Tikkurila

Vantaan kaupunginosa
Tämä artikkeli käsittelee kaupunginosaa. Petrokemian alan yrityksestä kertoo artikkeli Tikkurila (yritys).

Tikkurila (ruots. Dickursby) on kaupunginosa Tikkurilan suuralueella, Vantaan itäosassa, Helsingin rajan tuntumassa. Tikkurila sijaitsee pääradan varrella noin 16 kilometriä pohjoiseen Helsingin keskustasta. Se on Vantaan hallinnollinen keskus ja yksi pääkaupunkiseudun aluekeskuksista, mutta siitä ei ole kehittynyt selkeää keskustaa Vantaalle, koska Lentokentän kaupunginosa jakaa Vantaan kahtia.

Tikkurila
Dickursby
Vantaan kaupungintalo.
Vantaan kaupungintalo.
Kaupunki Vantaa
Suuralue Tikkurilan suuralue
Kaupunginosa nro 61
Pinta-ala 1,0 km² 1.1.2016
Väkiluku 6 519[1] (1.1.2019)
Väestötiheys 4 727 as./km²
Työpaikkoja 7 098 kpl [1]  (31.12.2017)
Postinumerot 01300, 01301
Lähialueet Viertola, Simonkylä, Hiekkaharju, Jokiniemi, Kuninkaala; Helsingin puolella Tapulikaupunki

Tikkurilan kaupunginosa ja aluekeskusMuokkaa

Tikkurilan kaupunginosa käsittää vajaan neliökilometrin kokoisen alueen. Sen rajoina ovat idässä päärata, pohjoisessa Valkoisenlähteentien tielinjaus ja lännessä Talvikkitie. Etelässä Tikkurila rajautuu Vantaan ja Helsingin väliseen kaupunginrajaan.

Tikkurila muodostaa ympäröivien kaupunginosien (Hiekkaharju, Jokiniemi, Kuninkaala, Simonkylä, Viertola) kanssa suuralueen. Arkipuheessa nimitystä Tikkurila käytetään usein virallista kaupunginosaa laajemmasta alueesta. Tämä heijastuu myös alueen virallisessa nimistössä: esimerkiksi Tikkurilan urheilupuisto on Viertolan kaupunginosassa ja Tikkurilan lukio Jokiniemen kaupunginosassa. Tikkurilan eteläpuolella sijaitsee Ala-Tikkurila, joka kuuluu Helsinkiin.

HistoriaMuokkaa

 
Aiempi Vernissatehdas Keravanjoen Tikkurilankosken äärellä on nykyään Lasten ja nuorten kulttuurikeskus Vernissa.
 
Vantaan kaupunginmuseo, joka toimi asemarakennuksena vuoteen 1978 saakka.

Tikkurila tunnettiin markkinapaikkana jo 1500-luvulla, mistä se on myös saanut nimensä: tikkuri tarkoitti kymmenen nahan nippua. Turun ja Viipurin välinen vanha tie, Kuninkaantie, kulki Tikkurilan kautta nykyisen Kuriiritien ja Tikkurilantien kohdalla. Alue säilyi kuitenkin harvaan asuttuna Helsingin pitäjän takamaana 1800-luvun loppupuolelle asti.[2]

Vuonna 1862 otettiin käyttöön Helsingin ja Hämeenlinnan välinen rautatie. Yksi sen seitsemästä asemasta rakennettiin Tikkurilaan, koska siellä rautatie ylitti vanhan Turku–Viipuri-maantien (ns. Kuninkaantie). Hämeen läänin lääninarkkitehti Carl Albert Edelfelt (taidemaalari Albert Edelfeltin isä) suunnitteli Tikkurilalle uusrenessanssia ja varhaista eurooppalaista rautatiearkkitehtuuria edustavan tiilisen asemarakennuksen, joka toimii nykyään Vantaan kaupunginmuseon näyttelytilana sen poistuttua asemakäytöstä 1970-luvulla. Rautatie toi teollisuutta Keravanjoen Tikkurilankoskelle, jossa aloitti 1860-luvulla toimintansa öljynpuristamo ja vernissakeittämö. Näistä sai alkunsa nykyinen maalikonserni Tikkurila Oy, joka toimii edelleen paikkakunnalla. Rautatie toimi alkusysäyksenä myös asutuksen kasvulle.

1900-luvun alussa Tikkurilasta tuli hallinnollisesti taajaväkinen yhdyskunta, joka tosin kuului Helsingin maalaiskuntaan, mutta jolla oli rajoitettu itsehallinto-oikeus. Tämä asema sillä oli vuoden 1955 loppuun saakka, jolloin kaikki tällaiset yhdyskunnat lakkautettiin.lähde? Vuonna 1946 Tikkurilasta tuli Helsingin maalaiskunnan uusi keskus Malmin siirryttyä Helsingin kaupungille suuressa alueliitoksessa.

