Viinikkala

Vantaan kaupunginosa

Viinikkala (ruots. Vinikby) on kaupunginosa Vantaalla, Vantaanjoen itäpuolella ja Helsinki-Vantaan lentoaseman länsipuolella.

Viinikkala
Vinikby
Kaupungin kartta, jossa Viinikkala korostettuna.
Kaupungin kartta, jossa Viinikkala korostettuna.
Kaupunki Vantaa
Suuralue Aviapoliksen suuralue
Kaupunginosa nro 41
Pinta-ala 6,3[1] km² 
Väkiluku 73[2] (31.12.2020)
Väestötiheys 12 [1] as./km²
Työpaikkoja 5 845 kpl [3]  (31.12.2017)
Postinumero(t) 01530, 01740[4]
Lähialueet Ylästö, Vantaanlaakso, Piispankylä, Lapinkylä, Kiila, Lentokenttä, Veromies, Pakkala

Kaupunginosa sijaitsee pääosin Kehä III:n pohjoispuolella ja lukeutuu suurelta osin lentoaseman melualueisiin.[4][1] Kaupunginosassa, lähinnä sen hiljaisimmassa eteläosassa, asuu noin 80 henkeä.[1] Työllistäjänä Viinikkala on merkittävä: työpaikkoja se tarjoaa yli 5 000:lle (2016).[3]

Liikenne muokkaa

Kehä-III kulkee kaupunginosan läpi. Kehärata ylittää Vantaajoen Viinikkalan alueella, mutta rautatieasemaa varten on tehty ainoastaan varaus.

Luonto muokkaa

Viinikkalan länsiosa kuuluu Vantaanjokilaakson maisemansuojelualueeseen. Viinikan alueen pohjoislaidalla Viinikanmetsän maisemissa on reheviä, kasvistoltaan merkittäviä lehtoja. Siellä kasvaa muun muassa lehmuksia, raitoja, vaahteroita, pähkinäpensasta, lehtosinijuurta, lehtokieloa, lehtoimikkää, mustakonnanmarjaa ja metsäorvokkia.

Uudenmaan historiassa merkittävä, jo kivikautisena asuinpaikkana tunnettu Vantaankoski on itärannaltaan Viinikkalaa. Kaupunginosa on saanut nimensä Viinikkalan kylästä, joka sijaitsee Kuninkaantien pohjoispuolella lähellä koskea. Kylän nimi on ollut keskiajalla saksalaista alkuperää oleva Vinitteby ja se on mainittu veroluetteloissa ensimmäisen kerran 1544.[5]

Yrityksiä ja alueen työnantajia muokkaa

Padotun kosken partaalla, vielä 1960-luvulla teollisuustoiminnassa olleen Dahlforsin viilatehtaassa toimii nykyään 135-paikkainen tilausravintola ja ohjelmapalveluyritys.[6] Sen vieressä, entisen ruotsinkielisen kansakoulun tiloissa sijaitsee yrityksen tilausravintola (Kuninkaan Kartano).[7][8]

Suurin osa alueen työpaikoista löytyy Kehä III:n ääreltä Tuupakan teollisuusalueelta. Hyvien liikenneyhteyksien äärelle on hakeutunut useita logistiikka-alan yrityksiä, tukkukauppoja sekä korkeaa teknologiaa hyödyntäviä yrityksiä. Merkittäviä toimijoita ovat myös muun muassa Postin, DHL:n, DB Schenkerin ja Hobby Hallin logistiikkakeskukset.

Alueella toimii Turvalaaksona turvallisuusalan yrityspuisto, jossa Gemalto Oy:n ja Suomen pankin toimintojen ohella on usean museon kokoelmien säilytystiloja. Turvallisuusalan yrityksistä Avarn Security Finlandilla ja Loomis Suomella on toimintaa Turvalaaksossa. Läheisyydestä löytyy esimerkiksi Forsmanin teetalo.

Lähteet muokkaa

  1. a b c d Vantaa alueittain (2015) (pdf) (41 Viinikkala, teoksen s. 114–115) huhtikuu 2016. Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Arkistoitu 8.5.2016. Viitattu 3.7.2016.
  2. Vantaan väestö kaupunginosittain ja suuralueittain 31.12.2020Arkistoitu kopio (pdf) Vantaa.fi. Vantaan kaupunki. Arkistoitu 3.9.2021. Viitattu 5.9.2021.
  3. a b Taulukko: Työpaikkojen määrä 1990–2017 (31.12.) (.xls) Vantaa, vantaa.fi. Viitattu 9.9.2019.
  4. a b kartta.vantaa.fi (Valinnat: Aluejaot: Suuralueet, Kaupunginosat ja Postinumeroalueet sekä Luonto ja ympäristö -valikon Melualueet-kohdasta esimerkiksi valinnat Lentomelu ja Tiemelu 2011, päivällä) Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Viitattu 3.7.2016.
  5. V.-P. Suhonen: Helsingin keskiaikaiset ja uuden ajan alun kylänpaikat 2010. Museovirasto. Viitattu 11.2.2020.
  6. Historia Kuninkaan Lohet, kuninkaanlohet.com. Arkistoitu 8.4.2016. Viitattu 3.7.2016.
  7. Kuninkaan Kartano Kuninkaan Lohet, kuninkaanlohet.com. Viitattu 3.7.2016.
  8. Kuninkaan Kartanon Lounas Kuninkaan Lohet, kuninkaanlohet.com. Arkistoitu 12.6.2016. Viitattu 3.7.2016.

Aiheesta muualla muokkaa