Ylästö
Ylästö (ruots. Övitsböle) on noin 4 800 asukkaan pientalovaltainen kaupunginosa Vantaan keskiosassa, Aviapoliksen suuralueella.[1][4]
| Ylästö | |
|---|---|
| Övitsböle | |
 |
|
 Kaupungin kartta, jossa Ylästö korostettuna. |
|
| Kaupunki | Vantaa |
| Suuralue | Aviapoliksen suuralue |
| Kaupunginosa nro | 40 |
| Pinta-ala | 8,7[1] km² |
| Väkiluku | 5 117[2] (31.12.2020) |
| Työpaikkoja | 2 432 kpl [3] (31.12.2013) |
| Postinumero(t) | 01690, 01740[4] |
| Lähialueet | Kaivoksela, Vantaanlaakso, Viinikkala, Pakkala |
Kaupunginosa rajautuu etelässä ja lännessä Vantaanjokeen, idässä Krakanojaan ja Pakkalan kaupunginosaan, sekä pohjoisessa Viinikkalan kaupunginosaan ja Tuupakassa Kehä III:lle asti. Vantaanjoen vastarannalla ovat Vantaanlaakson ja Kaivokselan kaupunginosat sekä Helsingin kaupungin Kaarelan ja Tuomarinkylän kaupunginosat.[1][4]
Ylästön kaupunginosaan sisältyvät Voutilan (Brutuby), Silvolan (Sillböle), Ylästön (Övitsböle) ja Tolkinkylän (Tolkby) keskiaikaisperäiset kyläasutukset. Voutilan kylä sijaitsee Kuninkaantien pohjoispuolella ja sen kyläraitti Voutilantie on erityisen hieno. Silvolantiellä sijaitsee Sillböle gård. Ylästön vanha kylä sijaitsee Lehtikummuntien mutkassa, jossa on mm. Klemetsin talo 1700-luvulta. Tolkinkylän kantatalot sijaitsevat Ruutintiellä ja Tolkinkyläntellä.[5] Ylästön läpi kulkee Suuri rantatie eli vanha Turun - Viipurin maantie, nykyiset Kuninkaantie ja Ylästöntie.[4]
Kaupunginosan pohjoisosissa Tuupakantien varrella on myös yritysaluetta. Esimerkiksi rakennuskonevuoraamoyritys Cramon ja sähkötarvikkeiden tukkukauppa SLO:n pääkonttorit sijaitsevat Ylästössä Kehä III:n eteläpuolella Tuupakassa.
Vantaanjoessa on tällä kohtaa peräkkäin kolme koskea: Pitkäkoski, Niskalankoski ja Ruutinkoski. Osa joen ranta-alueesta on luonnonsuojelualuetta (tai ls-varaus). Myös Ylästön asuinalueen pohjoispuolella ja Tuupakantien eteläpuolella on rauhoitetusaluetta (Blåbärskärrbergetin ls-alue).[4]
Rakennuskanta muokkaa
Kaupunginosassa on jäljellä rakennuksia 1700-luvulta asti. Sotien jälkeen alettiin rakentaa lisää omakotitaloja Voutilaan ja Ylästöön. Ylästöä on rakennettu pienialaisina rakentamisalueina, jolloin kaupunkikuvasta on tullut mosaiikkimainen. Uusinta rakentamista on Pohjois-Ylästössä Peltovuorentien varrella sekä Puu-Ylästössä Rantaniityntien molemmin puolin.[5]
Ylästön kaupunginosaan on rakennettu runsaasti pientaloja, erityisesti 1980-luvulta alkaen asemakaavojen myötä. Asuntokannasta yli kolmannes on rakennettu 1990- tai 2000-luvulla.lähde? Tänä aikana Ylästöön alkoi kohota myös uutamia kerrostaloja. Asumisoikeusasunnot (10 % asuntokannasta vuonna 2003) ja vuokratalot (14 % vuonna 2003) rakennettiin alueelle samassa yhteydessä; aiemmin asuntorakentaminen koostui täysin omistusasunnoista.lähde? Asuntojen keskikoko oli 99 m² vuonna 2003.
Ylästöön on suunnitteilla lisää asutusta Isonmännyntien ja Tolkinkyläntien väliin sekä Rantaniityntien eteläpäähän.[6]
Väestö muokkaa
Perheväestön osuus on suuri, 95 % Ylästön asukkaista asuu perheessä. Vuonna 2003 perheen keskikoko oli 3,2 henkeä.
