Tikkurila

Vantaan kaupunginosa
Tämä artikkeli käsittelee kaupunginosaa. Petrokemian alan yrityksestä kertoo artikkeli Tikkurila (yritys).

Tikkurila (ruots. Dickursby) on kaupunginosa Tikkurilan suuralueella, Vantaan itäosassa, Helsingin rajan tuntumassa. Tikkurila sijaitsee pääradan varrella noin 16 kilometriä pohjoiseen Helsingin keskustasta. Se on Vantaan hallinnollinen keskus ja yksi pääkaupunkiseudun aluekeskuksista, ja yleiskaavassa se nähdään yhtenä Vantaan tiivistyvistä pääkeskuksista.[4]

Tikkurila
Dickursby
Vantaan kaupungintalo.
Vantaan kaupungintalo.
Kaupunki Vantaa
Suuralue Tikkurilan suuralue
Kaupunginosa nro 61
Pinta-ala 1,0 km² [1]
Väkiluku 7 297[2] (31.12.2020)
Työpaikkoja 7 098 kpl [3]  (31.12.2017)
Postinumero(t) 01300, 01301
Lähialueet Viertola, Simonkylä, Hiekkaharju, Jokiniemi, Kuninkaala; Helsingin puolella Tapulikaupunki

Kaupunginosa ja aluekeskusMuokkaa

Tikkurilan kaupunginosa käsittää vajaan neliökilometrin kokoisen alueen. Sen rajoina ovat idässä päärata, pohjoisessa Valkoisenlähteentien tielinjaus ja lännessä Talvikkitie. Etelässä Tikkurila rajautuu Vantaan ja Helsingin väliseen kaupunginrajaan, joka tiedekeskus Heurekan tonttia lukuun ottamatta mukailee Keravanjokea.

Tikkurila muodostaa ympäröivien kaupunginosien (Hiekkaharju, Jokiniemi, Kuninkaala, Simonkylä, Viertola) kanssa suuralueen. Arkipuheessa nimitystä Tikkurila käytetään usein virallista kaupunginosaa laajemmasta alueesta. Tämä heijastuu myös alueen virallisessa nimistössä: esimerkiksi Tikkurilan urheilupuisto on Viertolan kaupunginosassa ja Tikkurilan lukio Jokiniemen kaupunginosassa. Tikkurilan eteläpuolella sijaitsee Ala-Tikkurila, joka kuuluu Helsinkiin.

HistoriaMuokkaa

Teollisuuden ja rautatieliikenteen syntyMuokkaa

 
Vuonna 1862 valmistunut vanha asemarakennus oli käytössä asemana vuoteen 1978 saakka. Sen jälkeen tiloissa on toiminut Vantaan kaupunginmuseo.
 
Silkkitehtaalla on teollisuustoiminnan päätyttyä toiminut muun muassa Teatteri Vantaa.

Tikkurila tunnettiin markkinapaikkana jo 1500-luvulla, mistä se on myös saanut nimensä: tikkuri tarkoitti kymmenen nahan nippua.[5] Turun ja Viipurin välinen Suuri Rantatie eli Kuninkaantie kulki nykyisen Tikkurilantien kohdalla.[5] Etenkin sisämaan hämäläiset toivat Tikkurilan markkinoille myytäviksi turkiksia.[5] Alue säilyi kuitenkin harvaan asuttuna Helsingin pitäjän takamaana 1800-luvun loppupuolelle asti.[5][6]

Vuonna 1862 otettiin käyttöön Helsingin ja Hämeenlinnan välinen rautatie. Yksi sen seitsemästä asemasta rakennettiin Tikkurilaan, koska siellä rautatie ylitti Kuninkaantien.[5] Hämeen läänin lääninarkkitehti Carl Albert Edelfelt, taidemaalari Albert Edelfeltin isä, suunnitteli uusrenessanssia ja varhaista eurooppalaista rautatiearkkitehtuuria edustavan tiilisen asemarakennuksen, joka toimii nykyään Vantaan kaupunginmuseon näyttelytilana sen poistuttua asemakäytöstä 1970-luvulla.

Alueen asutus keskittyi alun perin etelämmäksi Keravanjoen varteen, mutta rautatieliikenne alkoi kasvattaa nimenomaan asemanseutua.[5] Rautatie toimi alkusysäyksenä asutuksen kasvulle ja toi alueelle myös teollisuutta. Tikkurilankoskella aloitti 1860-luvulla toimintansa öljynpuristamo ja vernissakeittämö. Näistä sai alkunsa nykyinen maalikonserni Tikkurila Oy, joka toimii edelleen joen toisella puolen Kuninkaalassa.

