselvitys 2022 (PDF) (s. 35) 2023. Väylävirasto. Viitattu 25.4.2023.
  3. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q Kangasluoma, Emilia: Vantaa on yrittänyt päästä jo vuosikymmeniä eroon ”avohaavasta” – Kasvavaa Tikkurilaa halkoo haamurata, jota käytetään muutaman kerran kesässä Helsingin Sanomat. 15.3.2021. Viitattu 16.3.2021.
  4. ↑ Rataverkon pohjavesialueiden riskienhallinta (pdf) (s. 23) väylä.fi. 2009. Ratahallintokeskus. Viitattu 22.2.2022.
  5. ↑ Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Hakkilaan laadittavasta asemakaavan ja tonttijaon muutoksesta nro 002118, joka sisältää osan korttelia 66019 (pdf) vantaa.fi. 16.1.2012. Vantaan kaupunkisuunnittelu. Arkistoitu 22.2.2022. Viitattu 22.2.2022.
  6. ↑ Helminen, Martti & Lukander, Aslak: Helsingin suurpommitukset helmikuussa 1944. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-28823-3.
  7. ↑ Pohjanpalo, Hannu: Helmikuu 1944 Päämajan sotapäiväkirja. Ilmatorjuntayhdistys. Arkistoitu 11.10.2003. Viitattu 15.1.2021.
  8. ↑ a b c 002118 Hakintie 6-8 16.3.2015. Vantaan kaupunkisuunnittelu. Arkistoitu 22.2.2022. Viitattu 3.6.2021.
  9. ↑ Ruonala, Pauli: Romua Hakkilassa vuonna 1982 (jpg) vaunut.org. 22.12.2008. Viitattu 13.5.2012.
  10. ↑ Ahokas, Jari: Hakkila (jpg) vaunut.org. 27.12.2018. Viitattu 20.7.2021.
  11. ↑ Rautatieliikennealueen muuttaminen teollisuus- ja suojaviheralueeksi 8.9.2009. Vantaan kaupunkisuunnittelu. Viitattu 27.5.2021.
  12. ↑ Nummelin, Markku: Tasoristeys-palsta. Resiina, 30.9.2011, 43. vsk, nro 3/2011, s. 46. Helsinki: SRHS ja MRY. ISSN 0356-0600.
  13. ↑ Länsisalmen muuntajan kuljetus 11.6.2017 11.6.2017. FingridOyj. Viitattu 20.7.2021.
  14. ↑ Suojanen, Armi: Vilkkaasti käytetty ylikulku Tikkurilan aseman tuntumassa otettiin pois käytöstä – Tässä syy Vantaan Sanomat. 26.4.2023. Viitattu 27.4.2023.
  15. ↑ Helsinki–Riihimäki-ratahanke: Väritehtaankadun ja Lauri Korpisen kadun välinen ylikulkukäytävä Tikkurilassa avataan alkuviikolla 23.10.2023. Väylävirasto. Viitattu 31.10.2023.
  16. ↑ Ratapihojen kehityskuva ja verkollinen rooli (PDF) (s. 20) 2019. Väylävirasto. Viitattu 6.8.2021.
  17. ↑ a b c d Örn, Tiina: Oikeus päätti: Tikkurilan keskustaa viistävän ”hiljaisen rautatien” alueelle ei saa rakentaa – Kuntapäättäjä kummastelee ratkaisua: 30 vuoden aikana olen nähnyt junan kulkevan Santaradalla kaksi kertaa Vantaan Sanomat. 2.7.2022. Viitattu 3.7.2022.
  18. ↑ Tasoristeys 2/2012 Resiina. Viitattu 7.3.2023.
  19. ↑ Suomen suurin höyryveturi pysähtyy viikonloppuna Tikkurilassa ja Korsossa – käy myös Hakkilan pistoraiteella Vantaan Sanomat. 17.3.2023. Arkistoitu 17.3.2023. Viitattu 18.3.2023.
  20. ↑ Höyryveturi Ukko-Pekka vierailee jälleen Vantaalla Vantaan Sanomat. 6.6.2023. Viitattu 6.6.2023.
  21. ↑ a b Vantaan yleiskaava 2020: Luonnoksen lausunnot ja vastineet (pdf) Vantaan kaupunki (vantaa.fi). 23.3.2020. Viitattu 15.1.2021.
  22. ↑ Radanpidon varastoalueet ja kaluston huoltopisteet (PDF) (s. 28) 27.11.2009. Valtioneuvoston kanslia. Viitattu 20.7.2021.
  23. ↑ a b Salomaa, Marja: Vantaan yleiskaavan valitukset pääosin nurin, kaupan suur­yksiköitä vain keskustojen tuntumaan Helsingin Sanomat. 28.6.2022. Viitattu 30.6.2022.
  24. ↑ a b Päätös H3728/2022 (PDF) (s. 10) 28.6.2022. Helsingin hallinto-oikeus. Viitattu 6.2.2023.
  25. ↑ 062700 Tikkurilan kaavarunko 2020 (pdf) (s. 37) 4.5.2021. Vantaan kaupunki. Arkistoitu 5.8.2021. Viitattu 6.8.2021.
  26. ↑ Örn, Tiina: Teollisuusalueelle halutaan asuntoja – Vantaa ostaa Hakkilasta 4,5 miljoonan euron tontin Vantaan Sanomat. 31.1.2023. Viitattu 6.2.2023.
  27. ↑ Vantaa's new Master Plan enters into force (PDF) 21.12.2022. Vantaan kaupunki. Viitattu 6.4.2023.
  28. ↑ Helsingin seudun MAL-sopimus 2020-2023 (PDF) (s. 33) 30.5.2022. Helsingin seudun ympäristöpalvelut. Viitattu 14.6.2022.
  29. ↑ a b c d Vantaan ratikan hankesuunnitelman luonnos (PDF) (s. 33, 40) 3.4.2023. Vantaan kaupunki. Viitattu 9.4.2023.
  30. ↑ Vantaan ratikan yleissuunnitelmaArkistoitu kopio (PDF) (s. 36) 18.9.2019. Vantaan kaupunki. Arkistoitu 16.4.2021. Viitattu 6.8.2021.
  31. ↑ Vantaan ratikan katususuunnitelmaluonnokset 7.10.2021: Santaradantie ja Jokinimenkatu (sic) YouTube. 7.10.2021. Vantaan kaupunkiympäristö. Viitattu 8.10.2021.
  32. ↑ Vantaan ratikka: TikkurilanraitioArkistoitu kopio (PDF) 18.5.2021. Vantaan kaupunki. Arkistoitu 5.8.2021. Viitattu 5.8.2021.
  33. ↑ Nummelin, Markku: Tasoristeys-palsta. Resiina, 30.1.1991, 23. vsk, nro 1/1991, s. 50. Helsinki: SRHS ja MRY. ISSN 0356-0600.
  34. ↑ Tasoristeykset kartalla Tasoristeys.fi. Väylävirasto. Viitattu 5.8.2021.
  35. ↑ 002313 Kolmiotontti (pdf) (s. 6) Vantaan kaupunki. 6.4.2018. Arkistoitu 22.7.2021. Viitattu 20.7.2021.

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tikkurila–Hakkila-rata&oldid=22046251”