Joka kolmannella Ylästön yli 15 vuotta täyttäneellä asukkaalla on korkeakoulututkinto. Keskiasteen tutkinto on runsaalla 30 prosentilla yli 15-vuotiaista ylästöläisistä. Ylästön postinumeroalue 01690 kuuluu Suomen 20:een suurituloisimpaan: sen täysi-ikäisistä asukkaista 47 prosenttia kuului vuonna 2021 maan hyvätuloisimpaan viidennekseen, mikä oli samaa tasoa kuin Helsingin Kaivopuistossa ja Ullanlinnassa (postinumeroalueella 00140)[7].
Palvelut muokkaa
Kauppakeskus Jumboon on matkaa noin 2-3 kilometriä. Ylästöntien varressa entisen elintarvikekioskin paikalla sijaitsee pizzeria. Ollaksentien ja Ylästöntien kulmassa on K-Market.
Ylästössä on neljä päiväkotia (Isonmännyn pk, Ollaksen pk, Peltovuoren pk, sekä Ylästön pk ja sen Karhunkolo -rakennus) sekä Ylästön koulu, jossa on peruskoulun 1-6 luokat ja 7-9-luokat (vuonna 2019 ylästön kouluun rakennettiin laajennus jotta ylästönkoulussa olisi kaikki luokat 1-9)
Suurin osa Ylästöstä kuuluu Tikkurilan seurakunnan piiriin, jonka Ylästön seurakuntatalo sijaitsee Isonmännyntiellä ja pääkirkko on Pyhän Laurin kirkko eli Helsingin pitäjän kirkko 1400-luvulta. Seurakuntatalossa järjestetään muun muassa perhekerhoja. Ylästön läntisin reuna kuuluu Vantaankosken seurakuntaan, joka pääkirkko on Myyrmäen kirkko.
Liikenne muokkaa
Ylästöntie on yhä valtion ylläpitämä maantie. Tielle on laadittu yleissuunnitelma, joka sisältää ryhmityskaistoja, keskikorokkeita ja kevyen liikenteen raitin myös tien eteläpuolelle Malmirajantieltä Tolkinkyläntielle asti. Kun tie on parannettu, se siirtyy kaupungin hoitoon.
Ylästöstä kulkee busseja Helsinkiin, Tikkurilaan ja Martinlaakson kautta Myyrmäkeen sekä Varistoon, arkisin myös Hämeenkylään. Lentoasemalle on matkaa noin 7 km.
-
Cramon pääkonttoria Kalliosolantiellä. -
Silvolan tekojärvi sijaitsee Ylästössä. -
Näkymä Puu-Ylästöstä. -
Pientaloja Peltovuorentiellä.
Lähteet muokkaa
- Kallaluoto, Timo: Vantaan kaupunginosat, 2011.
Viitteet muokkaa
- ↑ a b c Vantaa alueittain (2015) (pdf) (40 Ylästö, teoksen s. 110–113) huhtikuu 2016. Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Arkistoitu 8.5.2016. Viitattu 3.7.2016.
- ↑ Vantaan väestö kaupunginosittain ja suuralueittain 31.12.2020Arkistoitu kopio (pdf) Vantaa.fi. Vantaan kaupunki. Arkistoitu 3.9.2021. Viitattu 5.9.2021.
- ↑ Arkistoitu kopioKuvio: Työpaikkojen määrä 1980–2013 (31.12.) (.xlsx) Vantaa, vantaa.fi. Arkistoitu 8.4.2016. Viitattu 3.7.2016.
- ↑ a b c d e kartta.vantaa.fi (Valinnat: Aluejaot: Suuralueet, Kaupunginosat ja Postinumeroalueet sekä Luonto ja ympäristö -valikon Arvokkaat luontokohteet-kohdasta valinnat Luonnonsuojelulailla rauhoitetut alueet ja Luonnonsuojelualuevaraukset sekä Melualueet-kohdasta esimerkiksi valinnat Lentomelu ja Tiemelu 2011, päivällä) Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Viitattu 3.7.2016.
- ↑ a b Kallaluoto 2011
- ↑ Yleiskaava 2007
- ↑ Kuokkanen, Venla: Suomen Solsidanit. Helsingin Sanomat, 11.7.2023. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 11.7.2023.