Tikkurilan kirkko ja Vantaan kaupungintalo valmistuivat Asematien varteen vuonna 1956. Galleria K eli tuolloinen pääkirjasto valmistui kaupungintalon kupeeseen kaksi vuotta myöhemmin. Ensimmäinen punatiilisten kerrostalojen yhtenäinen alue, Kukkaketo, rakennettiin lähelle Keravanjokea 1960-luvun loppupuolella. Sen talot ovat keskimäärin kuusikerroksisia. Tikkurilaan valmistui 1960-luvun lopulla ajan hengen mukaista arkkitehtuuria edustanut uimahalli. Sotien jälkeinen asutustoiminta sekä 1960- ja 1970-luvun maaltamuutto kasvattivat Tikkurilasta maalaiskunnan suurimman taajaman.

NykyaikaMuokkaa

Tikkurila on rakennettu melko väljästi ja sitä hallitsevat viheralueiden ympäröimät autotiet, joiden väliin on rakennettu matalia 2–4-kerroksisia taloja. Suurin osa rakennuskannasta on 1970-luvulta tai uudempaa. Tikkurilan yleisilmeelle on leimallista hajanaisuus, sillä alue kasvoi nopeasti ja suunnittelemattomasti maalaiskunnan asemakylästä Suomen neljänneksi suurimman kaupungin hallinto- ja liikekeskukseksi. Merkitystä on myös autokaupungin ihanteella: alueen kiivain kasvu ajoittui samaan aikaan autoistumisen ollessa voimakkaimmillaan. Pysäköintipaikkoja on huomattavan paljon ja ne ovat lähes aina katutasossa. Kaupunginosaa on kuitenkin pyritty muuttamaan entistä tiiviimmäksi ja keskustamaiseksi esimerkiksi uusien hallintorakennusten ja korkeiden kerrostalojen, kuten vuonna 2005 valmistuneen Kielotornin myötä. Uusimpana huomattavana maamerkkinä Tikkurilaan on valmistunut vuonna 2015 uusi asemakeskus Dixi. Vuonna 1956 valmistunut Tikkurilan vanha kirkko purettiin vuonna 2018 huonon sisäilman takia, vaikka se oli suojeltu asemakaavassa.[3] Sen paikalle valmistui vuonna 2021 nykyinen Tikkurilan kirkko.

Tikkurilassa on runsasta asuntotuotantoa. Vuosien 2019–2030 välillä alueelle on kehittymässä uusia asuntoja mahdollisesti noin 15 000 uudelle asukkaalle.[4]

VäestöMuokkaa

Vuoden 2019 alussa Tikkurilassa asui 6 519 asukasta.[1] Noin 20 prosenttia väestöstä puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia.[1] Tikkurilassa asuu melko paljon myös vanhempia ihmisiä[1], koska palvelut ovat lähellä. Työpaikkoja Tikkurilassa on huomattavasti enemmän kuin muissa alueen kaupunginosissa.[1]

Muuhun Vantaaseen verrattaessa Tikkurilassa on eniten yksin asuvia ja vähiten suuria perheitä.[5] Tikkurila kuuluu niiden kymmenen Vantaan kaupunginosan joukkoon, joiden asunnoista alle puolet on omistusasuntoja.[1] Vuokra-asunnoista suurin osa on vakuutusyhtiöiden tai VVO:n omistamia. Asumisoikeusasuntoja on vain yksi prosentti. Asuntojen keskikoko on Vantaan matalin, vain 58 neliömetriä.lähde?

PalvelutMuokkaa

 
Tikkuraitti on kävelykatu Tikkurilan liikekeskustassa.

Tikkurilan kaupallinen keskus ulottuu Tikkurilan rautatieasemalta kaupunginosan länsirajalle. Se muodostuu muun muassa kahdesta kauppakeskuksesta: vuonna 1984 avatusta kauppakeskus Tikkurista sekä rautatieaseman yhteyteen vuonna 2015 avatusta toimisto- ja liikekeskus Dixistä. Liikekeskustassa sijaitsee poikittain kulkeva kävelykatu Tikkuraitti. Tikkurilan suurimmat ruokakaupat ovat Prisma Tikkurila ja K-Supermarket Yliveto. Tikkurilan aseman lähellä sijaitseva Sokos Hotel Vantaa on tunnettu muun muassa viihderavintola Tulisuudelmasta. Vuonna 1991 valmistunut hotelli sijaitsee paikalla, jossa vielä 1960-luvulla toimi Tikkurilan maalitehdas.