Vernissan lisäksi Keravanjoen varteen rakentui muutakin teollisuutta: saksalaissyntyisen insinöörin Kurt Wreden perustama Tikkurilan Silkki oli Suomen ensimmäisiä silkkitehtaita.[7] Vuonna 1934 Tikkurilaan pystytetty tehdasalue oli laaja: se työllisti 1950-luvulla jopa 550 henkilöä, ja kokonaisuuteen kuului kutomo, värjäämö, painamo, tarkkaamo ja pakkaamo.[5] Silkkikutomon ja -värjäämön toiminta päättyi vuonna 1977.[5] Tehdaskorttelissa on tänä päivänä asuntoja ja toimistotiloja.[5] Silkkitehdaskorttelin itäpuolelle perustettiin vehnäjauhon tuottamiseen erikoistunut Veininmylly. Huomattaviin tehdasrakennuksiin kuului myös Akkuteollisuus Oy:n akkutehdas, joka oli toiminnassa vuosina 1947–1972.[8][9] Noin kymmenen vuotta myöhemmin tehtaan tontille rakennettiin Tikkurilan kirjasto.[9]

Keväällä 1918 alueella käytiin sisällissotaan kuulunut Tikkurilan taistelu, jossa Saksan Itämeren-divisioona valtasi alueen ja katkaisi pääradan.

Hallinnollinen keskusMuokkaa

 
Ilmakuva Asematien ympäristöstä 1960-luvun lopussa: kuvassa näkyvät muun muassa vanha kirkko, kaupungintalo ja useita liikerakennuksia.
 
Maunu Siitosen suunnittelema Orvokkitie 3 edustaa alueen 1960-luvun matalaa kerrostalorakentamista.

1900-luvun alussa Tikkurilasta tuli hallinnollisesti taajaväkinen yhdyskunta, joka tosin kuului Helsingin maalaiskuntaan, mutta jolla oli rajoitettu itsehallinto-oikeus. Tämä asema sillä oli vuoden 1955 loppuun saakka, jolloin kaikki tällaiset yhdyskunnat lakkautettiin.lähde? Vuonna 1946 Tikkurilasta tuli Helsingin maalaiskunnan uusi hallinnollinen keskus Malmin siirryttyä Helsingin kaupungille suuressa alueliitoksessa.[10]

1950- ja 1960-luvuilla alueelle alkoi rakentua merkittäviä rakennuksia. Tikkurilan kirkko ja Vantaan kaupungintalo valmistuivat Asematien varteen vuonna 1956. Galleria K eli tuolloinen pääkirjasto valmistui kaupungintalon kupeeseen kaksi vuotta myöhemmin. Lummetiellä sijaitseva Opistotalo, entinen Keskuspuiston yläaste, on ainoa 1960-luvun julkista arkkitehtuuria edustava rakennus Tikkurilassa.[11] Ensimmäinen punatiilisten kerrostalojen yhtenäinen alue, Kukkaketo, rakennettiin lähelle Keravanjokea 1960-luvun loppupuolella.[12] Aikansa modernia asumista ja asuinrakentamisen ihanteita edustavan Kukkakedon suunnitteli Erkki Karvinen.[11] Kukkakedon alueen talot ovat keskimäärin kuusikerroksisia.

Alueelle valmistui vuonna 1968 ajan hengen mukaista arkkitehtuuria edustanut Tikkurilan uimahalli, joka oli valmistuessaan Pohjoismaiden suurin uimahalli.[13] 1970-luvulla Kielotien varteen rakentui useita virastotaloja.[12] Sotien jälkeinen asutustoiminta sekä 1960- ja 1970-luvun maaltamuutto kasvattivat Tikkurilasta maalaiskunnan suurimman taajaman.

Tikkurila on alun perin rakennettu melko väljästi, ja aluetta hallitsevat viheralueiden ympäröimät autotiet, joiden väliin on rakennettu 1960-luvulle tyypillisiä[11] matalia 2–4-kerroksisia taloja. Alue kasvoi nopeasti ja suunnittelemattomasti maalaiskunnan asemakylästä Suomen neljänneksi suurimman kaupungin hallinto- ja liikekeskukseksi, ja kiivain kasvu ajoittui aikaan, kun autoistuminen oli voimakkaimmillaan. Suurin osa rakennuskannasta on 1970-luvulta tai uudempaa. Yleisilmeelle on leimallista hajanaisuus, ja rakennuskanta vaihtelee sekä iältään, rakennustyypeiltään että materiaaleiltaan.[14]

Nykyaika: väljästä rakentamisesta keskustaksiMuokkaa

 
Tikkurila on kaavoitettu keskusta-alueeksi, joka tavoittelee korkeaa uudisrakentamista. Carina-, Celica- ja Verso-asuintalot Kielotiellä rakennettiin entisen automyyntipisteen paikalle 2010-luvun lopulla.[15]
 
Tornitalo Vantaan Sarastus rakentui Kielotornin viereen vuonna 2018. Sen paikalla sijaitsi aikaisemmin liiketalo, jonka päävuokralainen oli Anttila.

Moderniksi kaupunkikeskukseksi Tikkurilaa alettiin kehittää 1990-luvun alussa.[11] Koko Tikkurila on yleiskaavassa keskusta-aluetta.[16] Kantakaupunkimaiseen kaavarunkoon on sisällytetty niin kutsuttua hybridirakentamista, jossa asuminen, palvelut ja toimistotilat voivat sijaita samassa korttelissa tai rakennuksessa.[14] Kaupunginosaa on pyritty muuttamaan entistä tiiviimmäksi ja keskustamaiseksi esimerkiksi uusien hallintorakennusten ja korkeiden kerrostalojen, kuten vuonna 2005 valmistuneen Kielotornin myötä. Uusimpana huomattavana maamerkkinä Tikkurilaan on valmistunut vuonna 2015 uusi asemakeskus Dixi. Saman vuoden kesällä avattiin kehärata, joka vilkastutti Tikkurilan asemaa, ja jonka on sanottu siivittäneen Tikkurilaa uuteen kasvuun.[12]

Lisä- ja täydennysrakentamisen lisäksi Tikkurilassa on tehty purkavaa uudistamista, ja esimerkiksi Kielotien varresta purettiin kaksi 1970-luvun virastotaloa vuosina 2019–2020.[17][18] Myös 1960-luvun asuinkerrostaloja on purettu.[19] Kielotien eteläpäässä purettiin entinen henkilöautojen myyntipiste ja Anttilan käytössä ollut myymälä, ja niiden tilalle rakennettiin kerrostaloja. Vuonna 1956 valmistunut Tikkurilan vanha kirkko purettiin vuonna 2018 huonon sisäilman takia, vaikka se oli suojeltu asemakaavassa.[20] Sen paikalle valmistui vuonna 2021 uusi Tikkurilan kirkko. Purku-uhan alla ovat muun muassa 1950-luvun asuintalo Asematie 1, kauppakeskus Tikkuri sekä Kielotien varteen sijaitseva niin kutsuttu ”Kelan talo”,[21][22] joka valmistui vuonna 1987.[11]

VäestöMuokkaa

Vuoden 2020 lopussa Tikkurilassa asui 7 297 asukasta.[2] Noin 20 prosenttia väestöstä puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia.[3] Tikkurilassa asuu melko paljon myös vanhempia ihmisiä.[3] Työpaikkoja Tikkurilassa on huomattavasti enemmän kuin muissa alueen kaupunginosissa.[3]

Muuhun Vantaaseen verrattaessa Tikkurilassa on eniten yksin asuvia ja vähiten suuria perheitä.[23] Tikkurila kuuluu niiden kymmenen Vantaan kaupunginosan joukkoon, joiden asunnoista alle puolet on omistusasuntoja.[3] Vuokra-asunnoista suurin osa on vakuutusyhtiöiden tai VVO:n omistamia. Asumisoikeusasuntoja on vain yksi prosentti. Asuntojen keskikoko on Vantaan matalin, vain 58 neliömetriä.lähde?

Vantaan kaupunginosista Tikkurilassa on lähivuosina ollut suurin väestönkasvu, ja se on tuonut mukanaan runsasta asuntotuotantoa.[4] Vuosien 2019–2030 välillä alueelle on kehittymässä uusia asuntoja mahdollisesti noin 15 000 uudelle asukkaalle ja vuoteen 2040 mennessä noin 21 000:lle.[4] Yksi kasvuun vaikuttavista tekijöistä on korkea rakentaminen: esimerkiksi rautatieaseman läheisyyteen suunnitellaan 25-kerroksista tornitalokorttelia.[24]

PalvelutMuokkaa

 
Tikkuraitti on kävelykatu Tikkurilan liikekeskustassa.