Tikkurilassa sijaitsee myös Vantaan kaupungintalo ja kaupungin virastoja.

Opetus ja kirjastotoimiMuokkaa

Tikkurilassa toimii Laurea-ammattikorkeakoulun koulutusyksikkö. Suomen suurimpiin lukioihin kuuluva Tikkurilan lukio sijaitsee junaradan toisella puolella Jokiniemen kaupunginosassa. Lähimmät Tikkurilaa palvelevat peruskoulut ovat Jokiniemen puolella sijaitseva Jokiniemen koulu (luokat 1–9) sekä Viertolan puolella sijaitsevat Viertolan koulu (luokat 1–6) ja Peltolan koulu (luokat 7–9).

Keskeisellä paikalla sijaitseva Tikkurilan kirjasto on Vantaan kaupunginkirjaston pääkirjasto sekä lainaus- ja kävijämäärältään Vantaan suurin kirjasto.[6][7]

TerveysMuokkaa

Tikkurilan terveysasema sijaitsee keskeisellä paikalla Tikkurilan liikekeskustassa.

Liikunta ja urheiluMuokkaa

Tikkurilan länsipuolella sijaitsee Tikkurilan urheilupuisto, joka tosin kuuluu Viertolan kaupunginosaan. Sen yhteydessä sijaitsee muun muassa Tikkurilan uimahalli, jäähalli Trio Areena sekä monipuolinen urheilutalo Trio Sport Center.

LiikenneMuokkaa

Tikkurilan rautatieasema on Suomen vilkkaimpiin kuuluva rautatieasema. Junalla pääsee Helsingin keskustaan 14 minuutissa ja vuoroja kulkee tiheästi. Matka-aika Lahteen on nopeimmillaan 32 minuuttia, Kouvolaan 67 minuuttia, Tampereelle 67 minuuttia ja Hämeenlinnaan 47 minuuttia. Tikkurilasta on juna- ja linja-autoyhteys myös lentoasemalle, jonne on etäisyyttä noin viisi kilometriä.[8] Tikkurilalla on merkittävä rooli suunnitellun Vantaan pikaraitiotien reitillä, sillä se alittaisi Tikkurilan aseman tunnelissa, johon kuuluisi maanalainen pysäkki junavaihtoja varten. Jatkosuunnitteluvaiheessa oleva hanke valmistuu aikaisintaan vuonna 2028.

Tikkurila on Itä-Vantaan bussiliikenteen keskus, josta on tarjolla vuoroja kaupungin ja pääkaupunkiseudun eri osiin. Tikkurilan eteläpuolelta ohittavalla Kehä III:lla sijaitsee Tikkurilan tienhaaran pikavuoropysäkki, jossa pysähtyy lentoaseman, Porvoon ja Kotkan välisiä linja-autovuoroja.

Nähtävyyksiä ja huomattavia rakennuksiaMuokkaa

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. a b c d e f g Tietoja Tikkurilan suuralueelta Vantaa.fi. 25.11.2019. Vantaan kaupunki. Viitattu 11.1.2021.
  2. Vantaan karttapalvelu (Näkymä Tikkurilasta senaatin kartassa 1872) kartta.vantaa.fi. Viitattu 29.4.2021.
  3. Salomaa, Marja: Kirkkobussi vie väkeä Tikkurilasta Ilolaan Helsingin Sanomat (hs.fi). 27.4.2014. Viitattu 18.4.2021.
  4. Örn, Tiina: Dixi myydään – Uusi omistaja on kotimainen Vantaan Sanomat. 2.7.2019. Viitattu 14.1.2021.
  5. Vantaa alueittain 2010: Tikkurilan suuralue (s. 10) Vantaan kaupungin nettisivut. 31.10.2011. Vantaan kaupunki. Viitattu 5.2.2015.
  6. Armi Suojanen: Sunnuntaista sukeutui hyvä päivä käydä kirjastossa Vantaan Sanomat, vantaansanomat.fi. 27.4.2021. Viitattu 2.7.2016.
  7. Vantaan kaupunki: Vantaan vuosikirja 2018 (.xlsx) (Taulukko 8.17: Kaupunginkirjasto 2006-2018) vantaa.fi. Viitattu 27.4.2021.
  8. Malminen, Ulla: Vantaan Tikkurila myllerryksessä – uusi asema- ja liikekeskus Dixi avataan tammikuussa Yle. 29.12.2014. Viitattu 14.2.2021.

Aiheesta muuallaMuokkaa