Tikkurilan kaupallinen keskus ulottuu Tikkurilan rautatieasemalta kaupunginosan länsirajalle. Se muodostuu muun muassa kahdesta kauppakeskuksesta: vuonna 1984 avatusta kauppakeskus Tikkurista sekä rautatieaseman yhteyteen vuonna 2015 avatusta toimisto- ja liikekeskus Dixistä. Liikekeskustassa sijaitsee poikittain kulkeva kävelykatu Tikkuraitti. Tikkurilan suurimmat ruokakaupat ovat Prisma ja K-Supermarket. Aseman läheisyydessä sijaitseva Sokos Hotel Vantaa on tunnettu muun muassa viihderavintola Tulisuudelmasta. Vuonna 1991 valmistunut hotelli sijaitsee paikalla, jossa vielä 1960-luvulla toimi Tikkurilan maalitehdas.

Tikkurilassa sijaitsee myös Vantaan kaupungintalo ja kaupungin virastoja. Elokuvateatteri Bio Grand on toiminut Tikkurilassa vuodesta 1939 lähtien.

Opetus ja kirjastotoimiMuokkaa

 
Vantaan pääkirjasto otettiin käyttöön vuonna 1984.
 
Vantaan Opistotalossa Tikkurilan Lummetiellä toimii Vantaan aikuisopisto.

Tikkurilassa toimii Laurea-ammattikorkeakoulun koulutusyksikkö. Suomen suurimpiin lukioihin kuuluva Tikkurilan lukio sijaitsee junaradan toisella puolella Jokiniemen kaupunginosassa. Lähimmät Tikkurilaa palvelevat peruskoulut ovat Jokiniemen puolella sijaitseva Jokiniemen koulu (luokat 1–9) sekä Viertolan puolella sijaitsevat Viertolan koulu (luokat 1–6) ja Peltolan koulu (luokat 7–9).

Keskeisellä paikalla sijaitseva Tikkurilan kirjasto on Vantaan kaupunginkirjaston pääkirjasto sekä lainaus- ja kävijämäärältään Vantaan suurin kirjasto.[25][26]

TerveysMuokkaa

Tikkurilan terveysasema sijaitsee keskeisellä paikalla Tikkurilan liikekeskustassa.

Liikunta ja urheiluMuokkaa

Tikkurilan länsipuolella sijaitsee Tikkurilan urheilupuisto, joka tosin kuuluu Viertolan kaupunginosaan. Sen yhteydessä sijaitsee muun muassa Tikkurilan uimahalli, jäähalli Trio Areena sekä urheilutalo Trio Sport Center.

LiikenneMuokkaa

 
Tikkurilan rautatieasema on Suomen vilkkaimpia matkakeskuksia.

Tikkurilan rautatieasema on Suomen vilkkaimpiin kuuluva rautatieasema. Junalla pääsee Helsingin keskustaan 14 minuutissa ja vuoroja kulkee tiheästi. Matka-aika Lahteen on nopeimmillaan 32 minuuttia, Kouvolaan 67 minuuttia, Tampereelle 67 minuuttia ja Hämeenlinnaan 47 minuuttia. Tikkurilasta on juna- ja linja-autoyhteys noin viiden kilometrin päässä sijaitsevalle lentoasemalle.[27] Tikkurilalla on merkittävä rooli suunnitellun Vantaan pikaraitiotien reitillä, sillä se alittaisi Tikkurilan aseman tunnelissa, johon kuuluisi maanalainen pysäkki junavaihtoja varten. Jatkosuunnitteluvaiheessa oleva hanke valmistuu aikaisintaan vuonna 2028.

Tikkurila on Itä-Vantaan bussiliikenteen keskus, josta on tarjolla vuoroja kaupungin ja pääkaupunkiseudun eri osiin. Tikkurilan eteläpuolelta ohittavalla Kehä III:lla sijaitsee Tikkurilan tienhaaran pikavuoropysäkki, jossa pysähtyy lentoaseman, Porvoon ja Kotkan välisiä linja-autovuoroja.

Nähtävyyksiä ja huomattavia rakennuksiaMuokkaa

LäheisyydessäMuokkaa

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Vantaa alueittain 2015 Vantaa.fi. Vantaan kaupunki. Viitattu 3.9.2021.
  2. a b Vantaan väestö kaupunginosittain ja suuralueittain 31.12.2020 (PDF) Vantaa.fi. Vantaan kaupunki. Viitattu 3.9.2021.
  3. a b c d e Tietoja Tikkurilan suuralueelta (PowerPoint) Vantaa.fi. 25.11.2019. Vantaan kaupunki. Viitattu 11.1.2021.
  4. a b c Tikkurilan kaavarunko 2020 (PDF) 4.5.2021. Vantaan kaupunki. Viitattu 18.7.2021.
  5. a b c d e f g h i j Tikkurilan jokivarsi ja vanha asema – Suurkaupungin juuret Visit Vantaa. Viitattu 18.7.2021.
  6. Senaatin kartat 1872 Vantaan karttapalvelu. Viitattu 29.4.2021.
  7. Salomaa, Marja: Keskellä Tikkurilaa on piilossa historiallinen alue, joka on juuri nousemassa uuteen kukoistukseen Helsingin Sanomat. 20.8.2019. Viitattu 18.7.2021.
  8. Akkuteollisuus Oy vantaankaupunginmuseo.finna.fi. Vantaan kaupunginmuseo. Viitattu 11.4.2022.
  9. a b Suojanen, Armi: Lyijysulattamo ja akkutehdas saastuttivat maaperää Tikkurilassa ja Jokiniemessä vuosikymmeniä sitten – Alueiden luonnonantimilla edelleen käyttörajoituksia Vantaan Sanomat. 29.4.2020. Viitattu 11.4.2022.
  10. 002435 Silkkitehtaantie (PDF) (s. 5) Vantaan kaupunki. 17.8.2021. Viitattu 7.10.2021.
  11. a b c d e Tikkurilan kaavarunkoalueen modernin rakennuskannan inventointi 2020 (PDF) 19.5.2021. Vantaan kaupunki. Viitattu 26.5.2022.
  12. a b c 062700 Tikkurilan kaavarunko 2020 (PDF) Vantaan kaupunki. 4.5.2021. Viitattu 6.8.2021.
  13. Tikkurilan uimahalli Vantaan kaupunginmuseo. Viitattu 6.8.2021.
  14. a b Tikkurilan kaavarunko 2020 (PDF) (s. 70–71) 9.8.2021. Vantaan kaupunki. Viitattu 3.9.2021.
  15. Suominen, Armi: SRV rakentaa lähes 200 "Toyota-asuntoa" Tikkurilaan Vantaan Sanomat. 26.12.2015. Viitattu 6.8.2021.
  16. Yleiskaava 2020 Vantaan karttapalvelu. Viitattu 18.7.2021.
  17. Kielotie 13:n virastotalon purkaminen alkaa Tikkurilassa 31.10.2019. Vantaan kaupunki. Viitattu 6.8.2021.
  18. Suominen, Armi: Tikkurilan puretun virastotalon paikalle aletaan pian rakentaa ensimmäistä kerrostaloa – sen naapurin tulee viisi kerrostaloa kahden tilalle Vantaan Sanomat. 8.9.2020. Viitattu 6.8.2021.
  19. Suominen, Armi: Tikkurilan Kielotien ja Lummetien kulmaan rakennetaan satoja asuntoja – ensimmäiset valmistuvat ensi kesänä Vantaan Sanomat. 12.9.2021. Viitattu 27.5.2022.
  20. Salomaa, Marja: Kirkkobussi vie väkeä Tikkurilasta Ilolaan Helsingin Sanomat. 27.4.2014. Viitattu 18.4.2021.
  21. Suojanen, Armi: Tikkurin alueelle Dixin viereen kaavaillaan lähes 600 asuntoa – korkeimpaan taloon 22 kerrosta Vantaan Sanomat. 7.5.2022. Viitattu 14.5.2022.
  22. Örn, Tiina: Tikkurilan "Kelan talon" paikalle on tulossa satoja uusia asuntoja Vantaan Sanomat. 21.1.2020. Viitattu 14.5.2022.
  23. Vantaa alueittain 2010: Tikkurilan suuralue (PDF) (s. 10) Vantaan kaupungin nettisivut. 31.10.2011. Vantaan kaupunki. Viitattu 5.2.2015. [vanhentunut linkki]
  24. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (PDF) vantaa.fi. 17.5.2021. Vantaan kaupunki. Viitattu 18.7.2021.
  25. Suojanen, Armi: Sunnuntaista sukeutui hyvä päivä käydä kirjastossa Vantaan Sanomat. 12.5.2020. Viitattu 27.4.2021.
  26. Vantaan kaupunki: Vantaan vuosikirja 2018 (.xlsx) (Taulukko 8.17: Kaupunginkirjasto 2006-2018) vantaa.fi. Viitattu 27.4.2021.
  27. Malminen, Ulla: Vantaan Tikkurila myllerryksessä – uusi asema- ja liikekeskus Dixi avataan tammikuussa Yle. 29.12.2014. Viitattu 14.2.2021.

Aiheesta muuallaMuokkaa